Nina Sahari (vas.), tyttäret Lina ja Nita sekä Reino Jumpponen ja Eine Sahari tuulettivat kansallispukujaan Vänrikki Stoolin tuvalla. Perheen puvut olivat Eine Saharin käsialaa.
Viime keskiviikkona juhlittiin kansallispukumme 130-vuotispäivää.
Valtakunnallisesti kansallispuvun vuosipäivää juhlistetaan kansallispukutuuletuksin eri kaupungeissa, tänä vuonna myös Kurussa.
Historialliseen miljööseen Vänrikki Stoolin tuvalle kerääntyi liki kolmekymmenpäinen joukko kansallispukuihin sonnustautuneita tuulettelijoita.
Kurun kansallipukutuuletuksen järjestänyt Emilia Latoniemi harmittelee, että kansallispukuja näkee nykyään vähän.
– Onhan se sääli, kun ihmiset panttaavat kansallispukujaan kaapin perällä pölyttymässä, hän sanoo.
Vaatetusalan artesaanina työskentelevä Latoniemi on ollut omien sanojensa mukaan aina kiinnostunut kansanperinteistä. Häntä viehättävät niin käsityöt kuin kansantanssikin.
– Voisi sanoa, että edustan tänä päivänä vähemmistöä juhlapukeutujana. Harvalla ikäiselläni on kansallispukuja, eikä toisaalta kiinnostustakaan perinnevaatetta kohtaan tunnu olevan, Latoniemi toteaa.
Myös 83-vuotias Eine Sahari on huomannut kansallispukujen vähyyden katukuvassa.
– Onhan se vahinko, että nuorison keskuudessa kansanperinteet ovat unohtumassa, kurulainen huokaa.
Latoniemi suhtautuu silti toiveikkaana tulevaisuuteen, sillä kansallispukutuuletuksilla pyritään nimenomaan tuomaan esille kansanperinnekulttuuria ja herättämään huomiota ihmisten keskuudessa.
– Kansallispukuperinne ei ole missään tapauksessa kuolemassa. Teen kaikkeni sille, että perinne siirtyy myöhemmille sukupolville, hän lupaa ja kaavailee lahjoittavansa pukunsa jälkikasvulleen jonain päivänä.
Käytännönläheisen kansallispuvun varustukseen kuuluu neulakko siltä varalta, että jotakin menee rikki.
Kansallispuku on käytännöllinen
Ainakin Saharin suvussa kansallispukuperinne näyttää olevan periytyvää, sillä Kurun tuuletukseenkin tultiin edustamaan kolmen sukupolven voimin.
Kansallispukuihin sonnustautuivat myös Eine Saharin avomies Reino Jumpponen sekä lapsenlapsi Nina Sahari tyttärineen.
Käsityönopettajaksi vuonna 1952 valmistunut Eine Sahari tuntee kansallispuvut kuin oman tuluskukkaronsa.
Alunperin Karjalasta kotoisin oleva nainen on pitänyt elämänsä aikana satoja kansallispukukursseja. Hän esittelee Ninan pohjalaista pukua, jonka hameosa on perintöä 80 vuoden takaa.
– Pohjalaisnaisilla pukuun kuuluu tykkimyssy, jonka alle hiukset kerätään nutturalle. Karjalaisena minä pidän huntua, Eine Sahari selittää etikettiä.
Kansallispuvun tyyliin kuuluvat erilaiset yksityiskohdat. Rinnassa olevan helysoljen lisäksi koruina sallitaan vain vihkisormus.
Naisten puvuissa huomio kiinnittyy vasemmalle vyötäisillä roikkuvaan pussukkaan, tuluskukkaroon.
– Tämä on ikään kuin pieni selviytymispaketti. Tuloskukkarossa on tulentekovälineet ja neulakossa neula ja lankaa. Minulla on lisäksi puukko veistämistä varten, hän kuvailee ensiapupakettiaan ja korostaa, että kansallispuvut suunniteltiin aikoinaan käytäntöä ajatellen.
Emilia Latoniemen Kuoreveden puku on anopin isotädin peruja. Kurusta kotoisin oleva Latoniemi haaveilee pukevansa Kurun puvun vielä jonakin päivänä. – Puku hankitaan yleensä sen mukaan, missä juuret ovat, hän tietää.
Hienoin ja arvokkain asu
Vänrikki Stoolin tuvalle kerääntyneet tuulettelijat kertovat, että kansallispukua kannetaan aina ylpeänä ja sitä käytetään juhlissa aina kuin mahdollista.
Emilia Latoniemi korostaa, että kansallispuvun voi pukea päälle juhlaan kuin juhlaan.
– Kyllähän kansallispuku sopii pienempiinkin kekkereihin. Itse puin sen ensimmäistä kertaa ykkösluokan kevätjuhlaan, jossa varsinkin vanhemmat naiset ihastelivat asuvalintaani, hän muistaa.
Myös Nina Sahari kertoo käyttävänsä kansallispukua melkein joka juhlassa.
– Suomessa saamelaiset käyttävät kansallispukua ahkerasti. Myös karjalaiset ja pohjalaiset pitävät pukua enemmän kuin muut suomalaiset.
Pitkään Saksassa asunut Nina Sahari sanoo, että vaikka Suomessa kansallispukuun pukeutuneita näkee vähän, ei perinnevaate Saksassakaan suosittu asuvalinta ole.
– Olen nähnyt Saksan kansallispukuja ainoastaan Oktoberfesteillä, muuten niitä ei käytetä.
Latoniemellä on selkeä mielipide siitä, miten suomalaisten tulisi pukeutua juhliin.
– Kyllähän tämä kansallispukumme on kaikista hienoin ja arvokkain asu kaikista, hän toteaa.
Viimeisimmät kommentit