Työvoimavaltainen matkailu- ja ravintola-ala odottaa paljon seuraavalta hallitukselta

Toiveissa oikeita veropäätöksiä

Ylöjärvelle on odotettu kuumeisesti illallisravintolaa. Sellaisen avautuminen puutarhakaupunkiin on kuitenkin monen mutkan takana. Ravintolayrittäjillä ei ole helppoa, sillä suomalainen matkailu- ja ravintola-ala joutuu tulemaan toimeen EU-alueen toiseksi korkeimpien työvoimakustannusten ja Euroopan kireimmän alkoholiverotuksen puristuksessa.
Yökerhojen aukioloajoista väännetään jatkuvasti kättä. Myös alkoholiverotus puhuttaa.

Yökerhojen aukioloajoista väännetään jatkuvasti kättä. Myös alkoholiverotus puhuttaa.

Matkailu- ja ravintola-ala on palveluala. Sen näkymät ovat yhtä heikot kuin suomalaisella teollisuudella, kaupalla ja rakentamisella. Pian valittavalta uudelta eduskunnalta ja hallitukselta odotetaankin poikkeuksellisen vahvoja toimia ongelmien ratkaisemiseksi.
– Vaaleista tulee talousvaalit. Toivottavasti ne ovat myös vaalit, joissa keskustellaan kotimarkkinoiden ja kotitalouksien tilanteesta. Kannattaa muistaa, että yksityiset kotimarkkinat työllistävät 70 prosenttia suomalaisista työntekijöistä, työmarkkinajärjestö Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Myyntimäärät laskussa

Matkailu- ja ravintola-alan ahdinko on jatkunut jo pitkään. Hotellimajoitusten määrä laski Suomessa viime vuoden tammi-syyskuussa 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. MaRan mukaan varsinkin venäläisten matkailijoiden määrä on vähentynyt jyrkästi. Lisäksi kotimainen matkailu vähentyy yhä voimakkaasti.
Anniskeluravintoloiden myynti laski kolme prosenttia viime vuonna. Tähän vaikutti etenkin alkoholimyynnin jyrkkä väheneminen alkuvuonna. Myös ravintolaruoan myynti kääntyi viime vuonna laskuun.
Eniten ovat kärsineet henkilöstöravintolat, joiden myynti laski viime vuoden jokaisella neljänneksellä. Henkilöstöravintoloiden myyntiluvuissa tultiin alas 4,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Ainoastaan pikaruokaravintolat onnistuivat kääntämään vuoden kolmannella neljänneksellä myynnin edellisen vuoden tasolle. Pikaruokaravintoloiden myynti kasvoi marginaaliset 0,2 prosenttia viime vuoden tammi-syyskuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Pirkanmaan hotelleilla käyttöä

Puhdas luonto on Suomen vetonaula. (Kuva: VisitFinland)

Puhdas luonto on Suomen vetonaula. (Kuva: VisitFinland)

Pirkanmaalla nähtiin matkailu- ja ravintola-alalla joitakin pieniä valonpilkahduksia, mutta melko synkiltä luvut kaikkineen näyttävät.
Ruoan myynti kehittyi Pirkanmaan ravintoloissa hieman paremmin kuin koko maassa. Laskua oli kuitenkin kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tätä ennen ruoan myynti kasvoi neljänä vuotena perättäin. Tämä johtui siitä, että ruoan arvonlisäveroa alennettiin vuoden 2010 heinäkuussa.
Anniskelumyynti laski Pirkanmaalla viime vuonna koko muun maan myyntiä jyrkemmin. Alkoholimyynti laski Pirkanmaalla 2,9 prosenttia. Pudotusta on jatkunut jo seitsemän pitkää vuotta perättäin.
Ravintoloiden asiakaspaikkojen määrä kasvoi Pirkanmaalla, mutta sekä ruoan että alkoholin myynti per asiakaspaikka väheni.
Hotelliyöpymisissä Pirkanmaalla nähtiin kuitenkin kohtalaisen mukavaa kehitystä.
– Yöpymisten määrä oli kumulatiivisesti plussalla 11 ensimmäistä kuukautta. Tosin vain 0,8 prosenttia, mutta nousua kuitenkin. Hotellien käyttöaste oli viime vuonna 56,4 prosenttia, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean yhteyspäällikkö Tuija Helminen kertoo.

Alkoholiverotuksessa järki käteen

Finnairin sinivalkoisten siipien on kannettava myös tulevaisuudessa, sillä laaja lentoreitistö on elinehto sille, että ulkomaalaiset matkailijat löytävät tiensä Suomeen. (Kuva: Finnair).

Finnairin sinivalkoisten siipien on kannettava myös tulevaisuudessa, sillä laaja lentoreitistö on elinehto sille, että ulkomaalaiset matkailijat löytävät tiensä Suomeen. (Kuva: Finnair).

Vuonna 2013 alkoholivero tuotti valtiolle 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin valtion talousarvioon oli kirjattu. Samaan aikaan alkoholin matkustajatuonti kasvoi 15 prosenttia ja ravintoloiden anniskelukulutus väheni neljä prosenttia.
– Alkoholiveron jatkuvien korottamisten myötä kotimaiset työ- ja verotulot karkaavat Viroon. Alkoholin matkustajatuonti on arvoltaan kaksi kertaa niin suurta kuin koko anniskeluala, toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Samaan aikaan Suomessa halutaan rajoittaa yökerhojen aukioloaikoja. Se vaikuttaa tietysti alkoholin myyntimääriin, mutta ei läheskään niin paljon kuin on oletettu.
– Yökerhojen jatkoajalla myyty alkoholi muodostaa reilusti alle prosentin suomalaisten alkoholin kulutuksesta, Timo Lappi sanoo.
– Yökerhojen jatkoaikojen poistamisella ei ole mitään tekemistä alkoholipolitiikan kanssa.  Alkoholiongelmaisia eivät ole yökerhojen viimeiset asiakkaat vaan Alkon ensimmäiset asiakkaat aamulla, ravintola-alakonserni Restamax Oyj:n toimitusjohtaja Markku Virtanen sanoo.
Suomessa alkoholiverotus on siis Euroopan kireintä. Etenkin oluen verotus on superkireää, jopa kymmeniä prosentteja kireämpää kuin seuraavaksi eniten verottavissa maissa.
MaRan mukaan alkoholiverotus onkin yksi suurimmista matkailu- ja ravintola-alan kasvua estävistä tekijöistä. Kireä verotus ylipäätään on ongelma.
– Se johtaa korkeisiin hintoihin, ja siksi suomalaiset syövät ravintoloissa harvoin. Matkailu- ja ravintola-alalle kovia haasteita Suomessa asettavat myös raskas lainsäädäntö ja hallinnollinen taakka, rapautuva liikenneverkko sekä se, ettei Suomea tunneta matkailumaana, Timo Lappi listaa.

Monta toivetta

Miksi valtion sitten kannattaisi satsata tulevaisuudessa matkailu- ja ravintola-alaan? Ehkä sen vuoksi, että ala on hyvin työvoimavaltainen. Ala työllistää Suomessa noin 140 000 henkilöä.
Matkailu- ja ravintola-alalta voidaan saada myös vastaus nuorisotyöttömyyteen. Alan työvoimasta peräti 30 prosenttia on alle 26-vuotiaita.
– Suotuisissa olosuhteissa alalle voi syntyä 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi kannattaa muistaa, että ala on kotimainen eli työ ja verotulot pysyvät Suomessa, Timo Lappi sanoo.
Hän muistuttaa myös, että matkailu- ja ravintola-ala on hyvin verointensiivinen. Verojen osuus toimialan palvelujen hinnoista on siis suuri.
– Jos alan palveluiden käyttö kasvaa, valtion verotuloihin voidaan saada merkittävä lisäys. Siksi veroja, kuten ruoan ja alkoholin arvonlisäveroja pitäisi alentaa, Lappi kiteyttää.
Hän myös toivoo, että ravintola-alan sääntelyä purettaisiin. Alan valvontaa pitäisi kohdentaa riskien mukaisesti. Lapin mukaan valvonta kohdistuu tällä hetkellä vastuullisiin yrityksiin, mikä luo kilpailuetua harmaalle taloudelle.

Matkailu lisääntyy hurjasti

Suomi saa neljä miljardia vientituloja vuosittain matkailualalta. MaRa korostaa, että Suomella on hyvät edellytykset houkutella tulevaisuudessa lisää matkailijoita.
Timo Lapin mukaan esimerkiksi Venäjän viisumivapaus pitäisi toteuttaa. Lisäksi Finnairin laaja reittivalikoima on ehdoton elinehto matkailualalle. Myös tieverkosto on pidettävä kunnossa ja raideverkkoa on parannettava.
Tällä hetkellä Suomi satsaa matkailumarkkinointiin 10,1 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Norja lyö pöytään 35 miljoonaa euroa ja Ruotsikin 18,7 miljoonaa euroa.
– Matkailulle on luotava strateginen ohjelma, jossa kerrotaan, miten valtio voi kehittää matkailua. Lisäksi esimerkiksi matkailukeskusten toimintaedellytykset on turvattava, Timo Lappi ohjeistaa.
Suomellakin on mahdollisuus ottaa oma siivunsa hurjaa vauhtia maailmalla kasvavasta matkailusta.
Vuonna 2013 maailmassa tehtiin 1,1 miljardia kansainvälistä matkaa. Arvioiden mukaan vuonna 2030 niitä tehdään jo 1,8 miljardia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?