Nepal jälleenrakentaa taloja ja toivoa

Maanjäristysten runtelema Nepal tarvitsee apua vielä pitkään. Tämän huomasi viljakkalalainen Terhi Teiskonlahti, joka itse koki kevään maanjäristykset ja näki niiden vaikutuksen köyhään kehitysmaahan.
Nainen talonsa raunioilla Nepalin Nuwakotissa. Maanjäristykset tuhosivat yli puoli miljoonaa taloa ja vaurioittivat satoja tuhansia. Kuva: Fida.

Nainen talonsa raunioilla Nepalin Nuwakotissa. Maanjäristykset tuhosivat yli puoli miljoonaa taloa ja vaurioittivat satoja tuhansia. Kuva: Fida.

Nepalissa on juuri alkanut jokavuotinen monsuunikausi. Syyskuuhun asti rankkasateet pieksevät vuoristoista maata aiheuttaen satunnaisia tulvia ja maanvyörymiä.
Tänä vuonna monsuuni koettelee kuitenkin nepalilaisia erityisen rankasti: sadoillatuhansilla ihmisillä on sääsuojanaan vain pressukyhäelmiä. He menettivät kotinsa kevään rajuissa maanjäristyksissä.
– Vaikka Nepal ei näy enää uutisissa, ihmisten hätä jatkuu edelleen, sanoo Terhi Teiskonlahti, joka näki katastrofin läheltä.
Viljakkalasta kotoisin oleva ja tällä hetkellä siellä kesälomaa viettävä Teiskonlahti on asunut Nepalissa kaksi vuotta. Hän työskentelee lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan alueellisena ohjelmakoordinaattorina pääkaupunki Kathmandussa.
Huhtikuun ja toukokuun suuret maanjäristykset vaativat Nepalissa lähes 9  000 ihmisen hengen. Satoja tuhansia taloja sortui, ja YK:n arvion mukaan jopa miljoonat ihmiset tarvitsevat humanitääristä apua.
Nepalin jälleenrakennuksessa menee vuosia. Teiskonlahti muistuttaa, että jälleenrakennus ei kohdistu pelkkiin rakennuksiin.
– Olen kuullut joidenkin nepalilaisten ajattelevan, että Nepalissa ei ole mitään toivoa. Osalta on elämänhalu tippunut täysin. On iso haaste niin Nepalille kuin avustusjärjestöille tuoda toivoa ihmisten elämään.

Katastrofista toiseen

25. huhtikuuta vähän ennen puoltapäivää Terhi Teiskonlahti oli kathmandulaisessa kirkossa kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Yllättäen koko rakennus alkoi heilua puolelta toiselle kuin keinuva laiva. Oli vaikeaa pysyä pystyssä, saati paeta.
– Jälkeenpäin on sanottu, että järistys kesti vajaan minuutin, mutta siinä hetkessä se tuntui todella pitkältä. Kun tajusin, että tämä on nyt se iso maanjäristys, josta on puhuttu, ja että rakennuksia tulee sortumaan, niin siinä saattoi vain odottaa, kuinka kauan rakennus pysyi pystyssä.
Kaupunginosa, jossa Teiskonlahti oli, säästyi pahoilta tuhoilta. Tieto järistyksen vakavuudesta levisi vasta tuntien kuluessa: Kathmandussa lukuisia taloja ja temppeleitä on sortunut. Vuorilla kokonaisia kyliä on tuhoutunut ja tuhansia ihmisiä on kuollut tai kadoksissa. Järistys oli voimakkain yli 80 vuoteen.
– Seuraavina päivinä jälkijäristyksiä tuli koko ajan. Ihmiset vain olivat ulkona ja odottivat. Monet lähtivät Kathmandusta pois, sillä kokivat, että se on turvaton paikka olla, Teiskonlahti kertoo.
– Kaupungissa oli pelokas tunnelma. Kulki juoruja, että seuraavana päivänä tapahtuu uusi järistys.
Hiljalleen paniikki alkoi väistyä. Useat ulkomaalaiset järjestöt tulivat auttamaan raivaustyössä. Kathmandussa sähköt saatiin kuntoon ja kaupat avasivat ovensa. Teltta-asutukset alkoivat purkautua, kun ne, joilla vielä oli koti, uskalsivat siirtyä sisätiloihin nukkumaan.
Sitten iski toinen voimakas järistys.
–  Toinen järistys oli psyykkisesti ehkä vielä ensimmäistä kovempi nepalilaisille. Järistys tuli pahaan kohtaan, kun ihmiset olivat juuri alkaneet rakentaa elämäänsä uudelleen. Ilmapiiri selkeästi muuttui: tuli pelko siitä, tuleeko vieläkin järistyksiä ja mitä voi vielä tapahtua, Teiskonlahti kertoo.
Jälkijäristys vaati yli 200 kuolonuhria.

Kokemus osoitti elämän haurauden

Ensimmäisen järistyksen jälkeen Teiskonlahden työnkuva Nepalissa muuttui nopeasti kehityshankkeiden organisoinnista hätäavun järjestämiseen. Fida hankki Nepaliin esimerkiksi telttoja ja ruokaa, ja Teiskonlahti huolehti  avustusten jakamisesta paikallisten yhteistyöjärjestöjen avulla.
– Kävimme Nuwakotin alueella eräässä kylässä, jossa oli kaikki mennyt. Sokki oli niin kova, etteivät kaikki ihmiset pystyneet edes puhumaan. He saattoivat vain sanoa ”minun” ja näyttää eleellä, että kaikki on romahtanut. Se oli pysäyttävää, Teiskonlahti kertoo.
– Toisaalta mieleeni jäi se, että ihmiset auttoivat toisiaan. Kuulin monia tarinoita, että hindut ja kristityt tai eri kastiryhmiin kuuluvat esimerkiksi laittoivat ruokaa yhdessä. Kokemus myös yhdisti ihmisiä.

Ylöjärvellä lomaileva Teiskonlahti lähtee Ylöjärveltä takaisin Nepaliin elokuussa.

Ylöjärvellä lomaileva Teiskonlahti lähtee Ylöjärveltä takaisin Nepaliin elokuussa.

Työnteko pelon ja epävarmuuden keskellä ei ollut helppoa. Hätäavun järjestämisen ohella Teiskonlahti yritti hoitaa meneillään olevia kehitysyhteistyöhankkeita.
– Toisaalta työtä oli paljon tehtävänä, mutta toisaalta täytyi olla armollinen itselleen ja työkavereille, sillä kukaan ei ollut sadan prosentin työkunnossa sellaisen kokemuksen jälkeen.
Nyt kesäisellä Ylöjärvellä kokemus tuntuu epätodelliselta.
– On vähän sellainen olo, että miettii onko siellä todella ollut. Nepalissa minulla oli ystäviä, jotka olivat käyneet saman läpi. Heidän kanssaan oli helppoa jakaa tunteita.
Katastrofi jätti jälkensä miljoonien ihmisten elämään. Niin myös Teiskonlahden.
– Varmasti käyn läpi asiaa vielä pitkään. Tämä kokemus näytti sen, kuinka hauras elämä on ja sen, mitkä asiat tässä elämässä ovat tärkeitä. Kun järistyksen jälkeen mietin, ovatko kotini ja tavarani tuhoutuneet, tajusin, ettei niillä ollut merkitystä.  Olen hengissä, ja ystäväni ja läheiseni ovat hengissä – vain sillä on todella merkitystä.

Nepal ei pärjää yksin

Teiskonlahti huomauttaa, että vaikka Nepal ei näy enää uutisissa, siellä on edelleen lähes joka päivä jälkijäristyksiä. Järistykset irrottavat maata, joten vuorilla pelätään nyt monsuunikaudella poikkeuksellisen rajuja maanvyöryjä.
– Jälleenrakennus tulee kestämään vuosia. Monilta ihmisiltä on tuhoutunut koti, ja esimerkiksi kouluja on tuhoutunut paljon. Toinen asia on henkinen puoli: moni on menettänyt läheisen. Surutyö ei välttämättä ole päässyt vielä edes käyntiin, sillä ensimmäiset kuukaudet saattavat mennä vain siihen, että yritetään saada ruokaa.
Nepal on yksi Aasian köyhimpiä maita ja yksi maailman vähiten kehittyneitä maita.
– Nepal ei selviä urakasta yksin. Avustuksilla ja toivottavasti myös viisaalla politiikalla voidaan parantaa tilannetta, Teiskonlahti sanoo.
Monella avustusjärjestöllä, kuten SPR:llä ja Fidalla, on edelleen Nepalin hyväksi keräyksiä, joihin jokainen voi osallistua. Teiskonlahti muistuttaa, että Nepalia voi tukea myös ostamalla nepalilaisten yrittäjien  tuotteita. Tuotteita voi ostaa esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita myyvistä liikkeistä.

 

Fida toimitti paikallisten kumppaniensa kanssa Madventures-ohjelmasta tuttujen Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin lahjoituksina keräämän avustuspaketin Lamgaunin kylään. Kuva: Fida.

Fida toimitti paikallisten kumppaniensa kanssa Madventures-ohjelmasta tuttujen Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin lahjoituksina keräämän avustuspaketin Lamgaunin kylään. Kuva: Fida.

Hätäavusta kohti kehitystyötä

Terhi Teiskonlahti palaa takaisin Nepaliin töihin elokuussa. Syksyllä myös päätetään, miten Fidan työtä on Nepalissa syytä jatkaa.
– Juuri nyt on tärkeintä, että ihmiset saavat ruokaa ja suojaa. Mietimme, jatkammeko myöhemmin kehitysyhteistyön parissa niillä alueilla, joissa olemme nyt antaneet hätäapua. Jatkamme myös normaalisti niitä hankkeita, jotka eivät ole maanjäristysalueilla.
Osa Fidan maanjäristyksen jälkeisen hätäavun kohteista on sen aiempia kehitysyhteistyökohteita.
Fidalla on Nepalissa viisi kehitysyhteistyöhanketta sekä kummilapsitoimintaa. Hankkeet kohdistuvat esimerkiksi koulutuksen ja kylien kehitykseen. Nepalilaisten kumppanijärjestöjen avulla Fida on muun muassa auttanut kyläkoulujen rakentamisessa ja maanviljelyksen kehittämisessä.
Koulut alkoivat Nepalissa jälleen toukokuun lopussa. Järistyksissä tuhoutui yli 7 500 koulua, joten lähes yli miljoona koululaista jäi ilman luokkahuonetta. Fida on hankkinut telttoja väliaikaisiksi kouluiksi.
– On tärkeää, että arkeen saadaan rutiinit, vaikka arki ei palaudukaan normaaliksi kovin nopeasti. On keskeistä saada esimerkiksi maanviljelijät pelloille, jotta syksyllä saadaan sato ja siten ruokaa seuraavaksi vuodeksi.

Fida International ry

• Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö
• 121 työntekijää lähetystyössä ja 54 kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun tehtävissä.
• kehitysyhteistyötä yli 30 maassa
• kummilapsitoimintaa
• katastrofirahasto

Lähde: fida.info

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?