Ylöjärven koulujen BYOD-kokeilu saa jatkoa

Salkkumiehen matka jatkuu

Antti Karvosta hymyilyttää. Ylöjärven alakouluja viime syksystä lähtien kiertänyt mies sai taannoin kuulla, että hänen työnsä jatkuu.
Suomen ensimmäinen BYOD-opettaja testaa, kuinka nykyaikainen tekniikka on sovellettavissa perusopetukseen. Toistaiseksi tulokset ovat olleet lupaavia.
– Koululaiset ovat tykänneet uudenlaisesta oppimistavasta valtavasti. Mutta hieman yllättäen tämä on osoittautunut erittäin hyödylliseksi kokeiluksi myös opettajien kannalta, Karvonen kertoo.
BYOD-opettaja Antti Karvosen tavaramerkiksi on muodostunut harmaa salkku, jota hän kuljettaa mukanaan kaikkialle. Salkun sisällä on parikymmentä taulutietokonetta. – Viitosluokkalaiset osaavat käyttää älylaitteita todella hyvin, Karvonen kehuu.

BYOD-opettaja Antti Karvosen tavaramerkiksi on muodostunut harmaa salkku, jota hän kuljettaa mukanaan kaikkialle. Salkun sisällä on parikymmentä taulutietokonetta. – Viitosluokkalaiset osaavat käyttää älylaitteita todella hyvin, Karvonen kehuu.

Kirjainlyhenne BYOD on tullut tänä lukuvuonna Ylöjärven kouluilla tutuksi. Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että koulut hyödyntävät oppilaiden omaa tietotekniikkaa opetuksessa.
Eli suomeksi: nykyään on ihan ookoo näplätä älypuhelinta tai taulutietokonetta koulussa. Ainakin Antti Karvosen tunneilla.
Suomen ensimmäinen peruskoulujen BYOD-opettaja on kiertänyt Ylöjärven viitosluokissa nyt puoli vuotta. Ja kiertää jatkossakin.
– Kokeilu jatkuu myös lukuvuonna 2015–2016. Asia varmistui, kun Opetushallitus myönsi hankkeelle rahoitusta, Karvonen kertoo Ylöjärven Uutisille leveästi hymyillen.
Tamperelaisopettaja on ollut uraauurtavan BYOD-kokeilun kasvot. Ylöjärven kaikilla alakouluilla jo neljästi käyneestä Karvosesta on tullut viitosten keskuudessa odotettu vieras.
Karvosen opissa koululaiset ovat tehneet kaikkea sellaista, johon tavanomaisilla tunneilla ei ryhdyttäisi. Oppilaat ovat esimerkiksi luoneet omia digitaalisia oppikirjojaan, koodanneet ja tehneet elokuvia.
Alun perin BYOD-tuntien perimmäisenä ajatuksena oli totuttaa koululaiset nykyaikaiseen tietotekniikkaan. Karvosen mukaan tavoite on muuttunut matkan varrella.
– Kenties eniten tästä kokeilusta ovatkin saaneet irti opettajat. Kun ensi kerran läksin kiertämään kouluja, muutama kollega kysyi, onko tuntejani ihan pakko ottaa vastaan, Karvonen kertoo naurahtaen.
– Nyt minua ei enää ihmetellä. Opettajat ovat innostuneet aiheesta niin, että he ovat jopa aloitelleet itsenäisesti omia tietoteknisiä projektejaan. Minusta se on upea juttu! BYOD-mies jatkaa.

Uutuudenviehätys näkyy yhä

Viime viikolla Antti Karvonen aloitti kevään viimeisen kierroksensa. Keskiviikkona hän opetti Mutalan koulun innokkaita viitosia.
Ohjelmassa oli koodaamista. Päivän aikana oppilaat pääsivät käyttämään simppeleitä Scratch- ja Lightbot-sovelluksia. Tuloksena oli liuta interaktiivisia pelejä, tarinoita ja lyhytanimaatioita.
Nuoret mutalalaiset tuntuivat olevan Karvosen vierailusta mielissään. Pari nimettömänä pysytellyttä oppilasta totesi BYOD-Antin tuntien olevan hauskinta koko koulunkäynnissä.
Karvosta moiset kommentit hymyilyttävät. Hän ymmärtää, että älylaitteiden näppäily tunnilla aiheuttaa monelle lapselle yhä uutuudenviehätystä.
– Mutta emme me käytä tekniikkaa pelkän tekniikan vuoksi. On opetuksessa sisältöäkin, hän huomauttaa.
– Esimerkiksi lyhytanimaatioita koodatessa koululaiset oppivat yhteistyötaitoja, ideointia, ongelmanratkaisua ja matematiikkaa. Tämä on tällaista ainerajat ylittävää opiskelua, Karvonen jatkaa.
Vakituiset luokanopettajat seuraavat BYOD-päiviä aina kiltisti sivusta. Heille Karvosen tulo antaa mahdollisuuden saada uusia virikkeitä ja ideoita opetuksen arkeen.
– Opettajilta on kuulunut paljon hyviä ajatuksia. On ollut esimerkiksi puhetta, voisiko tämäntyylistä opetusta soveltaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen, BYOD-opettaja paljastaa.
Vielä viime syksynä Karvonen myönsi, ettei hän tiedä ollenkaan, mitä BYOD-kokeilulta on lupa odottaa. Nyt kokemuksia – niin hyviä kuin huonojakin – on kertynyt roppakaupalla.
– On ollut mahtavaa olla tekemässä jotakin sellaista, mitä ei ole tehty vielä missään muualla Suomessa. Olen ylpeä siitä, että Ylöjärvi on etulinjassa kokeilemassa opetuksen tulevia suuntauksia, Karvonen kiittelee.

OPS-uudistus häämöttää jo

Mutalan viitosluokkalaiset tekivät Karvosen opissa muun muassa lyhytanimaatioita. Koodaamalla tehdyissä tarinoissa seikkaili niin ihmisiä, eläimiä kuin taruolentojakin.

Mutalan viitosluokkalaiset tekivät Karvosen opissa muun muassa lyhytanimaatioita. Koodaamalla tehdyissä tarinoissa seikkaili niin ihmisiä, eläimiä kuin taruolentojakin.

Suomen perusopetus käy lähivuosina läpi valtavan myllerryksen, kun uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma astuu voimaan. Toistaiseksi suunnitelmasta on hyväksytty jo perusteet, mutta käytännössä monikaan ei vielä tiedä, missä merkeissä lukuvuoteen 2016–2017 astutaan.
Kävi miten kävi, Ylöjärvellä ollaan muutokseen muita kuntia valmiimpia. Tätä mieltä on ainakin BYOD-opettaja Karvonen.
– Oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käyttö on parhaillaan pohdinnassa kaikkialla, mutta Ylöjärvi on asiassa selvästi pisimmällä, hän näkee.
Karvosen mukaan BYOD-ajatuksen testaaminen on olennaisen tärkeää, kun edessä on OPS-uudistuksen kaltainen suurmuutos. Käytännön kokemusten kerääminen auttaa kouluja ja opetusalan ammattilaisia valmistautumaan moneen edelleen avoinna olevaan asiaan.
– Esimerkiksi sähköisten oppimateriaalien määrä kasvaa, mutta kuinka paljon? Jos muutos nykyiseen on huomattava, kaikille oppilaille pitää hankkia asianmukaiset päätelaitteet, opettaja miettii.
Yksi asia on Karvosesta kuitenkin varmaa: kehittynyt tietotekniikka on tullut kouluihin jäädäkseen.
– Ilman muuta. Älylaitteet ovat oppilaille jo arkea koulun ulkopuolella. Siksi niiden pitää kuulua myös perusopetukseen.

+++++
BYOD-opettaja Antti Karvosen blogin löydät täältä.

BYOD pähkinänkuoressa

• Kirjainyhdistelmä BYOD on lyhenne englannin kielen sanoista ”Bring your own device” (suom. ”tuo oma laitteesi”).
• Opetuksessa BYOD tarkoittaa ajattelua, jossa oppilaiden omat tietotekniset laitteet – kuten älypuhelimet, tabletit tai kannettavat tietokoneet – valjastetaan opetuskäyttöön.
• Koulun näkökulmasta BYOD tarjoaa kustannussäästöjä. Kun oppilaiden jo valmiiksi omistama tekniikka otetaan hyötykäyttöön, koulujen ei tarvitse investoida suuria summia omiin päätelaitteisiin.
• Koululaisten kannalta BYOD:n uskotaan olevan askel kohti nykyaikaa. Sujuvaa ja turvallista sukkuloimista tietoyhteiskunnassa ajatellaan olevan helpompi opettaa niillä laitteilla, joita oppilaat muutenkin käyttävät.
• Opettajille BYOD merkitsee uusia haasteita. Laajamittainen tietotekniikan käyttöönotto vaatii suuria pedagogisia uudistuksia. Oppiaineiden välisten rajojen odotetaan hälvenevän.
Ylöjärvellä BYOD-opetusta on kokeiltu alakoulujen viitosluokilla. Kokeilu jatkuu myös lukuvuonna 2015–2016.

Lähteet: edu.fi, Ylöjärven kaupunki ja Antti Karvonen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?