Influenssapiikki torjuu influenssapiikkiä

Influenssarokotuksilla ehkäistään ennen kaikkea epidemian syntymistä. Talvikauden tautipiikkiä ei kuitenkaan onnistuta torjumaan, ellei riittävän moni rokottaudu.
Sairaanhoitaja Katja Keckman (vas.) rokotti Nina Koivumäen influenssaa vastaan viime viikolla. Rokotukset ovat tänä syksynä alkaneet vilkkaasti.

Sairaanhoitaja Katja Keckman (vas.) rokotti Nina Koivumäen influenssaa vastaan viime viikolla. Rokotukset ovat tänä syksynä alkaneet vilkkaasti.

Hiha ylös, ihon sipaisu puhtaaksi, pikainen pistos ja laastari päälle. Vuosittainen influenssarokotuskausi on taas vauhdissa.
Ylöjärvellä rokotusjakso alkoi pääterveysaseman ylilääkäri Teija Lahden mukaan vilkkaasti.
– On ollut varmaan vähän vilkkaampaa kuin aiempana rokotuskautena. Varmaankin pneumokokkirokotetiedote on vaikuttanut, että ihmiset ovat aktivoituneet myös influenssarokotteen ottamiseen, hän arvelee viitaten televisiostakin tuttuun mainontaan.
Jo vuosikaudet kansallisesti rullannut influenssarokotusoperaatio on Lahden mielestä tuiki tuttu kansalaisille.
– Tätä asiaa on tiedotettu vuosien kuluessa niin hyvin, että tämä on rutiinikäytänne.

Tavoite vielä saavuttamatta

Tästä huolimatta Lahden mielestä liian harva ylöjärveläinen rokottautuu influenssaa vastaan.
– Sataan prosenttiin ei ikinä päästä, se on selvä, mutta mitä laajempi rokotekattavuus, sen pienempi riski  laajalle epidemialle, hän perustelee.
Vuosien saatossa lenssurokotteen suosio on aaltoillut.
– Aina edellisen influenssakauden pituus ja edellisen taudin rajuus vaikuttavat rokotushalukkuuteen.
Lahti arvioi, että Ylöjärvellä rokotettujen prosenttimäärät asukasluvusta ovat vuosien varrella olleet jokseenkin samoissa mitoissa kuin koko maassa. Esimerkiksi viime vuonna liki 48 prosenttia täkäläisistä hankki pistoksen, kun koko maassa kattavuusprosentti oli 56.
– Parhaimmillaan prosentti on täällä ollut noin 70, Lahti muistelee.

Turhaa rokotetta ei annettaisi

Rokote ei ole täystakuu lenssua vastaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan se karsii terveiltä työikäisiltä viidestä kahdeksaan influenssaa kymmenestä, lapsilla viidestä yhdeksään kymmenestä ja vanhuksilla vain joka toisen influenssan. Silti Lahti pitää rokottautumista tärkeänä ennaltaehkäisynä, paitsi koko väestön – eli epidemian ehkäisyn – myös yksilön tasolla.
– Vaikka täydellistä suojaa ei saa, tauti voi rokotteen avulla olla lievempi kuin muuten. Ja kyllähän rokottamisella tähdätään kuolleisuuden vähentämiseen, Lahti perustelee viitaten taudin vakavuuteen riskiryhmien kohdalla mutta todeten, että terve nuorikin voi jopa menehtyä influenssaan, vaikka moinen onkin harvinaista.
– Vaikkei kysymyksessä ole kaikille vakava sairaus, se on silti vakava sairaus. Emme me muuten rokottaisi. Rokottaminenhan on mittavaa resursseja sitovaa toimintaa.
Rokotteen mahdolliset haitat ovat etupäässä pieniä riesoja, kuten pistopaikan kipu tai lievät flunssaoireet. Ylilääkäri kuitenkin myöntää, että mistä tahansa rokotteesta on mahdollista ilmetä vakaviakin oireita.
– Käytännössä rokotteista saatava hyöty on isompi kuin isojen haittojen riski, hän kuitenkin suhteuttaa.

Etualan nenäsumuterokote ja taka-alan perinteinen piikki ovat varsin samannäköiset, vaikka tekniikat ovat erilaiset.

Etualan nenäsumuterokote ja taka-alan perinteinen piikki ovat varsin samannäköiset, vaikka tekniikat ovat erilaiset.

Pysyvä juttukin päivittyy

Vaikka influenssarokote on ollut käytössä iät ja ajat, ei se suinkaan ole aina samanlainen.
– Joka vuosi päivitetään, mikä näyttäisi olevan nousevan epidemian aiheuttaja, ylilääkäri selittää ja toteaa rokotetta kehitettävän muutenkin.
Lahden mukaan kaiken kattavaa rokotetta ei ole edes mahdollista tehdä, koska virukset muuntuvat eli uutta taisteltavaa tulee jatkuvasti.
– Viime vuonna asia meni vähän pieleen. Rokotteen viruskanta ei vastannut täysin epidemiakantaa, hän myöntää mutta huomauttaa, että silti rokote lievitti taudin oireita ja että metsään meno ei ole tavallista eikä rokotettavalle vaarallista.
Lisäksi eri ikäryhmille on käytössä hiukan erilaiset rokotteet. Ero on kuitenkin muussa teknisessä sisällössä kuin viruskannassa.
– On arvioitu, että kukin ikäryhmä hyötyy niille tarkoitetuista rokotteista eniten.
Tämän vuoden uutuutta, 24–35 kuukauden ikäisille annettavaa nenäsumuterokotetta Lahti pitää hyvänä lisänä entiseen.
– Sehän on tulevaisuutta, ja sitä tullaan varmasti hyödyntämään muissakin rokotteissa, hän sanoo ja uskoo, että nenäsumute voitaisiin tuoda aikuisillekin.
– Mutta vielä se ei tuotantomäärien puolesta ole mahdollista.

Rokotekäynti ei maksa

Vaikka sairaanhoitokäynnit tulivat maksullisiksi, rokotekäynti on Ylöjärvellä paikassa kuin paikassa ilmainen – myös riskiryhmiin kuulumattomille, joiden on itse ostettava varsinainen rokote.
– Ennalta ehkäisevä toiminta on rajattu maksullisuuden ulkopuolelle. Tällä turvaamme sen, että ihmiset ovat tietoisia terveydestään.

Influenssarokotukset Ylöjärvellä

• Maksuttoman influenssarokotuksen saavat riskiryhmiin kuuluvat, joita ovat esimerkiksi raskaana olevat, 65 vuotta täyttäneet ja sairauden tai hoidon vuoksi taudille alttiit.
• Muille rokote on maksullinen ja itse etukäteen hankittava mutta rokotusvastaanotolla käynti ilmainen.
• Rokotuspaikkoja ovat pääterveysasema, terveyskioski, Kurun terveysasema, Viljakkalan lähipalvelupiste sekä neuvolat.
• Rokotuspaikkojen aikataulut ynnä muut tiedot näkee kaupungin verkkosivuilta. Ajanvarausta ei rokoteaikoina tarvita.

Lähde: ylojarvi.fi/terveys/rokotukset

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?