Myllypurosta sähkökoekalastettiin ennätyksellinen taimensaalis

Heikki Holsti (oik.) ja Sami Ojala sähkökalastivat Myllypurossa kuusi koealuetta. Sillan ympäröivältä alueelta saatiin yhteensä 38 taimenen poikasta. Sähkökalastuksen tulos on suuntaa antava, sillä todellisuudessa taimenen poikasia voi olla alueella melkein tuplamäärä. – Jos saisimme kiinni kaikki poikaset, niitä voisi olla useita kymmeniä enemmän, Holsti sanoo.

Heikki Holsti (oik.) ja Sami Ojala sähkökalastivat Myllypurossa kuusi koealuetta. Sillan ympäröivältä alueelta saatiin yhteensä 38 taimenen poikasta. Sähkökalastuksen tulos on suuntaa antava, sillä todellisuudessa taimenen poikasia voi olla alueella melkein tuplamäärä. – Jos saisimme kiinni kaikki poikaset, niitä voisi olla useita kymmeniä enemmän, Holsti sanoo.

Keväällä Myllypuroon asetetut mätirasiat ovat poikineet ennätyksellistä tulosta vesistön taimenkannassa.
Sähkökalastuksen avulla selvitettiin, että Myllypuron taimenpoikaskannan tiheys on jopa erittäin hyvä tällä hetkellä.
Myllypuron vesialueita aiotaan myöhemmin kunnostaa, jotta taimenille saataisiin vielä suotuisammat elinolosuhteet kannan kasvua ajatellen.

Keijärvestä Näsijärveen virtaavassa Myllypurossa sähkökalastettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, kun haluttiin selvittää sen taimenkantaa. Tulokseksi saatiin, että taimenta ei esiinny purossa luontaisesti.
Tulosten perusteella Näsijärven kalastusalue ja Näsijärven lohikalayhdistys tutkivat, olisiko Myllypuro suotuisa paikka taimenen istutukselle uudella mätirasiamenetelmällä.
Tämän vuoden keväällä Myllypuroon istutettiin ensimmäiset mätirasiat, joiden tuloksia olivat tutkimassa Siivikkalassa viime perjantaina limnologi ja kalatutkija Heikki Holsti sekä akvaattisten tieteiden opiskelija
Sami Ojala Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:stä.
– Mätiä sijoitettiin keväällä neljään eri paikkaan Myllypurossa. Myöhemmin mätirasiat kerättiin pois ja selvisi, että kaikki mäti oli kadonnut ja taimenen poikaset olivat kuoriutuneet uuteen kotipuroonsa, Heikki Holsti kertaa tutkimusten kulkua sähkökalastuspaikalla Myllypurolla.
– Nyt keräämme tietoa, kuinka paljon mäti-istutusten koealueilla on taimenen poikasia. Selvitämme myös, miten kanta alkaa kasvaa, kun tulevaisuudessa taimenten asuttamat vesialueet kunnostetaan, hän täsmentää.

Kalamiehille huippusaalis

Sähkökalastuksen avulla selvitetään, pystytäänkö istutustoimintaa parantamaan jollakin tavalla, esimerkiksi uusilla istutuspaikoilla, mätimäärän lisäämisellä tai vähentämisellä.
Sähkökalastuksesta ei koidu harmia kaloille, sillä ne taintuvat veden alla tietyllä alueella sähkön avulla. Tainnutuksen jälkeen saalis kerätään talteen lisätutkimuksia varten, minkä jälkeen kalat vapautetaan takaisin vesistöönsä.
Myllypuron mäti-istutusten koealueilla saatiin sähkön avulla jopa ennätyssaalis koko Pirkanmaalla. Haaviin kerättiin kuudelta sähkökalastusalueelta yhteensä 180 taimenen poikasta.

Sähkökalastuksen jälkeen taimenen poikaset punnittiin ja mitattiin. Kalamiehet olivat erityisen tyytyväisiä saaliiseensa.

Sähkökalastuksen jälkeen taimenen poikaset punnittiin ja mitattiin. Kalamiehet olivat erityisen tyytyväisiä saaliiseensa.

Kalamiehet näyttivät olevan erityisen tyytyväisiä saaliiseensa.
– Emme ole saaneet mistään näin paljon ensimmäisen vuoden poikasia. Nämä ovat lisäksi vielä hyvänkokoisia nollikkaita, Heikki Holsti kehuu.
– Poikasten joukossa oli jo yli kymmensenttisiä nollikkaita. Poikasten vauhdikas kasvu kertoo paljon vesistön olosuhteista, Sami Ojala puntaroi.
– Myllypurossa on paikoitellen hyviä suojapaikkoja ja veden syvyys on sopiva poikasten pärjäämisen kannalta. Viileät vedet ovat selkeästi olleet suotuisat tänä kesänä taimenen poikasten pärjäämisen kannalta, Holsti komppaa.

Lisääntymiskykyä mäti-istutuksilla

Minkä takia Myllypurossa sitten sähkökalastetaan juuri taimenta?
Heikki Holsti pitää kysymystä tärkeänä, sillä hänen mukaansa taimen on virtavesien avainlaji.
– Taimen on erityisen vaatelias elinolojensa laadun suhteen. Silloin kun taimen pärjää hyvin, kaikki muutkin lajit menestyvät, hän sanoo.
Ihanteellinen tilanne olisi tulevaisuudessa se, ettei taimenta tarvitsisi istuttaa enää ollenkaan. Myllypuro toimii nyt referenssinä tuleville mäti-istutuksille, joita aiotaan tehdä Näsijärveen virtaaviin pienvesiin seuraavan viiden  vuoden aikana.
– Tämä perustuu siihen, että taimenet leimautuvat juuri siihen vesistöön, johon ne istutetaan. Taimen viettää ensimmäiset vuotensa Myllypurossa, minkä jälkeen se lähtee Näsijärveen syönnösvaellukselle. Vaelluksellaan se kasvaa 50–60-senttimetriseksi ja saavuttaa lisääntymiskyvyn, Sami Ojala sanoo ja jatkaa:
– Viiden kuuden vuoden päästä nämä tämän kesän poikaset palaavat kotiveteensä Myllypuroon lisääntymään.
Ojala kertoo, että Näsijärveen isompina istutetut taimenet eivät tiedä kotipaikkaansa eivätkä osaa lisääntyä asianmukaisesti
– Mäti-istutuksilla pyritään nimenomaan luomaan lisääntymiskykyistä kalakantaa, hän vahvistaa.

Kymmensenttiset nollikkaat eli tämän kesän poikaset asustavat kotivedessään Myllypurossa ensimmäiset vuotensa, minkä jälkeen ne lähtevät Näsijärveen syönnösvaellukselle kasvamaan.

Kymmensenttiset nollikkaat eli tämän kesän poikaset asustavat kotivedessään Myllypurossa ensimmäiset vuotensa, minkä jälkeen ne lähtevät Näsijärveen syönnösvaellukselle kasvamaan.

Mätiä ei saa istuttaa omin päin

Kokemäenjoen vesistön vesisuojeluyhdistys ry pyrkii toiminnallaan parantamaan Pirkanmaan vesien taimenkantojen tilaa yhteistyössä vesialueiden omistajien, kuntien ja vapaa-ajan kalastajien kanssa. Myllypurossa kunnostuksen tukijoina ovat esimerkiksi Ylöjärven kaupunki ja Näsijärven lohikalayhdistys.
– Kuntien heikon taloustilanteen vuoksi virtavesien kunnostusta vaivaa tällä hetkellä krooninen rahapula. Siitä huolimatta olen huomannut, että kuntia kiinnostavat virtavesiasiat enenevissä määrin.
– Esimerkiksi taimenkannan elvytyksen hinta on pieni siihen nähden, mitkä sen hyödyt ovat. Voisi sanoa, että tämä sijoitus kasvaa korkoa, Heikki Holsti kertoo.
Tulevana syksynä Myllypuron kunnostajat järjestävät talkoot, joissa puron asukkien elinolosuhteita kohennetaan.
– Vesien kunnostuksessa kaloille luodaan suojapaikkoja isojen kivien avulla, minkä myötä taimenpoikaskanta kasvaa pinta-alaa kohden.
– Jos taimenkantoja halutaan parantaa, on hyvä tehdä järjestelmällistä työtä. Tietyt asiat, kuten taustatiedon kerääminen taimenkannasta, pitää tehdä ennen vesistön kunnostamisen aloittamista.
Entä jos joku haluaa tehdä ympäristöteon ja istuttaa taimenen mätiä lähivesistöönsä?
Heikki Holsti toppuuttelee idean saaneita.
– Jos joku ottaa toiminnastamme onkeensa ja istuttaa mökkipuroonsa mätirasioita, sanomme me siihen ”soosoo”. Vesialue pitää ensin tarkistaa taimenista. Vesialueen osakaskunnan ja kalastusalueen kanssa pitää yhdessä miettiä, mitä alueelle kannattaisi tehdä. Taimenen istutus on myös luvanvaraista toimintaa, minkä vuoksi ELY-keskukseen pitää ottaa yhteyttä, hän neuvoo.

 

++++
Miltä nollikkaiden elämä näyttää kotivedessään Myllypurossa? Katso Näsijärven lohikalayhdistyksen video pinnan alta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?