Jo 33. kertaa järjestettävät Ylöjärven markkinat ovat löytäneet paikkansa paikallistapahtumien kartalla, niin sijainnin kuin sisällön puolesta.
Joskus viikinkiseppä Joona Peltoniemi takoo rautaa näytösmielessä myyntikojullaan. Niin hän teki esimerkiksi Särkyneen sillan markkinoilla vuonna 2012. Moista ei ole luvassa Ylöjärvelle mutta tuiki tarpeellista myyntiä ja esittäytymistä on kylläkin. (Kuva: Iina Peltoniemi)
Vuosi sitten viikinkiseppä Joona Peltoniemen silmä tarrasi työmatkalla mainoskylttiin. Uusi työrakonen oli sillä selvä.
– Ajattelin, että tuonnehan voisi mennä, paljon markkinoita kiertävä yrittäjä kertoo reaktiostaan Ylöjärven markkinoiden mainokseen.
Vaikka keskiaikamarkkinat ovat Peltoniemelle osuvinta apajaa, olivat tällaiset tavallisetkin myyntihulinat passelit, etenkin ajankohdan ja paikan kannalta.
– Ylöjärvi on lähellä, joten sinne on helppo lähteä, Hämeenkyrössä pajaa pitävä tamperelainen sanoo ja arvelee yhyttävänsä täällä myös kenties Hämeenkyröön piipahtavaa asiakaskuntaa.
– Keväällä on loppujen lopuksi vähän markkinoita, joten tapahtuma sattui hyvään aikaan.
Bisnes ponnistaa markkinoilta
Tapahtuma tuli takorautaesineitä tekevälle Peltoniemelle tarpeeseen, sillä markkinat ovat hänen myyntiykkösensä.
– Kesäisin minulla on pieni puoti mutta pääasiallisesti kierrän markkinoita, hän selittää ja kertoo talven taas painottuvan tilaustöihin, kesävalmisteluihin, messuihin ja joulusesonkiin.
Markkinoihin nojaavalle Peltoniemelle sopiva tahti pykätä koju on joka toinen viikonloppu kesäisin.
– Mutta joskus on sumppuja.
Päätavoitteen, myynnin, ohella hän hamuaa markkinoilta myös näkyvyyttä ja rahkeita asettua aikanaan yhä pysyvämmin pajalle.
– Saadaan käyntikortteja maailmalle. Tähän malliin kun muutaman vuoden jatkaa, voi sitten olla pajalla ja odottaa, että puhelin pirisee. Tällä hetkellä mennään asiakkaan luo.
Myyntiä ja näkyvyyttä
Juuri myynti on monelle muullekin kojunpitäjistä ykköstavoite ja markkinatantere tärkeä kauppapaikka.
Osalle markkinakauppa on lisä varsinaisen myynnin rinnalle. Toisille taas, vaikkapa Ylöjärvi-Seuran kaltaisille yhdistyksille, kaupankäynti on toissijainen juttu, jolle urkenee markkinoilla tilaisuus.
Lisäksi moni kojun asettaja, kuten yhdistys, pankki tai puolue, on markkinoilla esittäytyäkseen. Ja on näkyvyys tietysti kaikkien tavoite.
Markkinatoimikunnan sihteerin Jorma Sinisalon mukaan kojunpitäjät ovat olleet apajaan pääsääntöisesti tyytyväisiä.
– Lukiolaiset ovat tehneet kyselyn useana vuonna myyjien keskuudessa, hän taustoittaa ja jatkaa:
– Monet ovat olleet markkinoilla toistuvasti, mikä osoittaa välillisesti, että he ovat olleet tyytyväisiä tapahtumaan.
Yleisökin vaikuttaa nielleen perinteisen päivän.
– Näin oletamme, kun kävijöitä on vuosittain useita tuhansia.
Järjestäjien, Teivon ja Keijärven Lions Clubien, motivaatio järjestää tapahtuma vuodesta toiseen perustuu Sinisalon mielestä järjestön hyvän tekemisen ydinideaan. Tarjotaan palvelua, esiintymismahdollisuuksia sekä stipendejä ja annetaan LC:n markkinatuotto hyväntekeväisyyteen.
Elosta virtaa, virtaa Eloon
Siirtyminen Elon tilavaan ja hyvin tavoitettavaan pihaan muutama vuosi sitten toi tapahtumaan notkahduksen jälkeen uutta pontta.
Hiukan riutuvaksi sanotulle kauppakeskus Elollekin markkinat ovat selvä etu. Tilan ilmaiseksi antava keskus saa hyödyn lisääntyneenä asiakasvirtana.
– Markkinoilla käy todennäköisesti sellaisiakin, jotka eivät tule Eloon muuten. Saamme imettyä väkeä parkkipaikalta sisään, kauppakeskusjohtaja Timo Matinlompolo myhäilee ja kertoo keskuksen sisälläkin järjestettävän ohjelmaa.
Parhaimmillaan markkinapäivä on tuonut Eloon sen avajaispäivän jälkeen keskuksen toisiksi suurimman kävijämäärän, 12 000 henkeä. Peruslauantaina kävijöitä on 5 500–6 500. Tälle vuodelle Matinlompolo uskaltaa odottaa 8 000:ta henkeä.
– Markkinat ovat hyvä esimerkki siitä, että markkinoimme ja uskomme juttuumme. Ne luovat positiivista fiilistä. Vaikeuksista huolimatta olemme menossa hyvään suuntaan, Matinlompolo valaa toivoa.
Viimeisimmät kommentit