Viivan valtias

Ville Anderssonin näyttely jättää kaksijakoisen olon. Kuvat ovat kauniita, mutta niistä tulee vähän epämukava olo.
Ville Andersson: I am Visconti, 2012, tussi ja kynä paperille. (Kuva: Tampereen Taidemuseo)

Ville Andersson: I am Visconti, 2012, tussi ja kynä paperille. (Kuva: Tampereen Taidemuseo)

Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valittu Ville Andersson ei rajoita ilmaisuvälineitään. Hän maalaa, piirtää tusseilla ja valokuvaa. Tietyllä hetkellä tietty tekniikka tarjoaa ajatuksille ja ideoille luontevimman ilmaisukeinon.
Valokuvaajat puhuvat usein valon ja varjon tärkeydestä. No, mitä muuta valokuva on kuin valon ja varjon mittelöä?
Myös Andersson on perusasioiden äärellä. Hän sanoo, että viiva on taiteellisen ilmaisun perusyksikkö. Viivoja on kaiverrettu ja piirretty pintoihin luolamaalausten ajasta lähtien.
Teoksissaan Andersson nostaa suureen arvoon itsestään selvinä pidetyt viivat. Viivat koreilevat tekstuureina kankaan tai ihon pinnassa. Ne loistavat valkoisen sekä mustan ja harmaan sävyisissä piirroksissa ja maalauksissa.
Ville Anderssonin teoksia on kesän ajan esillä Tampereen Taidemuseossa. Näyttelyssä voi halutessaan nähdä runsaasti kulttuurisia ja taidehistoriallisia viittauksia. Valokuvissaan Andersson on ajatellut muotoja. Niissä on pysäytettyä liikettä ja vahvaa kolmiulotteisuutta.
Ville Andersson on syntynyt vuonna 1986. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa vuosina 2007–2012.

 

Vuoden nuoren taiteilijan Ville Anderssonin töitä on esillä Tampereen Taidemuseossa 23. elokuuta saakka. Näyttely koostuu kuudesta teoskokonaisuudesta, jotka ovat esillä hajautettuina.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?