Kaksi ylöjärveläisosaajaa pokkasi taideavustusta

Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja sen asiantuntijaelin Pirkanmaan taidetoimikunta potittivat äskettäin
358 000 euroa pirkanmaalaisen taiteen hyväksi. Ylöjärvelle kolahti kaksi osumaa.

Ylöjärvellä avustukset suuntaavat varsin erilaisiin osoitteisiin. Harri István Mäki sai 2 340 euroa romaanin kirjoittamiseen ja Juhana Nyrhinen työryhmineen 1 500 euroa soitettavan grafiikan vedoksen kustannuksiin.
Tieto tärpistä sai miehet iloisiksi.
– Apuraha on oikeastaan kunnianosoitus työlle. Taloudellinen tuki inspiroi ja voi vaikuttaa itsetuntoonkin, kun joku uskoo työhöni. Ja kun kulttuuri on vieläpä kovilla nykyään, näkee avustusten arvon entistä enemmän, Mäki pohtii.

Taitelijoille, lapsille, yhteisöille…

358 000 euron potista 210 000 euroa jaettiin taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoina. Ensin mainittuja annettiin 29 taiteilijalle ja jälkimmäisiä 30 taiteilijalle tai työryhmälle.
54 000 euroa suotiin lastenkulttuurin kohdeapurahoiksi ja erityisavustuksiksi sekä 50 000 euroa yhteisöjen erityisavustuksiksi. Lisäksi yhteisöjä tuettiin
44 000 eurolla, jotta ne edistäisivät hyvinvointivaikutuksia taiteen ja kulttuurin keinoin.

Apuraha kantaa ammatissa

Yhdeksi tavoitteekseen Taike asetti eri taiteenalojen ammattilaisten työllistymisen.
Mäki arvioikin apurahat taiteilijan tärkeimmäksi tulonlähteeksi, tosin lisää, etteivät kaikki saa tai edes hae niitä. Nyrhinen ynnää apurahojen arvoon sen, että ne varjelevat taidetta silkalta kaupallisuudelta.
Apurahat eivät kuitenkaan irtoa leikiten; esimerkiksi Taike-avustuksia liikeni noin kymmenekselle hakijoista.
– Apurahan saaminen on mahdottoman vaikeaa. Hakijoita ja hyviä projekteja on paljon, Mäki toteaa ja ynnää kilpailun monelle henkisestikin raskaaksi.
Nyrhinen näkee hakuprosessin helpoksi ja mainioiden ideoiden mahdollisuudetkin hyviksi, mutta toteaa hänkin, ettei apurahan varaan voi laskea kaikkea.
Kokopäiväkirjailijana työskentelevälle Mäelle apurahat ovat merkittävä osuus, vajaa puolet, tuloista teatteriohjaus-, opetus- ja kuvituspalkkioiden sekä kirjatuottojen ohella.
– Kun ostavien lukijoiden määrä on vähentynyt, kaikenlainen apurahallinen tuki on suuri.
Osuuskunnan kautta työskentelevälle sekä Käsityökoulu Näpsälle ja Sibelius-Akatemialle ahertavalle Nyrhiselle apurahat sen sijaan ovat sivutulo.
Kaksikko myöntää taiteilijan ammatin epävarmaksi: tulot eivät ole tasaiset.
– Ei tätä hermoheikolle voi suositella, Nyrhinen naurahtaa, eikä Mäkikään tuosta vain ammattia suosittele mutta toisaalta tietää alalle halajavan sille myös päätyvän.
Yhtä kaikki kaksikko luottaa pärjäävänsä.
– Suurin epävarmuus liittyy luovuuteen, Mäki katsoo.
Hän ei pidä apurahajärjestelmää riittävänä. Nyrhinenkin toivoisi siihen mieluiten lisää.
– Toivon, että varakkaat ryhtysivät mesenaateiksi ja että poliittiset voimat olisivat kulttuurimyönteisiä, Mäki visioi.

Lastenkulttuuri huomioon

Taike korosti myös ammattilaisten osuutta lastenkulttuurissa.
– On hienoa, että lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuuksia ja kulttuurielämyksiä. Taidekenttä on niin laaja, että jos hakemuksia ei otsikoida, niitä on vaikeaa punnita. Siksi on ihan hyvä, että rahaa on korvamerkitty, lastenkulttuurilokerosta rahaa saanut Nyrhinen katsoo.
Ammattilaisten osan hän näkee aivan oleelliseksi.
– Ettei lastenkulttuuri ole sitten mitään pilipalihassuttelua.

+++++

Lue myös: Soitin suoltaa kuvan ja äänen maisemia

Lue myös: Vastauksia unen virittämiin kysymyksiin

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?