Uuden ratayhteyden toteuttamisvaihtoehdot asetetaan pian kaikkien nähtäville

Läntinen ratayhteys yhdistäisi pääradat Ylöjärvellä

Jonain kauniina päivänä Ylöjärvi saanee nauttia uudesta rautatiestä, joka kulkisi Lempäälästä Ylöjärvelle. Suunnitteilla oleva ratayhteys erkanisi pääradasta Lempäälässä. Rata yhdistyisi matkalla länteen Porin rataan ja Ylöjärvellä Pohjanmaan suuntaan menevään päärataan. Paljon saa kuitenkin tapahtua ennen kuin uusi ratayhteys valmistuu.
Parinkymmenen vuoden päästä Ylöjärvellä saatetaan nähdä selvästi enemmän junaliikennettä kuin nyt. (Kuvat: VR Group)

Parinkymmenen vuoden päästä Ylöjärvellä saatetaan nähdä selvästi enemmän junaliikennettä kuin nyt. (Kuvat: VR Group)

Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä Liikenneviraston vetämässä hankkeessa on selvitetty Tampereen uuden läntisen ratayhteyden sijaintia.
Uusi ratalinja on tarkoitus suunnata Lempäälästä mahdollisimman läheltä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa, josta se kulkisi Rajasalmen ja Kolmenkulman kautta Ylöjärvelle.
Yhdysradan sekä Pirkkalan ja Lempäälän välisen rataosan muodostamaa yhteyttä on tarkasteltu siten, että henkilöliikenne olisi mahdollista Pirkkalan ja Lempäälän välillä. Muilta osin läntistä ratayhteyttä on suunniteltu lähinnä tavaraliikenteen käyttöön.
Selvitystyö on valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitys.
– Selvitystyötä on ohjannut maakuntakaavan liikenteen ja logistiikan ohjausryhmä. Edustettuina ovat myös alueen kunnat. Erikseen rataosuuden maankäyttöä pohtivassa työryhmässä ovat olleet kuntien kaavoittajat. Asiaa on käsitellyt myös kunta-alan ohjausryhmä, maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitosta selvittää.
Hankkeen tilaajaosapuolet eli Liikennevirasto, Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus ovat jakaneet kustannukset kolmeen osaan.

Vaihtoehdot tarkastelussa

Läntisen ratayhteyden suunnittelun taustalla on maankäytöllinen varautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan rataan. Ratayhteydellä tavoitellaan muun muassa TEN-T-ydinverkkoon (Trans-European transport network) kuuluvan Suomen pääradan kuljetuskäytävän vahvistamista.
Nykyisten junaliikenteen ennusteiden mukaan liikenne toimii kuitenkin pitkään nykyisellä rataverkolla.
Suunnitteilla olevalle ratayhteydelle on vielä usea toteuttamisvaihtoehto. Ensimmäisessä vaihtoehdossa rata kulkisi Pirkkalasta Ylöjärvelle valtatie 3:n läntisen kehätien niin sanotussa käytävässä tien länsi- tai itäpuolella. Toisessa vaihtoehdossa rata alittaisi tunnelissa Kalkun kaupunginosan Tampereella.
Ylöjärven päässä yhtenä vaihtoehtona on linjaus Elovainiolla edelleen valtatie 3:n länsi- tai itäpuolella.
Toisessa vaihtoehdossa rata kulkisi lännessä Elovainion ja Metsäkylän välissä. Tämä läntinen vaihtoehto menisi Hopeatien alueen kautta.
– Elovainiolla on vielä nämä kaksi vaihtoehtoa, joista on keskusteltu Ylöjärven kaupungin kanssa. Toinen tippunee pois ennen kuin suunnitelmat asetetaan nähtäville, Karoliina Laakkonen-Pöntys kertoo.
Yhtenä kokonaisuusvaihtoehtona on myös tarkasteltu mahdollisuutta, jossa rata kulkisi koko matkan Pirkkalasta Ylöjärvelle tunnelissa.
– Tunnelivaihtoehto on kallis, eikä sen toteuttaminen ole realistista. Jatkosuunnittelua ajatellen voidaan kuitenkin huomioida, että tunnelin voi rakentaa myöhemminkin. Tunnelivaihtoehto jäänee siis odottamaan taloudellisesti erinomaisia aikoja, Laakkonen-Pöntys toteaa.

Maisema voi muuttua paljon

Läntistä ratayhteyttä Pirkkalasta Ylöjärvelle on suunniteltu pitkälti tavaraliikenteen käyttöön.

Läntistä ratayhteyttä Pirkkalasta Ylöjärvelle on suunniteltu pitkälti tavaraliikenteen käyttöön.

Uusi rata sijoittuu suurelta osin rakentamattomille alueille mutta myös jo tiiviisti rakennetuille alueille. Lisäksi linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella on useita luonnonsuojelukohteita, pohjavesialueita sekä Natura 2000 -alueita.
Karoliina Laakkonen-Pöntyksen mukaan rata ei niinkään vaikuttaisi asukkaiden kiinteistöihin, mutta maisemalliset muutokset olisivat melko isoja.
– Erityisesti siltaratkaisut Elovainion kautta kulkevissa linjausvaihtoehdoissa aiheuttaisivat merkittäviäkin maisemamuutoksia.
Laakkonen-Pöntys sanoo lisäksi, että pohjavesialueet pystytään ylittämään nykyisellä siltatekniikalla niin hyvin, ettei rata aiheuttaisi vaaraa pohjavesille.

Lausunnot otetaan huomioon

Uuden ratayhteyden toteuttamisvaihtoehtoja hyödynnetään maakuntakaavaluonnoksen valmistelussa. Tavoitteena on, että maakuntahallitus tekee helmikuussa päätöksen kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Nähtävillä olon aikana järjestetään maakuntakaavaluonnoksen esittelytilaisuuksia.
Kun toteuttamisvaihtoehdot ovat nähtävillä, kaikki halukkaat voivat antaa kaavaluonnoksesta mielipiteitä. Myös kaupunki ja viranomaiset antavat luonnoksesta lausunnot.
Läntisen ratayhteyden toteuttamisvaihtoehdot tarkistetaan maakuntakaavaluonnoksen viimeistelyn yhteydessä vielä tämän vuoden aikana palautteiden ja lausuntojen perusteella.  Jatkosuunnittelun linjaukset käsitellään maakuntahallituksessa.
Lopulta viimeistelytyön tuloksena valmistuu maakuntakaavaehdotus, jossa ei pitäisi olla enää kuin yksi ratayhteyden toteuttamisvaihtoehto.

Rakentamiseen vielä pitkä aika

Suunnitteilla olevan ratayhteyden toteuttamiskustannukset nousevat joka tapauksessa korkealle. Tällä hetkellä on arvioitu, että kustannukset liikkuvat 480 miljoonan euron ja 1 150 miljoonan euron välillä.
Korkein kustannus on vaihtoehdossa, jossa koko läntinen rata Pirkkalasta Ylöjärvelle olisi tunnelissa. Pintavaihtoehtojen kustannukset ovat melko lähellä toisiaan.
Mahdollisesti toteutettavan radan rakentaminen voisi alkaa Pirkanmaan liiton tavoitteen mukaan vuosien 2030 ja 2040 välillä. Uusi ratayhteys ei kuitenkaan korvaa nykyiseen rataverkkoon tarvittavia kehittämisinvestointeja.
– Meillä on paljon tärkeitä ratahankkeita, jotka täytyy toteuttaa ennen läntistä ratayhteyttä. Esimerkiksi Tampereelta Helsingin suuntaan tarvitaan kolmas raide. Läntinen ratayhteys voidaan sitten aikanaan toteuttaa myös osissa, maakuntakaavoitusjohtaja  Karoliina Laakkonen-Pöntys sanoo.

Yksi kommentti

  1. -K-

    Mikähän järki olisi rakentaa tavaraliikennettä varten rata, kun tavaraliikenne kiskoilla on vähentynyt aivan radikaalisti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ensin tarvitsisi saada liikennettä sinne. Lisäksi suuri osa Tampereen suunnan nykyisistä tavaravirroista suuntautuu Jämsänjokilaaksosta Raumalle, jota tämä rata ei hyödyttäisi. Ei paria teräskuljetusta varten kannata omaa rataa rakentaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?