Luentotilaisuuden ja satsin muuta ohjelmaa Ylöjärvelle tuova teemaviikko viikolla 41 muistuttelee, että fyysisestä ja henkisestä voinnista huolehtiminen poikii hyviä vanhuuden vuosia.
Vanhusneuvoston jäsen ja aktiivinen eläkeläinen Urho Riihikoski on laatinut selvät suunnitelmat vanhuutensa päiville. Mies myös seuraa terveyttään ja taulukoi tulokset järjestelmällisesti. Vanhustyön johtaja Sirpa Ellalassa Riihikosken suunnitelmat ja taulukot herättivät mielenkiintoa.
Ylöjärven vanhusneuvoston jäsen Urho Riihikoski on huolehtinut toimintakyvystään perin järjestelmällisesti.
– Toimintakyky lähtee jo nuoruudesta. Ikinä en ole yhtään savuketta polttanut, aina olen urheillut ja työuran aikana olen kehittänyt stressinsietokykyä, mies aloittaa.
Eläkevuosien kynnyksellä hän laati jäsennellyn suunnitelman tulevaisuutensa järjestelyistä.
– Seuraan kaikkien elinryhmieni kuntoa ja merkitsen tiedot Excel-taulukkoon. Aina olen pyrkinyt käyttämään kaikkia palveluita, joita terveydenhuollon ja hoivapalvelujen alalla voi saada, mies kertoo ja poimii esimerkeiksi siivous-, leivonta- ja kulttuuripalvelut sekä erikoislääkäreiltä hankitut diagnoosit.
Riihikoski tuumaa, etteivät kaikki ylöjärveläiset ole toimintakykyasioista yhtä hyvin perillä.
– Harva varmaan tekee Excel-taulukkoja. Tarvittaisiin erikoishenkilökuntaa, joka tekisi erikoissuunnitelmat. Yllättävän huonokuntoisia tuolla kadulla liikkuu. He eivät ole hoitaneet terveyttä tarpeeksi ajoissa, tai heitä ei ole neuvottu, mies arvioi.
Vanhustyön johtaja Sirpa Ellala puolestaan arvioi, että vaikka kaupunki on nostanut ennaltaehkäisyä pinnalle strategiassaan, on yhä joukko – Ellalan mielestä tosin vähemmistö – joka ei osaa hakea tietoa aiheesta.
– Siitä ryhmästä olen huolissani.
Teemaviikko tiiraa tulevaan
Juuri tulevaisuuden rakentaminen on nostettu tämänvuotisen valtakunnallisen vanhusten viikon teemaksi. Ja juuri toimintakykyä tuon viikon aikana korostetaan Ylöjärvellä.
Vaikka tulevaisuudesta puhuttaessa katseet kääntyvät yleensä nuoriin, on tulevaisuus Ellalan ja Riihikosken mielestä myös vanhusten asia. Ensinnäkin sitä suunnittelemalla voi helpottaa vanhuuden päiviä, jotka väistämättä tuovat mukanaan uusia rajoitteita. Toisekseen on syytä huomata, että ikääntyneelläkin tuota tulevaisuutta voi olla vielä vuosikymmeniä.
– On aika tukeutua menneeseen, haaveilla tulevasta ja elää tätä päivää, Riihikoski kiteyttää.
– Koskaan ei ole liian vanha haaveilemaan. Jos toivon menettää, se on paha asia, Ellala nyökkää.
Kaksikko toivookin vanhuksille suunnitelmallista, viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Se syntyy niin fyysisestä kuin henkisestä voinnista huolehtimalla.
Riihikoski vieläpä korostaisi henkistä puolta. Hänen mielestään se koostuu sekä tunne-elämästä että toiminnallisesta mielestä, joka pitää sisällään luovuuden, muistin ja ajattelun. Ellala taas alleviivaa fyysisyyttäkin, sillä se usein mahdollistaa henkisen hyvän olon.
Ennen kaikkea Ellala kuitenkin korostaa, ettei yhtä ainoaa ratkaisua viihtyisyyteen ja hyvinvointiin ole. Itsensä kuuntelu ja kohtuus ovat avainsanoja: kuka viihtyy missäkin ja nauttii mistäkin liikunnasta, ja terveiden elämäntapojen keskellä saa ja tulee joskus herkutellakin. Tärkeintä on kiinnittää valintoihinsa huomiota.
Riihikoski kiittelee jakkaran taitavia tekijöitä. Tilaajien toiveiden mukaan valmistettu penkki on tukeva, ja irrotettavan käsinojan ansiosta se mahtuu pieneen tilaan säilytettäväksi.
Palveluissa parannettavaakin
Tämänhetkisille vanhuspalveluille – jotka osaltaan rakentavat iäkkäiden tulevaisuutta – Riihikoskella on antaa niin ruusuja kuin risuja.
– Täällä toimivat erittäin hyvin ikäpiste, terveyskioski ja terveyskeskuspalvelut, mies kiittää mutta moittii poistettuja taksiseteleitä, omaishoidon kiristettyjä kriteerejä ja alennettuja tukia sekä palveluiden kalleutta.
Ellala vastaa kritiikkiin toteamalla, että palvelut ovat hänestä ihan hyvällä tasolla ja että esimerkiksi omaishoidon muutoksia on korjattu ja taksiseteliä korvattu kotihoidon tarpeen vaatiessa järjestämillä kuljetuksilla.
– Parantamisen varaa on aina, hän myöntää ja listaa toiveidensa listalle ainakin lisää ennaltaehkäisevää työtä ja vaihtoehtoisia asumisratkaisuja.
Teemaviikon tehtävänä muistuttelu
Vanhusten päivää vietettiin ensi kerran jo vuonna 1954. Vuodesta 1972 saakka sitä seuraavaa viikkoakin on vietetty vanhusteeman merkeissä.
Kun teemapäivä pantiin alulle, todettiin, että sen tarkoitus on saada omaiset muistamaan iäkkäitä läheisiään ja tuomaan esiin koko yhteiskunnan kiitollisuus nykyelämän rakentaneelle polvelle. Myös Ellala ja Riihikoski näkevät, että teemaviikon vietto on tarpeen juuri vanhusten asioiden näkyville tuomiseksi.
– Vaikka tavallaan vanhusten viikko voisi olla ympäri vuoden, teemaviikolla saamme asiaa normaalia enemmän esiin, Ellala perustelee.
Riihikoski huomaa, ettei viikko ole vain yhteiskunnan herättelemistä vaan myös iäkkäiden itsensä valveuttamista.
– Saamme tietoa leviämään, jotta vanhukset oppisivat huolehtimaan itsestään.
Jo varsinaisen vanhusten viikon alla 2. lokakuuta Riihikoski luennoi terveys- ja hoivapalveluista sekä toimintakyvystä Kurun Jussi-Matissa (Itä-Aureentie 1 060:ssä) kello 18.
Viimeisimmät kommentit