Sateinen kesä pienentää viljasatoja

Aurinko paistoi Jukka Niittyojan pellolla viime viikolla. Tällaisia säitä kaivataan lisää: etualan ohrakasvustot ovat jo muuttuneet keltaiseksi liiasta sadevedestä. Kosteudesta kärsineet sadot voisivat vielä elpyä, jos sää tekisi täyskäännöksen.

Aurinko paistoi Jukka Niittyojan pellolla viime viikolla. Tällaisia säitä kaivataan lisää: etualan ohrakasvustot ovat jo muuttuneet keltaiseksi liiasta sadevedestä. Kosteudesta kärsineet sadot voisivat vielä elpyä, jos sää tekisi täyskäännöksen.

Kylmä ja sateinen alkukesä on koetellut maanviljelijöitä. Myöhäisen kevään vuoksi kylvöt venyivät kesä- ja toukokuulle asti, mikä viivästyttää myös syksyn sadonkorjuuta. Sadonmenetyksiäkin on odotettavissa.

Maatalousyrittäjä Jukka Niittyojan vihreänä hehkuvalla ohrapellolla on kellastuneita länttejä.
– Liika vesi tukahduttaa kasvin juuria ja kasvi kellastuu. Ohra kestää vettä huonommin kuin kaura tai vehnä, Niittyoja selittää.
Maanviljelys on kärsinyt kylmästä ja runsassateisesta alkukesästä. Huonon kelin vuoksi kevään kylvöt myöhästyivät koko Suomessa jopa useilla viikoilla. Nyt runsaat sateet piinaavat kasvustoja.
Pahiten tilanteesta kärsivät keväällä kylvetyt viljat, erityisesti ohra, sekä lämpöä kaipaava rypsi.
– Syysviljoilla tilanne näyttää olevan parempi, MTK-Pirkanmaan ja MTK-Viljakkalan johtokuntiin kuuluva Niittyoja kertoo.
Peltojen pinnat ovat sateen jäljiltä jatkuvasti pehmeinä, joten työskentely raskailla maatalouskoneilla tiivistää maata ja jättää pelloille uria, jotka keräävät vettä ja vaikeuttavat myöhempää puintia.
– Viljanviljelijöillä on parempi tilanne, koska nyt vain odotetaan sadonkorjuuta. Niillä, jotka tekevät säilörehua tai kuivaheinää, sää hankaloittaa työtä koko ajan. Säilörehusta ensimmäinen sato on jo niitetty, Niittyoja selittää.
Peltojen pehmeys vaikeuttaa myös kasvinsuojeluaineiden ruiskutusta, koska sekin tehdään työkoneilla. Myös jatkuva tuulisuus tuo lisähaasteensa, sillä tuulisella säällä ainetta ei voida levittää.
– Yleensä olen tehnyt jo ruiskutuksetkin ennen juhannusta. Nyt en ollut edes aloittanut juhannuksena, Niittyoja kertoo.
Kylmyys ja märkyys paitsi hankaloittavat kasvitautien torjuntaa myös lisäävät niiden riskiä.
– Kun kasvi on stressaantunut kylmyydestä ja kosteudesta, se ei kestä niin hyvin kasvinsuojeluaineita. Sato voi pienentyä senkin takia.

Pirkanmaalla vaihteleva tilanne

Kohtalon kysymys on nyt, millainen loppukesän ja syksyn sää on.
– Kasvukautta on vielä todella paljon jäljellä. Vielä on mahdollisuudet pelastukseen tai katoon. Jos sää pysyy näin sateisena, ei mikään kasvusto kestä, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Ritva Tolppa Etelä-Suomen ProAgriasta.
– Vettä ei tarvittaisi enää yhtään. Vilja tarvitsee nyt lämpöä, jotta se kypsyttää sadon.
Tolpan mukaan Pirkanmaalla on suuria maatila- ja peltokohtaisia eroja. Tilanne riippuu siitä, mitä lajeja viljellään, missä pellot sijaitsevat ja missä kunnossa peltojen ojitus on. Erityisesti alavilla mailla vesi jää pelloille seisomaan.
– Tilanne kohtelee viljelijöitä epätasaisesti. Löytyy tiloja, joissa asiat on vielä kohtalaisen hyvin, ja on tiloja, joissa alueita on kokonaan menetetty. Keskimäärin olemme kuitenkin tyydyttävässä tilanteessa, eli ei vielä voida kadosta puhua.
Tolppa myöntää, että tilanne on huolestuttava, mutta lopputulosta ei tiedä vielä kukaan.
– Mitä pelloilta saadaan pois, millä kustannuksilla ja mikä on sadon laatu – se on iso kysymysmerkki.

Vaikutus näkyy viljelijöiden tilissä

Poikkeuksellisen huonot kylvöolosuhteet on otettu huomioon myös maataloustukipolitiikassa. Normaalisti kylvöjen pitää olla tehtyinä kesäkuun loppuun mennessä, mutta nyt maa- ja metsätalousministeriö on antanut viljelijöille lisäaikaa.

Saapas uppoaa sateiden pehmentämään peltoon. Raskailla maatalouskoneilla märille pelloille ei voi mennä.

Saapas uppoaa sateiden pehmentämään peltoon. Raskailla maatalouskoneilla märille pelloille ei voi mennä.

Viljelijä voi vielä saada tuet, jos hän perustelee kylvön myöhästymisen tai jonkin alueen viljelemättä jättämisen hyväksytysti oman kuntansa viranomaiselle.
Huono kesä tulee joka tapauksessa näkymään maanviljelijöiden rahapussissa. Kuluttajahintoihin viljelyn ongelmat eivät heijastu, koska Suomessa on perinteisesti ylituotantoa viljasta.
Niittyoja kertoo, että osa viljelijöistä on joutunut vaihtamaan lyhyen kasvukauden lajikkeisiin, jotka tuottavat pienemmän sadon kuin pitkän kasvuajan lajikkeet. Kun tähän lisää huonoista kasvustoista johtuvat sadon menetykset, sato jää monilla tavallista niukemmaksi.
Sadonkorjuu myöhästyy kylvön tavoin muutamilla viikoilla. Luultavasti sadon puinti joudutaan tekemään kylmällä ja kostealla säällä syys-lokakuussa eikä elokuun lämpimiä päiviä ei voida hyödyntää.
– Viljan kuivaaminen tulee tällöin kalliimmaksi, ja se käy viljeilijöiden rahapussin päälle, Tolppa selittää.
Maanviljelijä Niittyoja myöntää, että tilanne huolestuttaa, mutta:
– Kun säälle ei voi mitään, niin turha sitä kauheasti harmitella.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?