Ylöjärven seurakunta on valmistautunut pakolaiskriisin leviämiseen

Lammasniemi valmis, jos tarve tulee

Kurussa sijaitseva Lammasniemen leirikeskus on ollut tarjolla pakolaisten hätämajoituspaikaksi jo kaksi viikkoa. Ylöjärven seurakunnan kirkkoherra Kimmo Reinikaisen mukaan tarjous pätee yhä.
– Tilat ovat vapaina vaikka heti. Olemme valmistautuneet avaamaan paikan lyhyelläkin varoitusajalla, hän vakuuttaa.
Niin ikään puheissa vilahdellutta Lempiäniemen leirikeskusta sen sijaan ei tarjota tällä erää turvapaikanhakijoiden käyttöön.
– Asiaa mietitään uudelleen, jos kriisi laajenee.
Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikainen on riemuissaan siitä auttamisen halusta, jota ylöjärveläiset ovat pakolaiskriisin keskellä osoittaneet. – Tavarakeräyksemme turvapaikanhakijoiden hyväksi oli menestys. Lahjoituksia tuli todella paljon, hän kiittelee.

Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikainen on riemuissaan siitä auttamisen halusta, jota ylöjärveläiset ovat pakolaiskriisin keskellä osoittaneet. – Tavarakeräyksemme turvapaikanhakijoiden hyväksi oli menestys. Lahjoituksia tuli todella paljon, hän kiittelee.

Euroopassa jo toista kuukautta jylläävä pakolaiskriisi on täyttä totta myös Pirkanmaalla. Ensimmäiset Lähi-idästä paenneet turvapaikanhakijat saapuivat Tampereelle syyskuun alussa.
Ylöjärven seurakunta oli alueen ensimmäinen taho, joka ojensi julkisesti kätensä Maahanmuuttovirastolle ja Punaiselle Ristille. Ilmoitus Lammasniemen leirikeskuksen tarjoamisesta hätämajoitustilaksi sai paljon huomiota, mutta ei ole toistaiseksi johtanut mihinkään.
Miksi ei?
– Olemme saaneet tiedon, jonka mukaan SPR ja Maahanmuuttovirasto haluavat ensisijaisesti täyttää Tamperetta lähellä olevat isot tilat. Tämä on tietysti ihan järkeenkäypää, kirkkoherra Kimmo Reinikainen kertoo.
Kurun seurakunnan aikoinaan rakennuttama Lammasniemen leirikeskus on yli 50 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Reinikaisen mukaan keskukseen mahtuisi noin 50 avuntarvitsijaa.
– Tällä hetkellä Pirkanmaan alueen pakolaiset on saatu sopimaan muualle. Meihin ei ole oltu edes yhteydessä SPR:n tai Maahanmuuttoviraston suunnalta, kirkkoherra sanoo.
– Mutta valmius on päällä koko ajan. Viime viikkoina olemme vieneet Lammasniemeen hygieniatarvikkeita ja muuta tarpeellista. Jos tarve tulee, leirikeskus saadaan käyttöön nopeasti, hän jatkaa.

Paljon palautetta puolesta ja vastaan

Rauhallisella paikalla sijaitseva Lammasniemen leirikeskus nousi toissa viikolla keskustelun aiheeksi, kun Ylöjärven seurakunta tarjosi sitä pakolaisten hätämajoituspaikaksi. (Arkistokuva: Risto Koivuniemi)

Rauhallisella paikalla sijaitseva Lammasniemen leirikeskus nousi toissa viikolla keskustelun aiheeksi, kun Ylöjärven seurakunta tarjosi sitä pakolaisten hätämajoituspaikaksi. (Arkistokuva: Risto Koivuniemi)

Moni on ihmetellyt, miksi Ylöjärven seurakunta on tarjonnut juuri Lammasniemeä pakolaisten majoittamiseen. Reinikaisella on tähän simppeli vastaus.
– Se on sopivin vaihtoehto. Seurakunnalla on kaksi leirikeskusta, joista Lammasniemi on näin syksyllä vähällä käytöllä, hän tiivistää.
– Toiseksi tilanne on juuri nyt akuutti. ELY-keskus pyysi meitä kartoittamaan mahdolliset hätämajoituspaikat, ja teimme työtä käskettyä, kirkkoherra jatkaa.
Perinteisesti Lammasniemen leirikeskuksella on totuttu näkemään muun muassa rippikoululaisia ja partiolaisia. Ajatus pakolaisten kohtaamisesta on saanut muutamat lähialueen asukkaista takajaloilleen.
Reinikainen kertoo saaneensa useita yhteydenottoja, joissa seurakunnan päätös on lytätty täysin. Palautetta alkoi tulla puhelimitse ja sähköpostitse heti, kun tieto hätämajoituksen tarjoamisesta tuli julkisuuteen.
Parhaillaan Kurussa kerätään jopa adressia seurakunnan suunnitelmia vastaan. Kirkkoherran mukaan suunnitelmista ei kuitenkaan aiota perääntyä.
– Tiedän, että kurulaisilla on tämän asian tiimoilta mielessään paljon kysymyksiä. Ei kukaan varmasti pidä tilanteesta, jossa vanha tuttu vakaus horjuu, kirkkoherra aloittaa.
– Reaktio on ihan luonnollinen. Jos Lammasniemi otetaan joskus pakolaiskäyttöön, siitä järjestetään paikallisille kysely- ja keskustelutilaisuus, hän vakuuttaa.
Reinikaisen mielestä meneillään olevassa pakolaiskriisissä ei ole kyse siitä, otetaanko Suomeen maahanmuuttajia vai ei. Kirkkoherra – kuten moni muukin seurakuntalainen – lähestyy asiaa kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta.
– Maailmanpolitiikassa olisi varmasti paljon arvosteltavaa, mutta sen aika ei ole nyt. Hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa, kun tilanne on mikä se on, hän linjaa.
Päätöksen Lammasniemen tarjoamisesta pakolaiskäyttöön teki Ylöjärven kirkkoneuvosto. Eriäviä mielipiteitä ei Reinikaisen mukaan juurikaan ilmennyt.
– On aivan luonnollista, että seurakunnat näyttävät tässä asiassa esimerkkiä. Meidän tehtävämme on reagoida nopeasti, kun ihmisillä on hätä.

”Tilanne elää koko ajan”

Mutta nähdäänkö Lammasniemessä lopulta pakolaisia vai ei? Tähän ei kirkkoherrakaan uskalla vielä ottaa kantaa.
– Pakolaistilanne elää koko ajan niin paljon, että on mahdotonta sanoa juuta taikka jaata, Reinikainen puntaroi.
– Oma arvaukseni on, että jos Ruoveden vastaanottokeskuksen tilat loppuvat, Lammasniemi saatettaisiin ottaa käyttöön, hän heittää.
Juuri nyt Pirkanmaalle saapuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin mitä alueen viranomaisilla on mahdollista ottaa vastaan. Viime päivinä avatut uudet hätämajoituspaikat Tampereella ja Kangasalla ovat helpottaneet tilannetta, mutta tarvetta petipaikoille on edelleen.
Ylöjärven seurakunnan osalta sävelet ovat selvät: jos tiloja tarvitaan, Lammasniemi on selkeä ykkösvaihtoehto. Lempiäniemen leirikeskusta ei aiota tarjota hätämajoituspaikaksi – ainakaan vielä.
– Lempiäniemessä meillä on niin paljon omaa toimintaa, että pidämme sitä lähinnä varavaihtoehtona, Reinikainen muotoilee.
– Meillä on kuitenkin vahva tahto hoitaa tämä pakolaiskysymys kunnialla ja inhimillisesti maaliin. Katsotaan, miten tilanne kehittyy, hän päättää.

 

Pakolaiskriisin vaiheet Pirkanmaalla

9. syyskuuta: Ylöjärven seurakunta tarjoaa Lammasniemen leirikeskusta pakolaisten hätämajoituskäyttöön. Lisäksi seurakunta ilmoittaa tutkivansa mahdollisuutta ottaa Lempiäniemen leirikeskus vastaavaan tarkoitukseen.
12.–13. syyskuuta: Ensimmäiset pakolaiset saapuvat Tampereelle. Heidät majoitetaan Tampereen seurakuntayhtymän omistamaan Torpan leirikeskukseen Siivikkalaan.
14. syyskuuta: Tampereen seurakuntayhtymä tiedottaa, että hätämajoitus Torpalla on vain väliaikainen. Tavoitteena on siirtää turvapaikanhakijat majoitettaviksi Julkujärven leirikeskukseen.
14. syyskuuta: Ylöjärven kaupunginhallitus keskustelee pakolaistilanteesta. Keskustelussa todetaan, ettei kaupungilla ole omia tiloja vapaina vastaanottokeskustyyppiseen toimintaan.
16. syyskuuta: Tampereen seurakuntayhtymä ilmoittaa, ettei pakolaisten siirto Julkujärvelle onnistu ainakaan viikkoon. Torpan leirikeskus täyttyy kovaa vauhtia – pakolaisia on paikan päällä jo 170.
17. syyskuuta: Pakolaisten virta Pirkanmaalle jatkuu. Tampereen kaupunki alkaa hätämajoittaa turvapaikanhakijoita myös Kaupin sairaalan tyhjillään olleeseen Lehtelä-rakennukseen.
17. syyskuuta: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vuokraa Kaivannon sairaalasta Kangasalta 1 700 neliömetriä tilaa hätämajoituskäyttöön. Tilat vuokraa Suomen Punainen Risti.
18. syyskuuta: Tampereen kaupunki vetoaa naapurikuntiinsa uusien hätämajoitustilojen saamiseksi. Samalla kaupunki ilmoittaa valmistelevansa uusia majoituspaikkoja Multisillan koulun ja Hervannan lukion tyhjillään oleviin tiloihin.
19. syyskuuta: Kaivannon sairaala avataan pakolaisille. Majoittujia saapuu välittömästi yli 160.
22.–23. syyskuuta: Julkujärven leirikeskus avataan turvapaikanhakijoille. Paikan päälle sijoitetaan runsaat 20 pakolaista.

Lähteet: Tampereen ja Ylöjärven kaupungit, Tampereen seurakuntayhtymä, Ylöjärven seurakunta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?