– Paljonko nostat penkistä?
Tämä kysymys on kaikunut maamme punttisaleilla iät ja ajat. Simppelin ylävartaloliikkeen tuloksen petraaminen on kiehtonut voimaharjoittelijoita jo useassa sukupolvessa.
Vuosien saatossa penkkipunnerruksesta on kehkeytynyt myös urheilulaji. Nyt se haluaa ottaa viimeisen askeleen kohti salonkikelpoisuutta.
– Tavoite on, että penkkikisoja katsotaan tulevaisuudessa yhtä paljon kuin painonnostoa, Ylöjärven Ryhdin Janne Ylimys sanoo.
Penkkipunnerruksen SM-kisojen järjestäminen on Ylöjärven Ryhdille kova urakka. Janne Ylimyksen (oik.) mukaan töitä kaksipäiväisten kisojen eteen on tehty jo monta kuukautta. – Talkooporukkaan on värvätty vaimot ja tuttujen tutut, hän naurahtaa.
Ylöjärven urheilutalon alakerrassa kilisevät painot. Ähkintä ja puuskutus täyttävät tilan, vaikka on vasta aikainen aamu.
Kuntosali on yhä useammalle kaupunkilaiselle tärkeä paikka. Janne Ylimyksen mielestä se ei ole mikään ihme.
– Voimaharjoittelu on nyt muotia, pitkän linjan saliäijä tietää.
Ylöjärven Ryhdissä raudan pumppaamista harrastaa vakavissaan runsaat parikymmentä miestä ja naista. Luku on kasvanut hiljalleen – suunnilleen samaa tahtia sunnuntaivoimailijoiden määrän kanssa.
Suosion kasvu alkaa nyt näkyä myös kilpatasolla. Maamme huippunostajista on tullut julkkiksia, joita haluavat nähdä muutkin kuin himotreenaajat.
Ei ole sattumaa, että tulevat penkkipunnerruksen SM-kilpailut käydään urheilutalon suuressa palloiluhallissa.
– Viime vuonna samat kisat järjestettiin Lopella, ja yleisöä oli paikalla satapäin. Nyt odotamme Ylöjärvelle kahden kisapäivän aikana yli tuhatta kävijää, järjestelyistä vastaava Ylimys kertoo.
– Osallistujiakin on tulossa ennätysmäärä, yli 300. Tämä on yksi kaupunkimme suurimmista tapahtumista tänä vuonna, hän ennakoi.
Huomio olennaiseen
Penkin SM-mitaleista mittelee myös 11 kovaa paikallista nostajaa. Kovimmat ylöjärveläisodotukset on ladattu 23-vuotiaiden miesten 83-kiloisissa mittelevän Teemu Hällforsin niskaan. (Kuva: Janne Ylimys)
Hyväksytty penkkipunnerrusliike koostuu kolmesta osasta: tangon laskemisesta rinnalle, nostamisesta suorille käsille ja lopuksi sen laskemisesta takaisin pidikkeisiin. Nykyaikaisesti järjestetyissä penkkikisoissa katsojat pystyvät keskittymään teknisen suorituksen seuraamiseen täydellisesti.
– Kaikki oheistoiminta suljetaan pois nähtäviltä. Tänne urheilutalollekin on tarkoitus pystyttää pari väliaikaista seinää, jotta SM-yleisö ei näe esimerkiksi kilpailijoiden lämmittelyä, Ylimys selvittää.
– Katsojien edessä on vain urheilija, painonnostopenkki ja tuomarit, hän jatkaa.
Ylimyksen mukaan edellä kuvailtu suuntaus ei koske vain penkkipunnerrusta. Kaikki Suomessa harrastettavat voimailulajit ovat pyrkineet siistejä ja selkeitä kisatapahtumia kohti jo pitkään.
Mallia on otettu lajiryhmän suurimmasta ja kauneimmasta eli painonnostosta.
– Uskon, että muutaman vuoden päästä penkkipunnerrus on urheilumuotona tosi lähellä painonnostoa. Eikä vain kilpailujen tyylin, vaan myös sääntölinjausten suhteen, Ylimys sanoo.
Olympiatyylin painonnostossa kaikkien nostoa avustavien paitojen ja apuvälineiden käyttö on kielletty. Penkkipunnerruksessa tätä kohti ollaan vasta menossa.
Ylöjärven SM-kisoissa paremmuutta mitataan klassisessa penkkipunnerruksessa, jossa apuvälineitä ei sallita.
– Viime vuosina klassisia kisoja on alettu arvostaa entistä enemmän, koska niissä mitataan ainoastaan kilpailijoiden voimaa. Erilaisilla nostopaidoilla urheilijat ovat voineet saada tuloksiinsa jopa sata kiloa lisää – tästä pyritään hiljalleen eroon, Ylimys kertoo.
Puhdas ja tekninen laji
Ylöjärven Ryhdin voimanostojaostoa johtava Janne Ylimys on itse nostellut rautaa jo kymmeniä vuosia. Hänen mukaansa kilpatason voimailu on ottanut tällä vuosituhannella isoja harppauksia kohti huippu-urheilua.
– Moni saattaa luulla, että painojen nostelijat ovat jotenkin yksinkertaisia, mutta asia ei todellakaan ole näin, Ylimys naurahtaa.
– Esimerkiksi penkkitreenaamiseen on tullut elementtejä painonnostoharjoittelusta. Siinä missä harjoitusohjelmissa saattoi ennen olla yksi isoilla painoilla tehtävä treenisarja viikossa, nyt niitä on kolme, jotta keho tottuu vastukseen, hän avaa.
Ylimyksen mukaan 1990-luvun treenimetodeilla ei pärjää tämän päivän penkkipunnerruskisoissa laisinkaan. Puuhastelijoille ja sunnuntainostajille ei ole Suomen huipulla nykyään sijaa.
– Homma on muuttunut entistä ammattimaisemmaksi. Olen kuullut tarinoita, että jopa kymmenen vuotta SM-tasolla kilpaillut nostaja on saanut äkkiä tuloksiinsa 10–15 kiloa lisää, kun hän on vaihtanut treeniohjelmansa nykyaikaiseksi, Ylimys kuvailee.
Yleisen tulostason nopea parantuminen voi herättää joillakuilla epäilyn dopingaineiden käytön yleistymisestä. Ylimys ymmärtää stereotypian, mutta sanoutuu siitä jyrkästi irti.
– Suomen Voimanostoliittoon kuuluvia urheilijoita testataan kolmanneksi eniten koko Suomessa. Edellä testausmäärissä ovat vain jääkiekko ja yleisurheilu, joissa molemmissa harrastajiakin on enemmän.
– On olemassa liittoja, joiden testauskäytännöt ovat väljät, mutta Suomen Voimanostoliitto ei todellakaan ole sellainen. Tämä on puhdasta urheilua, hän vakuuttaa.
+++++
Klassisen penkkipunnerruksen SM-kisat Ylöjärven urheilutalolla 15. ja 16. elokuuta.
Viimeisimmät kommentit