Suomen Taksiliiton entinen toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki ei ole alansa viimeaikaisesta kuohunnasta huolissaan. Länsimaisia taksilupakäytäntöjä kyseenalaistava Uber on yrittänyt laajentua Eurooppaan, mutta huonolla menestyksellä.
Säynäjoen mukaan syystäkin.
– Taksilupajärjestelmät ovat olemassa hyvistä syistä. Amatöörikuskit olisivat Kreikan tie, elokuun alussa eläkkeelle siirtynyt Säynäjoki sanoo.
Elokuinen kesäpäivä on kuumimmillaan, kun Lauri Säynäjoki istahtaa alas haastattelua varten. Taas kerran.
Pitkäaikaisesta pestistään äskettäin eläköitynyt Säynäjoki on ollut viime aikoina mediapyörityksessä. Taksiliiton entisen toimitusjohtajan näkemyksiä alan tulevaisuudesta kaivataan nyt vähän joka suunnassa.
Iso syy kiinnostukseen on Uber. Vielä muutama vuosi sitten ei osattu kuvitellakaan, että amerikkalainen it-firma voisi nousta uhkaamaan länsimaista taksitoimintaa. Näin on kuitenkin käynyt – ainakin jossain määrin.
Ajatus, jonka mukaan kyytejä voisi tilata keneltä tahansa halukkaalta kyydin järjestäjältä, on saanut taksiyrittäjiltä täystyrmäyksen. Säynäjoenkin kanta asiaan on selvä.
– Ei taksilupajärjestelmä ole olemassa ihmisten kiusaksi. Se takaa palvelun laadun ja turvallisuuden, hän sanoo.
– Pimeät taksit on kielletty, koska ne ovat harmaata taloutta. Ainakin Pohjoismaissa erilaisten yhteiskunnallisten maksujen ja verojen maksamisen on perinteisesti katsottu olevan tärkeää.
Säynäjoki ei usko, että uusi tulokas onnistuu murtamaan eurooppalaisia taksijärjestelmiä. Esteitä moiseen on yksinkertaisesti liikaa.
– Esimerkiksi Suomessa niin moni yhteiskunnallinen palvelu riippuu takseista, että ei kyytejä voi hoitaa amatöörivoimin. Taksien pitää olla luotettavia, ja täsmällisiä, ja niiden pitää olla saatavilla ympäri vuorokauden, Säynäjoki luettelee.
”Taksit voisivat korvata busseja”
Lähes 40 vuoden uran Taksiliitossa luonut Säynäjoki ei ole alansa tulevaisuudesta huolissaan. Suomi on hänen mielestään taksien luvattu maa.
– Täällä on pitkät välimatkat ja tarve liikkua. Kyllä Suomessa aina takseja tarvitaan, Säynäjoki vakuuttaa.
Taksiliikenteen tärkeyttä suomalaiselle yhteiskunnalle ei Säynäjoen mielestä voi liikaa korostaa. Nykyisellään taksit hoitavat suurimman osan kuntien verovaroin tuotetuista sotekuljetuksista.
Hyödyntämisen varaa olisi kenties lisääkin.
– Minusta taksien pitäisi hoitaa kaikki harvaan asuttujen alueiden julkiset yhteydet, Säynäjoki täräyttää.
– Tästä aiheesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta asia on jäänyt linja-auto- ja taksitoimijoiden keskinäiseksi nokitteluksi. Se on sääli, hän jatkaa.
Jos Säynäjoki saisi päättää, peräkylien liityntäyhteydet ja palvelulinjat järjestettäisiin kokonaan takseilla. Voittajia olisivat kuulemma kaikki.
– Yhteiskunta säästäisi, kun busseja ei tarvitsisi ajattaa ympäriinsä puolityhjinä. Haja-asutusalueiden asukkaat taas voisivat entistä varmemmin luottaa palveluidensa säilymiseen, Säynäjoki sanoo.
Tällä hetkellä maamme teillä kurvailee kymmenisentuhatta taksia. Niistä noin 45 prosenttia toimii maaseudulla.
Säynäjoen mielestä olisi kansalaisia eriarvoistavaa, jos tätä faktaa ei otettaisi joukkoliikenteen kehittämisessä huomioon.
– Jos matkustaja voisi maksaa linja-autolipun hinnan taksimatkasta, isot linja-autot voisi korvata näppärillä takseilla, hän ehdottaa.
– Taksialalla olisi verkosto, kalusto ja tekniikka valmiina tällaista toimintaa varten. Muutoksen voisi tehdä nopeastikin, jos näin vain aidosti haluttaisiin.
Tekniikka on mullistanut tilaukset
Lauri Säynäjoki jättää tehtävänsä Taksiliitossa hyvillä mielin. Kotimainen taksiala muuttui länsiteiskolaisen valtakaudella runsaasti, mutta lähinnä positiiviseen suuntaan.
– Asiakkaille merkittävin muutos on ollut digitalisaatio: taksin tilaaminen onnistuu nykyään huomattavasti sujuvammin kuin ennen, Säynäjoki sanoo.
– Muilta osin muutokset ovat olleet näkymättömämpiä: osuuskunnista on tullut osakeyhtiöitä, ja kuljettajien koulutus on lisääntynyt. Mutta kun autoon noustaan, kyse on edelleen samasta palvelusta kuin 40 vuotta sitten, hän jatkaa hymyillen.
Pitkän päivätyön alansa näköalapaikoilla tehnyt Säynäjoki ei aio jättää takseja kokonaan eläkkeelläkään. Länsiteiskolaisen suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi suvun perinteikkään taksifirman pyörittäminen.
– Isäni perusti Kuljetus Säynäjoen jo ennen sotia. Yrityksen kautta olen kasvanut alaan kiinni, hän muistelee.
– Olen vähän ajatellut palaavani ratin taakse itsekin. Taksirengin elämä on hirveän mukavaa – välillä sitä kaipaa!
Viimeisimmät kommentit