Nuorisokysely nosti ylöjärveläiset haasteet esiin

Kiusaamisen kitkemisessä on työsarkaa

Kotona on ihan hyvä olla, mutta koulussa kiusataan. Tällainen voisi olla äärimmilleen tiivistetty versio seutukunnan yhteisen nuorisokyselyn ylöjärveläisistä tuloksista.
Nuorten kiusaaminen on yleensä sanallista, eikä kiusaaja itse aina edes ymmärrä, mitä on tekemässä.

Nuorten kiusaaminen on yleensä sanallista, eikä kiusaaja itse aina edes ymmärrä, mitä on tekemässä.

– Yleisesti ottaen yläkouluikäiset nuoret voivat ihan hyvin, mutta muutaman yllätyksen kysely kyllä tuotti, nuorisotyön koordinaattori Riikka Majuri Ylöjärven nuorisopalveluista myöntää.
– Ikävin yllätys on se, että muuhun seutukuntaan vertailtuna meillä esiintyy selvästi enemmän kiusaamista. Kyselyssä kiusaaminen oli jaettu sen mukaan, missä sitä tapahtuu, ja Ylöjärven prosentit olivat joka kohdassa korkeammat kuin kaupunkiseudun kunnissa keskimäärin.
Kaikkein eniten kiusaamista kohdataan kouluissa. 13–15-vuotiaille yläkoululaisille tehdyn kyselyn mukaan jopa 26,4 prosenttia kaikista nuorista oli kokenut koulussa sanallista kiusaamista. Seutukunnallinen keskiarvo oli 23,6 prosenttia.
– Kouluissa tehdään jo nyt paljon työtä kiusaamiseen lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Kysely kuitenkin osoittaa, että uusiakin keinoja kaivataan. Kynnys tarttua tilanteisiin saisi olla vielä matalampi, Majuri toteaa.
Hän lupaa, että aihe nostetaan tänä vuonna nuorisopalveluissakin selvästi esiin. Mitään kiusaamista ei paineta villaisella, vaan esimerkiksi vanhempiin otetaan yhteyttä aiempaa herkemmin. Ryhmäyttämiseen ja pienryhmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, jotta nuoret oppisivat tuntemaan toisensa entistä paremmin ja kiusaaminen siten vähenisi.

Läpänheittoa ja yksin jättämistä

Fyysistä kiusaamista Ylöjärvellä esiintyy vähän vähemmän kuin Tampereen kaupunkiseudulla keskimäärin. Nuorten kiusaaminen on yleensä sanallista, eikä kiusaaja itse aina edes ymmärrä, mitä on tekemässä. Se, mikä hyvien kavereiden kesken heitettynä on hauska läppä, voi jollekulle muulle suunnattuna olla ilkeästi haavoittava nuoli.
Kiusaamista on sekin, että jätetään porukan ulkopuolelle tai ei vastata, kun toinen yrittää jutella. Tämäntyyppistä kiusaamista oli kokenut kuutisen prosenttia ylöjärveläisnuorista. Lisäksi viitisen prosenttia nuorista ei osannut nimetä yhtään luotettavaa ystävää, ja lähes neljä prosenttia ilmoitti olevansa aina tai lähes aina yksinäinen.
Myönteinen yllätys on se, että nettikiusaamista on koettu vähän, eli vain 3,4 prosenttia kertoi tulleensa kiusatuksi netissä.
– Voi tietysti olla, että nuoret eivät miellä kaikkea nettikiusaamisen merkit täyttävää kirjoittelua kiusaamiseksi, Riikka Majuri pohtii.
Päihteet eivät nousseet nuorisokyselyssä erityisen huolestuttavasti esille. 7,5 prosenttia ylöjärveläisnuorista oli ainakin kokeillut kannabista, mikä kertoo, että sitä on helposti saatavilla. Sähkötupakan käyttö oli yllättävän yleistä – peräti 13 prosenttia yläkouluikäisistä nuorista ilmoitti käyttävänsä sitä ainakin silloin tällöin.

Vaikutusväylää ei osata käyttää

Kiusaamisen ohella toinen ylöjärveläisittäin vähemmän mairitteleva kyselyn tulos oli se, että nuoret eivät koe nuorisovaltuustoa kovinkaan tärkeäksi ja toimivaksi väyläksi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Nuorisovaltuusto kyllä tunnetaan, mutta jos haluttaisiin vaikuttaa johonkin yhteiseen asiaan, valtuuttettujen puoleen käännyttäisiin vähemmän hanakasti kuin muualla.
– Olisin olettanut tämän olevan toisin päin, koska Ylöjärvellä nuorisovaltuusto on tavallista enemmän mukana kunnallisessa päätöksenteossa. Se on mukana talousarvion valmistelun eri vaiheissa. Nuorisovaltuutetut saavat istua lautakuntien kokouksissa, ja heillä on siellä puheoikeus. Nuorisovaltuuston kokouksia on limitetty niin, että se voi antaa systemaattisesti lausuntoja valmisteilla olevista asioista, Riikka Majuri luettelee nuorisovaltuuston vaikutustapoja.
Nuorisovaltuusto tekee tiivistä yhteistyötä oppilaskuntien kanssa. Majurin arvion mukaan oppilaskuntien jäsenet ja nuorisovaltuutetut kokevatkin omat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin muilla mutta tavalliset nuoret eivät osaa ajaa asioita heidän kauttaan siten kuin olisi tarkoitus.

Turvallisempaa hengailua

Nuorisotyön koordinaattorina Riikka Majuri on hiukan pettynyt myös siihen, että kokoontumispaikkoina kunnallisten nuorisotilojen suosio on kaukana kauppakeskusten ja kaupunkien katujen houkuttelevuudesta. Vain 11,5 prosenttia ylöjärveläisnuorista kertoi viettävänsä aikaa kunnallisella nuorisotilalla.
– Ylöjärvellä nuorisotiloja on joka puolella: Kurussa ja Viljakkalassa on omansa, ja kantakaupungin alueella tilat on jaettu niin, että kaikki pääsisivät tulemaan. Loppujen lopuksi on kuitenkin todella vaikea sanoa, miksi jonain vuonna nuoristiloissa on tosi paljon kävijöitä ja seuraavana syksynä paikalle tulee vain kourallinen nuoria, Majuri kuvaa aaltoliikettä.
Valvottu nuorisotila on kaikin puolin turvallisempi hengailupaikka kuin katu tai kauppakeskus. Siksi nuorisotoimi yrittää jatkossa houkutella nuoria mukaan toimintaan antamalla heille entistä enemmän päätösvaltaa toiminnan laadun ja tilojen varustelujen suhteen. Esimerkiksi Siivikkalassa maaliskuussa avattava uusi nuorisotila sisustetaan pikku hiljaa sen mukaan, mitä pelejä ja viihdykkeitä nuoret sinne toivovat saavansa.
– Usein, kun nuorilta kysyy, mitä he haluaisivat tehdä, vastaus on: ”Voidaanko me nyt vain olla?”. Nuorille on hirveän tärkeää voida vain istua ja jutella kaikenlaisista asioista maan ja taivaan välillä.
Kahdeksan vuotta Ylöjärven nuorisopalveluissa työskennellyt Majuri toivookin, että myös kodeissa löydettäisiin entistä enemmän aikaa pysähtyä juttelemaan.
– Vapaassa jutustelussa nousee usein esiin hyvinkin yllättäviä asioita. Jos joitain ongelmia käy ilmi, niihin pitää aina myös tarttua. Monesti koulu on ensimmäinen paikka ottaa yhteyttä, mutta jos yhteydenotto sinne tuntuu nuoresta hankalalta, asioita voi alkaa selvittää myös nuorisopalvelujen kautta. Neuvonta ja keskustelu on ihan keskeinen osa meidän työtämme.

Kotona viihdytään – tietokoneella

Jos kodin ulkopuolisessa maailmassa toimiminen näyttääkin olevan nuorille haasteellista, kotona viihdytään hyvin. Tosin noin 64 prosenttia nuorista kertoo myös viettävänsä tekniikan parissa vähintään kolme tuntia päivässä, joten perheen yhteiselle vapaa-ajalle ei arjessa monta tuntia välttämättä jää.
Yhteinen aika perheen kanssa kuluu televisiota tai elokuvia katsellen, kotitöitä tehden tai jutustellen.
93,5 prosenttia ylöjärveläisnuorista kertoo tuntevansa olonsa kotona turvalliseksi useimmiten tai aina. Yksittäisten nuorten tai perheiden kannalta on kuitenkin hyvin ikävää, että viisi prosenttia nuorista tuntee olonsa turvalliseksi kotona vain joskus tai ei koskaan. Varsinkin näiden nuorten soisi etsivän ja löytävän apua vaikkapa nuorisopalveluista.
Seutukunnallinen nuorisokysely toteutettiin viime vuoden maaliskuussa. Sähköiseen kyselyyn vastattiin kouluissa oppitunnilla. Ylöjärvellä kyselyyn vastasi yhteensä 667 nuorta eli vähän yli puolet ikäluokasta.
Kyselyn tulokset löytyvät netistä osoitteesta lempaala.fi/palvelut/nuoret/seudullinen-nuorisotyoohjelma/nuorisokysely-2014/

SUSANNA VILJANEN

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?