Millä matikalla?

En ole pitkään aikaan ottanut kantaa mihinkään konkreettiseen asiaan. Olen sillä tavalla poliittisesti laiska, etten jaksa oikein kiinnostua mistään oikeista asioista, vaan hämmästelen kaikkea yhdenpäiväistä.
Nyt minun on kuitenkin otettava kantaa tuohon Postin myymäläverkoston karsimiseen. Kantani on tämä: siis mitä **ttua?!?
Jos nyt perustella täytyy, kuten kai korrektia on, niin sanottakoon, että eihän tuosta tule millään matematiikalla yhtään mitään. Minä käyn Ylöjärven postissa melko usein. Koska minä olen yrittäjä, voin päättää mennä sinne päivällä ennen neljää. Ja menenkin. Koska hyvin usein ihan tavallisenakin arkipäivänä siellä on neljän jälkeen jonoa.
Joulun alla pyrin pysyttelemään kaukana koko postista, koska siellä on tupa jatkuvasti aivan täynnä. Ja tuo tungos ei todellakaan johdu hitaasta palvelusta, vaan siitä, että asiakkaita on paljon. Sekään, että en jaksa jonottaa, ei johdu huonosta palvelusta, vaan minun hermoistani. Minua on palveltu Ylöjärven postissa poikkeuksetta todella hyvin.
Kysymys kuuluu: ”mihin nämä kaikki ihmiset mahtuvat jonottamaan, kun posti suljetaan?” Jos nyt oletetaan, ja minä oletan, että edelleen yhtä monen ihmisen pitää asioida postissa joulun alla.
Jos tuo ”kumppaniyritys” on esimerkiksi R-kioski, niin näkisin, että postipalveluita jonottavia riittää joulun alla pihalle asti. Toivottavasti ei sada räntää,
etteivät kortit kastu.
Vaikka palvelupiste olisi jonkuin kaupankin yhteydessä, niin ahdasta tulee. Palvelupisteiden tulevaisuutta mietittäessä on Postin edustajan mukaan huomioitu asiakasvirrat. Onko?
Onko minulla aivan väärä kuva Postin asiakasmääristä, vai voiko ne todella lisätä joidenkin lähikauppojen asiakasmääriin ilman, että kauppojen seinät pullistuvat?
Voiko jonkun kaupan henkilökunta hoitaa Ylöjärven Postin tehtävät ”siinä sivussa”? Miksi minä en usko tätä?
Posti kehittää palveluitaan ”asiakaslähtöisesti”. Asiakas, esimerkiksi minä, haluaa mennä postiin hoitamaan postiasiat. Minä haluan, että sieltä saa helposti esimerkiksi lähetyslaatikot hyllystä ja siellä voi rauhassa paketoida lähetyksiään siihen varatulla pöydällä. Sitten kun on valmis, voi jonottaa kassalle, missä varmasti ammattitaitoinen henkilökunta pistää pakettini eteenpäin ja etsii rivakasti hyllystä minulle mahdollisesti tulleet lähetykset.
Kerro minulle, Postin palvelupisteverkostosta vastaava johtaja Riku Kuusisto, miten tätä palvelua voi enää kehittää paremmaksi?
Tuo ”asiakaslähtöisyys” on tässä kohtaa umpityperä termi. Jos Postilla menee firmana huonosti, niin miksi ei voida sanoa, että Postilla menee huonosti ja joudutaan tekemään kaikkien, myös asiakkaiden, kannalta huonoja ratkaisuja.
En ole ihan varma, kumpi minua suututtaa enemmän, se, että Posti suljetaan, vai tuo selittely. Taitaa olla tasapeli.
Jos haluan hoitaa postiasiani Postin myymälässä, voin toki aina mennä asioimaan Tampereelle. Minä voin, koska minulla on joskus muutakin asiaa Tampereelle asti. Minä voin, koska osaan ajaa kaupungissa.
Tuo Rautatiekadun myymälän sijainti ei ole aivan joka maalaiselle helposti lähestyttävä. Minä voin, jos minulla on hermo tilapäisesti siinä kunnossa, että jaksan seisoa siellä se jonotusnumero kourassa ja jonottaa.
Minä voin, mutta minä en todellakaan halua. Ja kuinka moni niistä ihmisistä, joita näen joulun alla Ylöjärven postin jonossa, ylipäätään edes voi? Se, että tätä ylipäätään myydään asiakaslähtöisenä ja hyvänä ratkaisuna, on jännää siinäkin mielessä, että vielä ei edes tiedetä, mikä tuo kumppaniyritys tulee olemaan.
Miten ihmeessä voidaan tietää, että asiakkaat tulevat olemaan tyytyväisiä, jos ei edes tiedetä mihin posti muuttaa? Tässä on alettu purkamaan vanhaa tietämättä, mitä sen tilalle rakennetaan, ja sitten väitetään kiven kovaa, että siitä tulee hienompi kuin entinen.
Hyi, Posti. Soo, soo. Nyt olit kyllä typerä.

VEERA NIEMINEN

Yksi kommentti

  1. Timo Anttila

    Hyvä Veera Nieminen,

    Vastauksena räväkkään kirjoitukseesi haluan kommentoida seuraavaa:

    Myymäläverkoston uudistuksen perimmäinen syy ei ole Postin talous vaan meidän palvelujen uudistaminen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Asiakastutkimustemme mukaan asiakkaat haluavat nykyistä laajempia aukioloaikoja postipalveluille – paketteja halutaan vastaanottaa ja lähettää myös viikonloppuisin ja iltaisin. Moni yrittäjä ei ehdi postiin ennen neljää arkipäivänä. Ja miksi pitäisikään jonottaa? Jatkossa palvelumme ei ole sidottu kelloon. Avaamme myös sata uutta postia koko maassa, joten palvelupisteiden kokonaismäärä kasvaa kaiken kaikkiaan noin 1500:een. Se on oikeasti hyvin mittava palveluverkosto.

    Lainaan tässä sanomalehti Karjalaisen pääkirjoitusta: ”Postin omien myymälöiden kohtaloksi koitui se, että asiakkaat arvostavat kauppojen yhteydessä toimivien postien tarjoamia pitkiä aukioloaikoja ja mahdollisuutta hoitaa postiasiat kaupassa käydessä. Moni suomalainen kokeekin Postin palveluiden parantuneen, kun posteja on lakkautettu ja tilalle on tullut asiamiesposteja”.

    Posteistamme 90% eli noin 800 on jo tätä nykyään kumppaniemme ylläpitämiä. Asiakaskyselyt todistavat, että asiakkaat ovat näihin palveluihin (asiakaspalvelu ja asiointi) tyytyväisiä siinä missä omien myymälöiden palveluihin. Kumppaniposteissa palvelua on saanut viikonloppuisinkin, minkä pitäisi olla yrittäjillekin positiivinen asia.

    Voin vakuuttaa, että uudistuksemme tavoitteena ei ole heikentää kuluttajien ja yritysten postipalveluja, vaan yksinomaan parantaa palvelujen saatavuutta ja helpottaa asiakkaiden arkiasiointia. Niillä paikkakunnillä, joissa oma myymälä loppuu, asukkaat ja yritykset saavat jatkossakin haluamansa palvelut. Muutokset tapahtuvat vuosien 2015-2018 aikana ja tiedotamme niistä alueen asiakkaille aktiivisesti.

    Mitä tulee talouteen, Postin itse ylläpitämiä posteja ei valitettavasti voida ylläpitää kannattavasti. Tismalleen sama fakta on nähty Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, jossa on siirrytty kumppaniposteihin jo Suomea ennen.

    Ystävällisin terveisin,

    Timo Anttila
    Sidosryhmäjohtaja, Posti Group

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?