Jari Vatanen ja Juho Syrjälä levittivät pesiksen ilosanomaa Keski-Euroopassa

Maakuntasarjasta maailmanmestareiksi

Kun Suomi voittaa jääkiekon MM-kultaa, kansa villiintyy. Mutta kun samainen titteli napataan pesäpallossa, kukaan ei tiedä siitä mitään.
Tämän ovat huomanneet myös Ylöjärven Pallon Juho Syrjälä ja Jari Vatanen. Pari viikkoa sitten he juhlivat Sveitsin Luzernissa tuplamaailmanmestaruutta – nyt he käyvät jo normaalisti töissä.
– Joo, eipä ole torijuhlia kuulunut! miehet nauravat.
Juho Syrjälän (vas.) ja Jari Vatasen mielestä pesäpallon maailmancup on tarpeellinen tapahtuma. Tuoreet maailmanmestarit uskovat, että Suomen kansallispelillä on mahdollisuuksia pieneen suosion kasvattamiseen myös ulkomailla. – Suomalaisille turnaus on ehkä lähinnä elämysmatka, YPA-pelurit tuumaavat.

Juho Syrjälän (vas.) ja Jari Vatasen mielestä pesäpallon maailmancup on tarpeellinen tapahtuma. Tuoreet maailmanmestarit uskovat, että Suomen kansallispelillä on mahdollisuuksia pieneen suosion kasvattamiseen myös ulkomailla. – Suomalaisille turnaus on ehkä lähinnä elämysmatka, YPA-pelurit tuumaavat.

Äkkiseltään ajatus voi kuulostaa hullulta: järjestetäänkö Suomen kansallispelissä muka MM-kisoja?
Järjestetään – ja on järjestetty jo 23 vuotta. Maailmancupin nimellä kulkevien kisojen tarkoituksena on ylläpitää pesisinnostusta niissä maissa, joissa sitä edes jonkin verran on.
Pesäpalloliitto on koonnut Suomen maajoukkueen tavallisesti avoimen haun avulla. Niin tälläkin kertaa.
– Halusin ilman muuta kisoihin, joten pistin hakemuksen vetämään. Olin ollut mukana jo vuoden 2012 maailmancupissa Australiassa, ja halusin nähdä ulkomaisia kavereitani, Juho Syrjälä sanoo.
– Minä taas ajattelin, että pieni Keski-Euroopan reissu voisi olla mukava. Avoimin mielin hain mukaan, Jari Vatanen komppaa.
Koska Sveitsin kisat järjestettiin keskellä kiivainta pesiskautta, maamme huippuja ei maailmancupissa nähty. Tilanne avasi oven Syrjälän ja Vatasen kaltaisille maakuntasarjajyrille.
Miehistä kumpikin valittiin Suomen maajoukkueeseen.
– Meistä tehtiin takakentän kopparipari, ja otimme pallot kiinni aina kun niitä kohdalle sattui. Mutta pakko on myöntää, että emme me ihan täysillä pelanneet, ypalaiset virnistävät.
Höntsäilystä huolimatta suomalaiset voittivat sekä miesten että sekasarjan kultaa. Ahkerasti juoksuja tuonut Vatanen palkittiin miesten maajoukkueen parhaana pelaajana.
Kokemus oli ypalaisten mukaan unohtumaton.
– Ei Suomessa pääse pelaamaan niin kauniissa vuoristomaisemissa. Tulipahan tämäkin nyt koettua, Vatanen summaa.

Vapaamuotoinen pesiskarnevaali

Suomen pesäpallomaajoukkue oli koottu monentasoisista lajin harrastajista. Joukkoon mahtui muutama entinen Superpesis-pelaajakin. (Kuva: Stefan Berchtold)

Suomen pesäpallomaajoukkue oli koottu monentasoisista lajin harrastajista. Joukkoon mahtui muutama entinen Superpesis-pelaajakin. (Kuva: Stefan Berchtold)

Juho Syrjälän mukaan Suomen maajoukkue vastasi tasoltaan kohtalaista Suomi-sarjan pesisjengiä. Vastassa olleiden Australian, Sveitsin ja Saksan rivit olivat puolestaan hyvin kirjavat.
– Sanotaanko näin, että pesiskulttuurin ohuus näkyi, Vatanen heittää.
– Kaverit olivat kyllä urheilullisia, mutta heillä oli omintakeisia tapoja tehdä tiettyjä juttuja. Kun esimerkiksi sveitsiläiset syöksyivät, heillä likaantui paidasta selkä- eikä etupuoli, hän jatkaa hymyillen.
Suomen joukkueella ei ollut kisoissa valmentajaa, mutta porukkaa piti ruodussa kempeleläinen Martti Holma. Jo veteraani-ikään ehtinyt kehäkettu oli viralliselta titteliltään manageri-pelaaja, joten hänet nähtiin aika ajoin myös mailan varressa.
Vaikka kyseessä olivat maailmanmestaruuskilpailut, ei tuplaroolien suhteen oltu muutenkaan liian tarkkoja. Esimerkiksi Syrjälä oli kisoissa sekä pelaaja että tuomari.
– Muutamat suomalaisista pelasivat myös muiden maiden maajoukkueissa, Syrjälä täräyttää.
– Esimerkiksi kapealla ringillä liikkellä olleille saksalaisille tuli muutama ikävä loukkaantuminen. Heille oli pakko lainata pelaajia, jotta he pääsivät kisat loppuun asti, hän perustelee.
Kaikkiaan kuusi päivää kestänyt maailmancup oli kaikille osallistujilleen fyysisesti raskas rypistys. Hurjimmillaan pelaajat saattoivat joutua tahkoamaan viidestä seitsemään pesäpallo-ottelua yhdessä päivässä.
Eniten iloa kisoista oli Sveitsin, Saksan ja Australian maajoukkueille. Omakustanteisesti liikkeellä olleet suomalaiset olivat kisoissa pääasiassa rennon matkailun vuoksi.
– Pelien jälkeen jotkut vastustajista tulivat kiittelemään meitä siitä, että tarjosimme heille kerrankin kunnon vastuksen. Moni ulkomaalainen takakenttäpelaaja pääsi ensi kertaa ottamaan palloja kiinni, ja se oli heille hienoa, Vatanen sanoo.

Nopea paluu arkeen

Maailmancupin jälkeen osa Suomen joukkueesta palasi heti kotimaahan, mutta jotkut jäivät hetkeksi Eurooppaan reissaamaan. Viimeisimpänä kotimaahan palasi Jari Vatanen.
– No, eipä elämä tästä paljon muuttunut. Muutaman yllättävän onnitteluviestin kyllä sain, hän kuvailee paluutaan arkeen.
– Palkinnoksi meille annettiin mitalit ja Suomen maajoukkueen pelipaidat. Minusta se on ihan hyvä korvaus, Vatanen jatkaa.
Autonkuljettajana työskentelevä Syrjälä ja it-alalla vaikuttava Vatanen ovat jo palanneet Ylöjärven Pallon harjoitusvahvuuteen. Pian miehillä on edessään kotimaisen sarjakautensa huipennus: maakuntasarjan ylempi jatkolohko.
Alkukesän hieman epätasaisesti pelannut YPA lähtee jatkopeleihin ilman suuria paineita. Kauden tärkein tavoite on jo saavutettu.
– Jatkosarjaan pyrimme ja sinne myös pääsimme. Meillä on mahdollisuus voittaa kaikki ottelut ja kaikki, mitä nyt saavutamme, on kotiin päin, Syrjälä kuvailee.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Fakta

Pesäpallon maailmancup

Mikä: pesäpallon ainoa kansainvälinen turnaus
Järjestetty: 1992, 1997, 2000, 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015
Menestyneimmät maat: Suomi (21 kultaa), Australia (yhdeksän hopeaa, seitsemän pronssia), Ruotsi (kahdeksan hopeaa, yksi pronssi) ja Saksa (neljä hopeaa, seitsemän pronssia).
Seuraavat kisat: vuonna 2017 Turussa

Lähde: Pesäpalloliitto

Mestareiden terveiset: ”kenttä Ylöjärvelle!”

Pesäpallon tuoreet maailmanmestarit Juho Syrjälä ja Jari Vatanen pitävät naurettavana, ettei Ylöjärvellä ole miesten peleihin soveltuvaa pesiskenttää. Tilanteen vuoksi miehet eivät edes käy paljon Ylöjärvellä, vaikka edustavatkin YPAa.
– Joitakin joukkueharjoituksia meillä on Koulupuiston pienellä hiekkakentällä, mutta suuri osa harjoittelusta on omatoimista. Ottelut puolestaan pelataan evakossa Hämeenkyrössä, Syrjälä kertoo.
Ylöjärvellä ei ole ollut täysimittaista pesäpalloareenaa enää moneen vuoteen. Paikalliset pesisharrastajat lätkivät aikoinaan palloa Koulupuistossa, mutta asuinrakentaminen jyräsi kaupungin ainoan pesäpallokentän historiaan.
Ylöjärven Pallon puuhamiehet ovat moneen otteeseen kritisoineet kaupunkia pesäpalloilun surkeista harrastusoloista. Kun Koulupuiston kenttä hävitettiin, pesisväelle lupailtiin uutta harrastuspaikkaa Elovainiolle. Sitä ei ole kuitenkaan näkynyt.
– Parastahan olisi saada Ylöjärvelle kunnon hiekkatekonurmi. Sillä voisi pelata jo vaikka kuinka tasokkaita pelejä, Vatanen sanoo.
– Ylöjärvellä on ihan mukavasti pesisjunnuja. Olisi hyvä, että he voisivat harrastaa lajiaan kotikaupungissaan, hän jatkaa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>