Uutukainen kerho hätistää yksinäisyyttä

Viime perjantaina ensi kertaa kokoontunut avoimen päivätoiminnan kerho virittää vanhuksille ja muillekin seuraa sekä piristävää puuhaa.

Leila Mäkelä (oik.) ja Ritva Hiltunen saivat oitis jutustelun alulle. Kerholle oli selvästi kysyntää, sillä väkeä paukkasi jo ensi tapaamisella tuvan täydeltä. Ensimmäisessä kokoontumisessa ryhmän nimeksi valittiin Soppeensydämen Perjantaipiiri.

Soppeensydän-kerrostalon kerhotilassa leijailee kahvin tuoksu. Ovi käy tuon tuosta, vaikka alkamaisillaan on vasta ihka ensimmäinen Soppeensydämen päivätoiminnan kokoontumiskerta. Puheensorina kuplii täyttä häkää.
– Ihan huippua, että teitä on tullut näin sankoin joukoin. Tämä ylitti kaikki odotukset, kerhoa vetävä Soppeensydämen yhteisökodin ja toimintatilan projektityöntekijä Maria Vuoristo hihkaisee.

Soppeenmäessä tarvetta kerholle

Vuoriston mukaan uusi päivätoimintakerho pantiin pystyyn, koska Soppeensydämessä on uunituore, tarkoitukseen sopiva tila, jota pitäisikin valjastaa käyttöön.
– Avoimelle päivätoiminnalle on Soppeenmäen seudulla tarvetta. Eläkeläisjärjestöjen toimintaa on kyllä, mutta ihan tässä lähellä ei ole kerhomme tyyppistä tarjontaa. Alueella kuitenkin asuu paljon iäkkäitä.
Tosin pelkästään vanhuksille kerho ei suinkaan ole. Kaikenikäiset ovat tervetulleita.
Inspiraationa on ollut Tiurankammarissa jo pitkään toiminut Porinapiiri.
– Porinapiiri on yksi esimerkki siitä, että tämäntyyppinen toiminta on toimivaa ja että se on löytänyt kohderyhmänsä.

Virikettä ja seuraa

Kerhon ydintarkoitus on tarjota virikettä.
– Avointa, helposti lähestyttävää toimintaa, johon ei tarvitse sitoutua, Vuoristo sanoo.
– Asun tässä taloyhtiössä. Toivon kerholta infoa ja naapureihin tutustumista, paikalle saapunut Seppo Salminen toteaa.
Myös yksinäisyys on avainsana. Sen suitsiminen on kerhon ydintä. Yksinäisyyttä pakoon ens kokoontumiseen ovatkin tulleet esimerkiksi Leila Mäkelä ja Paavo Marjamäki.
– Tällä hetkellä minulla ei ole mitään ryhmää, jossa käyn. Kun asun yksin, en voi jäädä neljän seinän sisään, Mäkelä sanoo.
–Kaipaan tämmöistä toimintaa. Yksinäisyys on aika vakava homma, Marjamäki tuumii.
Ohjelmassa on muun muassa jumppaa, kahvittelua, askartelua, pelailua ja jutustelua.
– Kaupungin strategiassakin on todettu, että seura ja virikkeellisyys ehkäisevät ennalta ikääntymisen tuomia rappeutumisilmiöitä, kerhossa vapaaehtoisena vetäjänä toimiva Hilkka Kianta perustelee.
Touhukkuuteen tottuneesta Mäkelästä sisältö kuulostaa hyvältä.
– Kaikki ohjattu on minulle sopivaa, kun olen sellainen tumppu, etten keksi itse mitään, hän sanoo kikattaen.
Yhdessä touhuilu on avainasia. Kianta huomauttaa, että hoivapalveluita pitkälti vapaaehtoisvoimin toimiva kerho ei voi tarjota.
– Sellaiset täytyy kaupungin järjestää, hän sanoo.

Vapaaehtoisia kiikarissa

Soppeensydämen päivätoiminta on siis tarkoitus toteuttaa pääosin vapaaehtoisvoimin. Kaupungin työntekijöitä on kuitenkin tarpeen mukaan paikalla, ja ensimmäisen puolen vuoden ajan Vuoristo on käynnistelemässä ryhmää. Lisää vapaaehtoisia odotetaan mukaan.
– Ihan tavallisia ihmisiä, joilla kenties on tietoa tai taitoa jostain asiasta ja siten kykyä pitää virikehetkiä. Toisaalta valmistelukin kahvinkeittoineen on tärkeää, Vuoristo kuvaa ja nyökkää, että mitään pohjakoulutuksia ei vaadita.
– Kaupunki voisi kyllä järjestää jonkin briiffaustilaisuuden, kun alamme saada vapaaehtoisia, Kianta toivoo.
Vapaaehtoiselle kerhon luotsaus voisi Vuoriston mielestä tarjota hyödyllisyyden ja tärkeyden tunnetta sekä iloa.
– Kun antaa itsestään jotain, saa aina itselleenkin jotain!

Soppeensydämen avoimen päivätoiminnan kerho perjantaisin alakerran tilassa (Rantajätkäntie 2 B) kello 13–15.