Kulttuurikaavoitus höristi paikalliskorvat

Miten käy kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden, kun valmistellaan uutta maakuntakaavaa? Vuoden alussa valmistuneiden selvitysten puima paikallisen kulttuuriympäristön tulevaisuus sytytti ylöjärviseuralaisia.
Parkkuun mylly kesäisessä maisemassa on kaunista ja historiaa henkivää katsottavaa. Kohde onkin listattu arvokkaiden kulttuuriympäristöjen joukkoon. (Kohdekuvat: Lasse Majuri)

Parkkuun mylly kesäisessä maisemassa on kaunista ja historiaa henkivää katsottavaa. Kohde onkin listattu arvokkaiden kulttuuriympäristöjen joukkoon. (Kuvat: Lasse Majuri)

Varjeltavien kulttuuripaikkojen selvitystyötä luotsannut Lasse Majuri on tyytyväinen. Viimeinenkin kulttuuriselvitys valmistui tammikuussa, ja mies pitää urakkaa hedelmällisenä.
– Olemme löytäneet hyviä uusia kohteita täydentämään vanhaa luetteloa: nuoria 1950- ja 1960-luvun kohteita, arjen ympäristöä – kuten kouluja, sairaaloita, liikekatuja ja tuotantolaitoksia – sekä uusia iältään vanhoja kohteitakin, kuten Pengonpohjan rukoushuoneen, Ylöjärvi-Seuralle viime viikolla esitelmöinyt Pirkanmaan liiton suunnitteluarkkitehti summaa.
Ylöjärveläisittäin hän on innoissaan listoille saadusta Karjulan voimalaitoksesta.
– Se oli hieno löytö. Yksityinen ihminen oli ostanut sen kunnalta ja entisöinyt sen. Yleensä tuon tyyppisiä kohteita ei säily.

Puntaroiden uutta ja vanhaa

Selvitykset limittyvät ehkä hämmentävästikin keskenään, mutta yhtä kaikki ne kokoavat arvokkaita maisemia, rakennettuja ympäristöjä sekä muinaishistoriallisia sijoja.
Verrattuna aiempiin seutukaavoihin ja -selvityksiin kohteita on sekä lisätty että poistettu. Esimerkiksi uusia ovat Viljakkalan–Harhalan kulttuurimaisema sekä Ylisen ja Villa Urpon rakennukset. Pois taas ovat jääneet muun muassa Kaidankylän ja Pyydysmäen rakennuskohteet.
Palettia hämmentää, että myös valtakunnallisesti merkittäviä kohteita on päivitetty ja tuoksinassa paikkoja on pomppinut tasolta toiselle. Esimerkiksi Ylöjärven kirkko ympäristöineen on poistettu valtakunnan tasolta mutta lisätty maakunnan huomaan.
Tyystin listoilta pudonneet jäävät toki merkittävinä pidetyiksi kohteiksi, kuntakaavoituksen kontolle.
Työ on kysynyt kovaa puntarointia.
– Täytyy olla tatsi koko maakunnan rakennusperinnöstä ja maisemista. Selvitys on ollut raakaa työtä: lukemista, maastossa käyntiä ja keskustelua.
Tärkeimmät kriteerit ovat olleet kohteiden edustavuus ja säilyneisyys.
– Vastaava kohde, joka ei olisi Tampereen seudulla yltänyt listalle, otettiin Kurusta. Olennaista on, mikä on seudulle arvokasta, Majuri ynnää.
Maakunnan mittakaavassa Ylöjärvi on keskivertoa.
– Kohteita on saman verran kuin vaikka Kangasalla tai Lempäälässä. Tampere on ihan oma tapauksensa: kolmannes valituista rakennetuista kohteista on sieltä.

Karjulan kulttuurimaisemassa lepäävä voimalaitos oli Majurista kiintoisa löytö.

Karjulan kulttuurimaisemassa lepäävä voimalaitos oli Majurista kiintoisa löytö.

Vaikutus varma mutta yhä muotoutuva

Majuri vakuuttaa, että selvityksillä on vaikutus kaavaan.
– Alueiden rakentamisen ja kehittämisen tulee olla sellaista, että kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon. Uuden pitää sopeutua vanhaan ympäristöön, ja kaikkea ei voi purkaa, Majuri summaa.
Nyt tosin käsillä on vasta Maakuntakaava 2040:n luonnos. Kulttuuriselvitykset valmistuivat juuri parahiksi ennen sitä. Asukkaat saivat taannoin kommentoida luonnosta, ja parhaillaan se on kuntien lausuntokierroksella.
Kunnat sekä esimerkiksi Tampereen ja sen kehyskuntien oma seudullinen rakennemalli saattavat siis vielä vaikuttaa kulttuurikohteiden määrittelyyn lopullisessa kaavassa, jonka on määrä valmistua ensi vuoden lopussa.
– Varmaankin joudutaan tekemään kompromisseja niillä alueilla, joita kovasti kehitetään. Jotkin kulttuurialueet joutuvat väistymään. Mutta totta kai tämän täytyy olla perusteltua.
Tästä Ylöjärvi-Seuran puheenjohtaja Minna Sorsa onkin huolissaan. Ristiriitaisin tuntein hän toteaa, että vaikka seuraa huolettanut Mäkkylän–Teivaalan alue saatiin luonnoslistoille, on sen kohtalo vielä auki. Hän vaatii harkintaa alueen suunnitteluun ja penää kulttuuri- ja maisema-arvojen huomioimista myös sellaisilla alueilla, joita maakuntakaava ei koske.
Selvityskokonaisuutta Sorsa kuitenkin katsoo varsin tyytyväisenä. Se on hänestä monipuolinen, ja loppuja kohteita hän ei katso uhatuiksi. Kaikkinensa hän toivoo, että selvityksellä on kykyä varjella alueiden arvoa ja tilaa. Majuri ei maalaile piruja seinille:
– Olen ilahtunut, että kunnat olivat hyvin samanmielisiä kohteista luonnoksen suunnittelijoiden kanssa.

Pengonpohjan rukoushuone oli uusi lisäys maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden listalle.

Pengonpohjan rukoushuone oli uusi lisäys maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden listalle.

Historia- ja vetovoima-arvoa

Maakuntakaavan strategisena pyrkimyksenä on nostaa esiin maakunnan vetovoimaa. Kulttuurikohteilla on tähän antinsa ainakin matkailun, hyvinvoinnin ja uusien asukkaiden houkuttelun suhteen.
– Meillä ei ole enää jatkossa asuntomarkkinoita vaan asumismarkkinoita.
Niin Majuri kuin Sorsa näkevät kulttuuriympäristöillä historiallisen ja identiteettiin liittyvän arvon.
– Lisää syvyyttä elämään ja maailmankuvaan, kun tajuaa, ettei kaikki ole meistä lähtöisin. Vanha ympäristö kertoo myös toiseudesta: se on kuin kuvakirja, josta voi lukea menneiden aikojen ihmisten elämästä. Ja olen kertakäyttöajatteluakin vastaan: rakennukset ovat aina ikään kuin lainassa kullakin sukupolvella, Majuri muotoilee.
– Maisemalliset arvot vaikuttavat siihen, miten paikalliset kokevat kuuluvansa Ylöjärveen, Sorsa perustelee.
Tärkeiksi kohteet paikallisseuran tilaisuudessa osoittautuivatkin. Tietoa janottiin kysymyksin, ja kohteista irtosi seuralaisilta omaakin kerrottavaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?