Lauantaina juhlitaan sarjatoiminnan merkkipaalua All Stars -kutsuturnauksella

Ryhdin lentopalloilulla viisikymppiset

Ylöjärven Ryhti juhlii ”perhepiirissä” ensi lauantaina, 16. toukokuuta lentopalloilun sarjatoimintansa 50-vuotiasta taivalta.
Tässä Ryhti pelaa vuonna 1965 Moision koululla maakuntasarjan ottelussa Kokemäen Kovaväkeä vastaan. Ryhdin pelaajat ovat kasvot kameraan päin. (Kuvat: Martti Ahde)

Tässä Ryhti pelaa vuonna 1965 Moision koululla maakuntasarjan ottelussa Kokemäen Kovaväkeä vastaan. Ryhdin pelaajat ovat kasvot kameraan päin. (Kuvat: Martti Ahde)

Ryhdissä toki pelattiin lentopalloa ahkerasti jo 1960-luvun alussa, mutta Lentopalloliiton sarjoihin saatiin joukkue ensimmäisen kerran kasaan vuonna 1965.
Juhlia vietetään tietenkin pelaamisen merkeissä. Urheilutalolla alkaa kello 11 All Stars -turnaus, johon on kutsuttu kaikki Ryhdissä vuosikymmenten varrella pelanneet.
– Katsomme, keitä ilmoittautuu mukaan, ja jaamme heidät paikan päällä joko neljään tai kuuteen sekajoukkueeseen. Miehiä ja naisia tulee siis jokaiseen joukkueeseen.
– Välillä muistellaan menneitä, ja pelit ovat ohi noin kello 17, minkä jälkeen alkavat kauden päättäjäiset, lentopallojaoston puheenjohtaja Johanna Honkanen suunnittelee.
Ryhdin puheenjohtajan Timo Halttulan mielestä tämä on juuri oikea tapa juhlistaa puolen vuosisadan pituista taivalta.
– Ei pönötetä, vaan kunnioitetaan pelaamalla homman aloittaneiden työtä, sillä he ovat juhlansa ansainneet. Sopii kysyä, pelattaisiinko Ylöjärvellä ollenkaan lentistä ilman heitä, Halttula perustelee.
– Lentopalloilu on antanut paljon sekä seuralle että tälle kaupungille, hän kiittelee.

”Yhdessä kokeminen on parasta”

Ryhdin vuoden 1965 joukkue poseeraamassa. Ylh. vas.: Juhani Nihti, Reijo Rautio, Kalevi Surakka, Eero Surakka ja Mikko Ahde. Alh.vas.: Martti Ahde, Helge Posti, Kalle Voimanen ja Vilho Kurri.

Ryhdin vuoden 1965 joukkue poseeraamassa. Ylh. vas.: Juhani Nihti, Reijo Rautio, Kalevi Surakka, Eero Surakka ja Mikko Ahde. Alh.vas.: Martti Ahde, Helge Posti, Kalle Voimanen ja Vilho Kurri.

Yksi alusta asti toiminnassa mukana olleista on Martti Ahde, joka harrastaa lentopalloilua edelleen veteraanipeleissä.
– Parasta tässä lajissa on se, kun kavereiden kanssa joukkueena harjoitellaan ja yhdessä koetaan peleissä onnistumisen iloa! Ahde perustelee innostustaan.
Puoli vuosisataa sitten Ylöjärvellä ei ollut läheskään yhtä hyvää salitilannetta kuin nykyään, vaikka harjoitusvuorot ovat tänäkin päivänä välillä tiukassa.
– Käytössä olivat vain Keskuskoulun eli nykyisen Yhtenäiskoulun sekä Moision koulun salit, ja kun toinen meni remonttiin, vuoroja ei juuri saatu.
– Silloin pelattiin kuitenkin paljon myös kesällä ja ulkona, Ahde muistelee.
Lentopalloilussakin laji valitaan nykyisin verraten nuorena, eikä suuntaus kaikilta osin miellytä konkaria.
– Varsinkin yleisurheilu olisi lentopalloilijoille erinomainen keino vahvistaa niveliä ja lihaksia Loukkaantumisriski pienenisi sen myötä.
– Monipuolisesta harjoittelusta saisi myös esimerkiksi nopeutta, joka on lentopalloilijalle hyvin tärkeä ominaisuus. Vaikka äkkiseltään tulisi ajatelleeksi, että tämä on käsilaji, hyvät suoritukset lähtevät kuitenkin jaloista, Ahde miettii.
Lentopalloilu on lajinakin kehittynyt 50 vuodessa huimasti eikä Ahteen mielestä pelkästään hyvään suuntaan:
– Mielestäni lajiin ei kuulu se, että verkon kautta vastustajan kenttäpuolelle pudonneesta syötöstä saa pisteen. Sehän on epäonnistunut suoritus!
– Myöskään pallon jalalla peliin pelastamista en hyväksyisi.

”Poikien esiin nousu lämmittää”

Lentopallojaostoa pitkään johtanut Ahde kertoo seuranneensa kaudella 2014–2015 erityisen suurella mielihyvällä Ryhdin poikajoukkueita, joista B-ikäiset pelasivat SM-lopputurnauksessakin.
– Poikien esiinnousu oikein lämmittää sieluani! Heihin pitää satsata, ja pelaajien pitää sitoutua.
Ahteen peli-uran aikana Ryhti käväisi yhden kauden miesten kakkossarjassa, mutta kyyti oli kylmää.
– Taisimme voittaa kahdesti Vaasan Kiiston ja hävitä muut ottelut, eli ranskalainen visiittihän siitä tuli. Samana vuonna Rantaperkiön Iskukin kävi alhaalla kakkossarjassa.
– Suomen cupissa kumminkin pääsimme parhaimmillamme 16 parhaan joukkoon. Kolmossarjassa oli silloin kova taso, Ahde kertaa.
Poikalentiksellä meni lujaa vielä 1976-luvun puolivälissä, kun B-nuoret ottivat peräti SM-pronssia ja pari Työväen Urheiluliiton mestaruutta.

Hyvät valmentajat ovat tärkeitä

Ahteella on selvä näkemys siitä, miksi naiset ja tytöt ovat kulkeneet Ryhdin lentopalloilun keulakuvina parikymmentä viime vuotta:
– Heillä on ollut hyviä valmentajia, mutta niinhän se menee, kuten Mauno Runsas on sanonut: tyttöjä on paljon kivempi valmentaa, koska he kuuntelevat ja tottelevat ihan eri tavalla kuin pojat.
– Varmaankin Ryhti olisi saanut kasvateistaan kokoon naisten liigajoukkueen, mutta nykyaikana raha sanelee paljon. Tampereen seudulla moni muukin seura tekee hyvää naislentopalloilutyötä, mikä tietää kilpailua.
– Ilman muuta juniorityömme on merkinnyt arvokasta voimavaraa koko alueelle, ja nythän muun muassa Heikki Kosonen on todella taitava nuorten kehittäjä, Ahde kiittelee.
Ahteen lisäksi vuonna 1965 sarjatoiminnan aloittaneesta joukkueesta keskuudessamme vaikuttaa viisi muutakin pelaajaa. Kaksi on jo siirtynyt tuonpuoleisille pelikentille.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?