Koulutuskin vastaa yrittäjyyshuutoon

Maan hallitus kannustaa yrittäjyyteen ja puhuu sen eteen tehtävistä uudistuksista. Yrityspalvelut avittavat firmoja niiden tiellä. Ylöjärvi puhkuu tunnetusti yrittäjämyönteisyyttä. Mutta yritysmaailman elinvoiman reseptissä tuiki tärkeä aines on myös koulutus.
Tredun opettaja Ari Iivonen (vas.) ja Hunajalaiturin yrittäjä sekä alkavalla Jalka jarrulta pois – yrittäjä -kurssilla mentorina aloittava Vesa Klinge pitävät yrittäjyyden olosuhteita monin tavoin hyvinä. Iivonen kehuu infrasruktuuria ja Klinge suhdannenotkelmassa piilevää oivaa saumaa luoda uutta yrityskentälle. Byrokratiaa he sen sijaan toivovat karsittavan. Klinge näkee parannettavaa myös yrittäjien avuksi tarkoitetuissa palveluissa: hyötyjen pitäisi olla nykyistä konkreettisempia.

Tredun opettaja Ari Iivonen (vas.) ja Hunajalaiturin yrittäjä sekä alkavalla Jalka jarrulta pois – yrittäjä -kurssilla mentorina aloittava Vesa Klinge pitävät yrittäjyyden olosuhteita monin tavoin hyvinä. Iivonen kehuu infrasruktuuria ja Klinge suhdannenotkelmassa piilevää oivaa saumaa luoda uutta yrityskentälle. Byrokratiaa he sen sijaan toivovat karsittavan. Klinge näkee parannettavaa myös yrittäjien avuksi tarkoitetuissa palveluissa: hyötyjen pitäisi olla nykyistä konkreettisempia.

Talouskeskustelu synkistää. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Ari Iivonen tahtoo kääntää kelkkaa.
– Uutiset yt:istä virittävät matalaan moodiin. Nyt pitäisi keskittyä positiiviseen ja innostavaan toimintaan kasvussa ja kehittämisessä, yrittäjyysopettaja älähtää.
Koulutus täyttääkin tätä vaadetta avaamalla tutkinto-opiskelijoille yrittäjänäkökulmaa ja opastamalla yrittäjyyden käytäntöihin. Tämä käy esimerkiksi yrittäjävierailuin, peruskurssein ja oppisopimuksin. Yrittäjinä jo oleville tai sellaisiksi aikoville taas järjestetään lukuisia lisäkoulutuksia.
Nyt Tredu kajauttaa taas yhden vastauksen huutoon aloittamalla 6. lokakuuta uudentyyppisen koulutuksen yrittäjille. Kurssi koostuu koulutuskeskus Valossa järjestettävistä kokoontumisista mutta myös – ja ennen kaikkea – yhteydenpidosta yrittäjämaailmasta saatuihin mentoreihin.
– Mentori ei sinänsä ratkaise yrittäjän ongelmia vaan auttaa ihmisiä löytämään vaihtoehtoja, ratkaisuja. Pidetään suunta ja vauhti oikeina, Hunajalaiturin yrittäjä ja kurssimentori Vesa Klinge kuvaa yritysten kannattavuuteen tähtäävää kurssia.

Koulutus avaa ajattelun

Kaksikko pitää koulutusta erittäin tärkeänä yrittäjyydelle, eritoten näinä päivinä.
– Pelikortit on jaettu uudestaan. Suomi ei pärjää sillä lailla kuin 15–20 vuotta sitten. Kokeneenkin yrittäjän on hyvä pysähtyä pohtimaan tekemistään eikä vain sammutella tulipaloja, Klinge kehottaa.
Koulutuksen rooli on juuri tässä ajattelun herättelyssä.
–Ajatuksesta syntyy teko, teosta tulee tapa, ja siitä, kun tavasta tulee luonne tehdä asioita, syntyy menestys. Jos ajattelu ei muutu, mikään ei muutu arjessa, Klinge selittää.
– Eräs entinen opiskelija sanoi koulutuksen päätteeksi, että yksi tärkeimmistä jutuista oli oppia oppimaan, Iivonen nyökyttelee.
Yrittäjäksi aikovan taas on sytytettävä yrittäjäajattelu. Siihen tarvitaan koulutuksen suomaa perustietoa.
Iivonen ynnää koulutuksen tehtäväksi myös olennaisen äärelle ohjaamisen tänä informaatiotulvan aikana.
Niin tärkeää kuin koulutus yrittäjyydessä on, se jää kaksikon mielestä usein vielä paitsioon.
– Yrityksiin ostetaan mieluusti välineitä sen sijaan, että panostettaisiin osaamiseen. Ja paljon odotetaan, että ajat paranevat, Klinge huokaa ja korostaa, että kehnoina aikoina jos milloin osaamista ja ajattelua pitäisi päivittää.
– Ja yrittäjät eivät ole tietoisia kaikesta tarjonnasta, kuten avustuksista, joita voisivat saada koulutukseen, Iivonen lisää.

Yrittäjyyshuuto osuu oikeaan

Iivonen ja Klinge pitävät yrittäjyyshuutoa aiheellisena.
– Yrittäjyys on aivan ykkösjuttu, koska rakenteet ovat muuttumassa, Iivonen sanoo.
Tällä hän tarkoittaa, että julkishallinto ja perinteiset suuret teollisuusyritykset hiipuvat työllistäjinä ja monet isot yritykset siirtyvät halpamaihin. Niinpä heidänkin mielestään tulevaisuus on nimenomaan kasvavissa pk-yrityksissä, joita voivat  pitää ainakin osin kotimaassa esimerkiksi osaaminen ja arvot.
– Hyvinvointi perustuu tiettyyn verokertymään, ja sitä ei voi suunnitella oikeastaan muuten kuin palkansaajan ja yrityksen näkökulmasta, Klinge perustelee.
Juuri vero- ja työnantajavastuussa on kaksikon mielestä yrittäjyyden rooli tulevaisuuden yhteiskunnassa.
– Ei ole mahdollisuutta, että yrittäjyys korvattaisiin jollain järjestelmällä.
Kaikki vastuu sen sijaan ei miesten mielestä voi olla yrittäjyyden harteilla. Valtion tehtävä on luoda yrittäjyydelle edellytyksiä ja sääntöjä sekä osaltaan pitää huolta yhteiskunnasta.
Eikä kaikkien ole tarvis ottaa yrittäjävastuuta.
– Yrittäjyys lähtee motivaatiosta ja asenteesta, ja jos niitä ei ole, ei kannata lähteä yrittäjäksi, koulutuksellakin yrittäjän motivaatioon tähtäävä Iivonen määrittelee.

Yrittäjien tukeen takapakkia

Yrittäjyyttä ajavan huudon keskellä painetaan myös jarrua. Tampereen seudun uusyrityskeskus Ensimetri lomauttaa väkeä, myös Ylöjärven yritysneuvonnasta vastaavan Tuula Malvisalon.
Aluksi kuukauden mittaiseksi lokakuulle tarkoitettu lomautus on tosin lyhennetty yritysneuvojilta kahteen viikkoon ja siirretty hiljaiseen joulukuun loppuun. Silti lomautus ehtii Malvisalon mielestä vaikuttaa yrittäjäkenttään.
– Tulee viivettä, ei pääse heti juttusille, hän sanoo ja kehottaa yrittäjyyttä loppuvuodelle suunnittelevia ajoissa liikkeelle.
Toimitusjohtaja Jari Jokilampi selittää lomautuksia laskeneella asiakasmäärällä ja sen myötä TE-toimistolta starttirahojen perusteella saatavien tulojen supistumisella. Lisäksi jo yrittäjinä oleville osoitettavia jatkostarttirahoja ja siis Ensimetrin osuuksiakaan ei tänä vuonna ole ollut liki lainkaan.
Kuntien maksut sen sijaan ovat ennallaan, mutta Malvisalo toivoisi niihin lisäystä, jota Jokilammen mukaan onkin kaavailtu.
– Teemme kunnille kuuluvaa työtä, josta kunnat hyötyvät, joten ne voisivat maksaa enemmän, Malvisalo katsoo, ja kiittää puolestaan jäsenmaksuja maksavia ja ilmaista neuvontaa antavia yritysjäseniä.
Jokilampi myöntää tilanteen olevan ristiriidassa yrittäjyyshuudon kanssa. Hän on kuitenkin toiveikas:
– Onneksi on tullut viestiä, että starttirahoja aletaan taas maksaa normaaliin tahtiin. Hallituksen esitys siitä on tehty eduskunnalle, ja asia tulee lisäbudjettin, hän sanoo ja toivoo tiedon myös rohkaisevan yrittäjäksi aikovia ja siis poikivan Ensimetrille toimintarahaa tietäviä asiakkaita.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?