Tamperelainen Jussi Saarnisto jätti kädenjälkeään Ylöjärvelle runsaat kaksi vuotta. Johtavan ylilääkärin virkansa vuodenvaihteessa jättänyt Saarnisto kertoo olevansa ylpeä siitä, miten puutarhakaupungin perusterveydenhuolto hänen aikanaan kehittyi.
– Ylöjärvi on ollut tällä alalla edelläkävijä jo pitkään. Mielestäni kaupunkia voi käyttää esimerkkikuntana, kun valtakunnallista soteuudistusta ajetaan eteenpäin, Saarnisto täräyttää.
Ylöjärven kaupungin johtavana ylilääkärinä tutuksi tullut Jussi Saarnisto on nykyään Taysin mies. Saarniston pesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon vastuualuejohtajana alkoi tammikuun alussa. – Tämä oli kiinnostava työpaikka, jollaisia tulee eteen harvoin, hän perustelee lähtöään Ylöjärveltä.
Vuoden 2012 syyskuussa Jussi Saarnisto oli uuden edessä. Miehen pesti Ylöjärven kaupungin leivissä alkoi tuolloin, ja työnsarkaa toden totta riitti.
Uuden johtavan ylilääkärin eteen ladottiin karuja lukuja Ylöjärven sotepalveluiden silloisesta tilasta. Vaikka yleiskuva oli hyvä, löytyi kipupisteitä sieltä sun täältä.
– Esimerkiksi hammashoitoihin oli 1 700 asiakkaan jono. Perhekeskuksen palveluita tarvinneet saattoivat puolestaan joutua jonottamaan jopa yhdeksän kuukautta, Saarnisto listaa.
Monessa mukana ollut soteammattilainen ei hätkähtänyt vaan kääri hihansa ja alkoi töihin. Lähtökohdat palveluiden parantamiselle olivat kaikeksi onneksi kohdallaan.
– Esimerkiksi tilat olivat priimakunnossa. Soppeenmäen terveyskeskusta oli juuri laajennettu, mikä loi hyvät puitteet uudistuksille. Ylöjärvi oli myös lääkäreiden silmissä houkutteleva paikkakunta, joten työvoimasta ei ollut puutetta, Saarnisto muistelee.
Pian uudet tuulet alkoivat jo puhaltaa. Lain rajamailla tasapainoilleet hirmujonot olivat mennyttä vain runsas vuosi sen jälkeen, kun Saarnisto otti virkansa vastaan.
Avainsanana Ylöjärven perusterveydenhuollon uudessa nousussa oli tehostaminen. Työajan käyttöä tehostettiin, hoidon tarpeen arviointia tehostettiin.
Kuvaavaa on, että ennen vanhaan ylöjärveläiset pystyivät esimerkiksi varaamaan ajan hammaslääkärille, vaikka syytä sille ei välttämättä edes olisi ollut. Nykyään potilas ohjataan ensiksi suuhygienistin pakeille, mikä lyhentää jonoja selvästi.
– Muita uudistuksia olivat muiden muassa hoitaja–lääkäri-työparimallin lanseeraaminen, terveyskeskuksen takaisinsoittojärjestelmä ja tekstiviestimuistutukset. Ne kaikki valjastivat henkilöstön ammattitaitoa entistä paremmin olennaisiin asioihin, Saarnisto kertaa.
Nöyrän oloinen Saarnisto ei halua ottaa itselleen kunniaa siitä, että moni ongelma saatiin korjattua. Hänen mukaansa kyse oli tahdosta ja tiimityöstä.
– Ylöjärven osaava porukka oli valmis hoitamaan ongelmat pois päiväjärjestyksestä. Näin myös tehtiin, hän toteaa.
Kritiikkiä säästöistä, kiitosta satsauksista
Ylöjärven terveyskeskus Mikkolantiellä on Pirkanmaan nykyaikaisimpia soterakennuksia. (Arkistokuva: Ville Mäkinen)
Vuodenvaihteessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palkkalistoille siirtynyt Saarnisto uskoo, että hän jätti taakseen kaikin puolin toimivan perusterveydenhuollon. Hän kuitenkin huomauttaa, että hyväkin systeemi voi alkaa nopeasti yskähdellä.
Ylöjärvellä yskähtelyn aika koitti viimeksi vuonna 2013.
– Kun säästöjen nimissä päätettiin tehdä budjettileikkauksia, tilanne oli karata käsistä, ylilääkäri myöntää.
Kommentillaan Saarnisto viittaa tapaukseen, jossa kaupunki päätti jättää täyttämättä erään kauan kaivatun lääkärin viran. Kun muut työntekijät kaiken lisäksi sairastelivat ja kävivät olennaisissa koulutuksissa, repsahtivat hoitojonot erittäin pitkiksi.
– Kun tilanne oli tiukimmillaan, piti palveluita ostaa muun muassa Acutasta Tampereelta. Väittäisin, että kaupungin säästöt jäivät tästä syystä lopulta varsin näennäisiksi, hän miettii.
– Onneksi hätään reagoitiin ja asia korjattiin vielä saman vuoden aikana. Eihän se varmasti mukavaa ollut – ymmärrän toki, että rahat ovat tänä päivänä tiukilla, ylilääkäri jatkaa.
Jussi Saarnisto korostaa, että hänellä ei ole pahaa sanottavaa entisestä työnantajastaan. Hänen mukaansa Ylöjärven kaupungin suhtautuminen toimivaan perusterveydenhuoltoon on yleisesti ottaen hyvin positiivinen.
– Minunkin aikanani perustettiin vaikka kuinka monta uutta sotevirkaa – koska niitä yksinkertaisesti tarvittiin. Ymmärrys siitä, mikä on olennaista, on Ylöjärvellä hyvä, Saarnisto kiittää.
– Ja kaupunkinne tietyt ratkaisuthan tunnetaan valtakunnallisesti. Esimerkiksi palveluseteleiden valikoima Ylöjärvellä on omaa luokkaansa, hän lisää.
Soteuudistuksen hidastelu harmittaa
Parhaillaan valmisteluvaiheessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen palvelurakenteiden uudistus on Jussi Saarnistollekin tuttu juttu. Ylilääkäri ei halua ottaa paljon puhuttaneeseen aiheeseen jyrkkää kantaa, mutta harmittelee prosessin hitautta.
– Niin, kyllähän alalla vähän ihmetellään tätä tilannetta. On jo tiedossa, että uudistukset astuvat voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2017, mutta siitä, mikä muuttuu, ei ole vieläkään varmuutta, hän pyörittelee.
Jo usean vuoden ajan valmisteltu uudistus nytkähti eteenpäin vuosi sitten, kun maamme hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat yhteisestä esityksestä uudeksi sotelaiksi. Viime ajat lakiesitystä on valmisteltu neljässä eri valiokunnassa, joiden on määrä antaa siitä lausuntonsa tällä viikolla.
Jos tähän saakka julkisuudessa esitetyt ajatukset realisoituvat, muodostetaan Suomeen viisi jättimäistä sotealuetta. Yksi niistä kattaisi Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen. Tämän alueen keskuspaikaksi kaavaillaan Tamperetta.
– Pari viikkoa sitten kuulin, että Ylöjärven entinen kaupunginjohtaja Pentti Sivunen valittiin johtamaan soteuudistuksen valmistelua Pirkanmaalla. En epäile hetkeäkään, etteikö hän olisi oikea mies tähän tehtävään, Saarnisto kehuu.
– Opin tuntemaan Sivusta jonkin verran, kun olin Ylöjärvellä töissä. Hän on hyvätapainen ja sovintohakuinen herrasmies. Juuri sellaista henkilöä tämä uudistus nyt kaipaa, hän päättää.
+++++
Jussi Saarnisto päätti työnsä Ylöjärven johtavana ylilääkärinä vuodenvaihteessa. Hän ehti toimia virassaan vajaat kaksi ja puoli vuotta.
Viimeisimmät kommentit