Konficampilta kavereita ja kielitaitoa

Janna Urhonen, Oona Janakka, Aatu Kunnari, Andreas Scheiner, Matthew Band ja Sanna Wirtzenius viettivät lounaan jälkeen vapaa-aikaansa pelaamalla.

Janna Urhonen, Oona Janakka, Aatu Kunnari, Andreas Scheiner, Matthew Band ja Sanna Wirtzenius viettivät lounaan jälkeen vapaa-aikaansa pelaamalla.

Suomen- ja saksankieliset huudahdukset sekoittuivat iloisesti toisiinsa, kun parisenkymmentä nuorta kirmaili pitkin Lempiänniemen leirikeskuksen pihaa viime perjantaina. Aurinkoisesta säästä otettiin kaikki irti lipunryöstön ja frisbeenheittelyn merkeissä ennen iltapäivän jumalanpalvelusta.

Lempiänniemen leirikeskuksessa järjestettiin viime viikolla saksalais-suomalainen rippileiri, tuttavallisemmin Sasu-ripari. Leirille osallistui 15 rippikoululaista Saksasta ja 18 Suomesta.
– Suurimmalla osalla Saksasta tulleilla on vähintään yksi suomalainen vanhempi. Vanhemmat muistavat hyvällä omia riparikokemuksiaan ja haluavat antaa vastaavanlaisen omille lapsilleen. Siitä tarpeesta nämä ovat alun perin syntyneet, kertoo Itä- ja Keski-Saksan suomalainen pappi Päivi Lukkari, joka on ollut pitämässä leirejä eri puolella Suomea.
Saksassa toimiva Suomalaisen kirkollisen työn keskus on järjestänyt Sasu-rippileirejä vuodesta 1983 eri yhteistyöseurakuntien kanssa. Vuosittain leireille osallistuu keskimäärin 30 saksalaista nuorta.
Tänä vuonna yhteistyöseurakunnaksi tuli ensimmäistä kertaa Ylöjärvi. Kesän toinen Sasu-leiri pidetään Salossa.
Opetusryhmät järjestetään kieliryhmittäin, mutta kaikki muut tilaisuudet käydään kahdella kielellä. Muuten Sasu-riparin kaava on sama kuin perinteisillä suomalaisilla rippileireillä.
– Osalla on motiivi, että haluaa tulla kielikylpyyn tänne, mutta osa on hakenut ihan normaalissa rippikouluhaussa, selittää nuorisotyön ohjaaja Mikko Huuhtanen Ylöjärven seurakunnasta.

Kaksikielisyys haastaa

Leirin apuri Eero Ruuhikorpi, 18, halusi sasu-leirille preppaamaan kielitaitoaan, sillä ensi vuonna odottavat saksan ylioppilaskirjoitukset. – Varsinkin kuulotaito on kehittynyt tosi paljon, kun saksaa kuulee joka päivä. Ylöjärveläinen Jenna Hakoaho on tyytyväinen valittuaan kaksikielisen leirin, vaikkei ole koskaan lukenut saksaa. – Täällä on monikulttuurista, se on kivaa.

Leirin apuri Eero Ruuhikorpi, 18, halusi sasu-leirille preppaamaan kielitaitoaan, sillä ensi vuonna odottavat saksan ylioppilaskirjoitukset. Ylöjärveläinen Jenna Hakoaho on tyytyväinen valittuaan kaksikielisen leirin, vaikkei ole koskaan lukenut saksaa. – Täällä on monikulttuurista, se on kivaa.

Normaalin seitsemän päivän sijaan Sasu-ripari kestää kymmenen päivää.
– Kaikki yhteiset tilanteet käydään kahdella kielellä, joten kaikkeen menee periaatteessa tupla-aika, selittää kirkkoherra Kimmo Reinikainen, joka oli yksi leirin ohjaajista.
– Kun kaksi täysin eritaustaista nuorten porukkaa tulee yhteen, niin tutustuminen joudutaan aloittamaan vasta leirillä. Ryhmäytymiseen menee paljon enemmän aikaa kuin suomalaisella porukalla, joka on koko kevään tavannut tutustumistapahtumissa, Päivi Lukkari lisää.
Kuten kaikkiin rippileireihin, Sasu-leiriin kuului tutustumispäivä Ylöjärvellä maaliskuussa. Leiri päättyi sunnuntaina konfirmaatioon Ylöjärven kirkossa, jonne saapui sukulaisia molemmista maista. Kaikkinensa ripari Suomessa voi maksaa Saksasta tulevalle nuorelle monta sataa euroa.
– On suuri panostus, jonka vanhemmat laittavat oman lapsensa leirikokemukseen, Reinikainen sanoo.

Saksassa ei ripariperinnettä

Saksassa ei järjestetä varsinaisia rippileirejä, vaan siellä vuoden tai kahden mittainen rippikoulu järjestetään esimerkiksi viikoittaisilla tapaamisilla, viikonloppuleireillä

Puolassa asuva Liina Saahkon mielestä leirillä on parasta uusiin ihmisiin tutustuminen. Münchenilaisen Elias Santamaan mielestä leirillä kaikki on ollut mahtavaa. Kesäloma Suomessa jatkuu vielä leirin jälkeen.

Puolassa asuva Liina Saahkon mielestä leirillä on parasta uusiin ihmisiin tutustuminen. Münchenilaisen Elias Santamaan mielestä leirillä kaikki on ollut mahtavaa. Kesäloma Suomessa jatkuu vielä leirin jälkeen.

ja projekteilla oman seurakunnan parissa.
Nimen keksiminen rippileirille tuottikin päänvaivaa. Saksan kielestä ei löydy vastinetta suomalaiselle leiri-sanalle. Saksalainen epävirallinen nimitys, konfimation campista lyhennetty konficamp, viittaa telttaleiriin.
– Joka vuosi ennen leiriä joku kertoo odottavansa, että pääsee nukkumaan kymmenen päivää teltassa, Lukkari kertoo.
Suurin osa leiriläisistä osasi puhua suomea. Leirin ohjaajien mukaan kaksikielisyys kuitenkin vaatii huolellista suunnittelutyötä.
– Välillä joudutaan tosissaan miettimään käännöksiä. Ei ole ihan yksinkertaista kääntää jokin hengellinen termi toiselle kielelle, koska sanat kantavat tiettyjä lisämerkityksiä. Kääntäminen on välillä hauska haaste, Reinikainen kertoo.

Kielitaito osasyy osallistumiselle

Saksan Hallesta kotoisin olevalle Kaisla Tarkalle suuri syy tulla Suomeen riparille oli päästä käyttämään suomen kieltä. Tarkka puhuu suomea kotikielenään, mutta kavereiden kanssa puhutaan saksaa. Hän koki, että kielitaidon kannalta leiri oli hyödyllinen.
– Huomasin, että pystyn hyvin puhumaan suomea, vaikka luulin aina, etten puhu niin hyvin.
Myös Puolassa asuva Liina Saahko oli tyytyväinen leiriin kielitaidonkin kannalta, tosin päinvastaisesta syystä.
– Asuin Saksassa kahdeksan vuotta sitten, joten on kiva, kun täällä pääsee puhumaan taas saksaa.
Saahkon mielestä leirissä parasta on uusiin ihmisiin tutustuminen, mutta konfirmaation hyötykään ei ole unohtunut.
– Haluan mennä kirkollisesti naimisiin, nuori nainen kertoo.
Monen leiriläisen sisarukset olivat käyneet sasu-riparin aiemmin, mikä myös osaltaan innosti mukaan. Näin oli myös Tarkalla ja Saahkolla.
– Veljeni oli kolme vuotta sitten samanlaisella leirillä ja hän tykkäsi kovasti, joten minäkin päätin tulla, Kaisla Tarkka kertoo.

Ylöjärveläiset Elina Tapio (vas.) ja Oona Laine sekä Saksan Hallesta oleva Kaisla Tarkka harjoittelivat ohjaaja Mikko Huuhtasen kanssa musiikkiesitystä konfirmaatiota varten.

Ylöjärveläiset Elina Tapio (vas.) ja Oona Laine sekä Saksan Hallesta oleva Kaisla Tarkka harjoittelivat ohjaaja Mikko Huuhtasen kanssa musiikkiesitystä konfirmaatiota varten.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?