Jarva ja Nurmela: kuntamuodon vaihtaminen kannatti

Ylöjärven kaupunki on kymmenvuotias

Runsaat 11 vuotta sitten Ylöjärven kunnantalolla kävi kohina. Vuoden toiseksi viimeiseen kokoukseensa saapuneet valtuutetut väänsivät tuolloin kättä historiallisesta aiheesta: tulisiko Ylöjärvestä kaupunki vai ei.
Äänestyksen tulos oli selvä. Pari kuukautta myöhemmin Ylöjärven 134-vuotinen taival kuntana jäi historiaan. Hallituksen puheenjohtajana istunut Heikki Nurmela (sd.) muistelee siunaamaansa päätöstä lämpimästi.
– Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli ehdottoman oikea teko. Suurin vaikutus on näkynyt imagopuolella: kaupunkina Ylöjärven kasvu on vain kiihtynyt, Nurmela näkee.
Ylöjärvi on kasvanut ja kehittynyt kymmenen viime vuoden aikana runsaasti. Erityisen paljon uutta on rakennettu kuvassa oikealla näkyvälle Elovainion yritysalueelle. (Kuvat: Ylöjärven Uutisten arkisto)

Ylöjärvi on kasvanut ja kehittynyt kymmenen viime vuoden aikana runsaasti. Erityisen paljon uutta on rakennettu kuvassa oikealla näkyvälle Elovainion yritysalueelle. (Kuvat: Ylöjärven Uutisten arkisto)

Ylöjärven sosiaalidemokraattien oman aikansa voimahahmona muistettava Nurmela on nykyään tyytyväinen Ylöjärven asukas. Kunnallispolitiikasta vuosia sitten sivuun jättäytynyt mies pitää kymmenvuotisen kaupungin tähänastista kehitystä varsin odotetunlaisena.
– Muistan, että me päättäjät mietimme aluksi, oliko Ylöjärven kutsuminen kaupungiksi vähän liioittelua. Lopulta poliittinen yksimielisyys löytyi kuitenkin aika nopeasti. Hyvä niin, koska suunta on ollut pitkälti se, mitä ennakoitiinkin, Nurmela kertaa.
Kymmenessä vuodessa Ylöjärven väliluku on kasvanut liki kymmenellätuhannella ja yritysten sekä palveluiden määrä on paisunut kuin pullataikina. Nurmela laittaa suuren osan tästä trendistä kaupunki-nimityksen piikkiin.
– Kuntamuodon vaihtamisella haettiin ensisijaisesti imagohyötyjä. Kun elinkeinoelämä miettii toiminnoilleen sijoituspaikkoja, kaupungit ajavat karkeasti ottaen kuntien ohi. Vaikka kyse on vain nimestä, se ihan oikeasti vaikuttaa, Nurmela sanoo.
– Toki samaan hengenvetoon pitää mainita, että on Ylöjärvellä tehty muitakin asioita oikein. Kaavoitusratkaisut, Yrityspalvelu ja järkevät maakaupat ovat kaikki osaltaan tukeneet kaupungin kasvua, ex-päättäjä lisää.
Mitään negatiivista Nurmela ei näe Ylöjärvelle statuksen vaihdosta seuranneen.
– Jos Ylöjärvi olisi vieläkin maalaiskunta, sen olisi vaikea erottautua niiden tasapaksusta massasta Suomessa.

Vastustaja: kähmintä ärsytti

Ylöjärvellä ei ole koko vuonna juhlittu sitä, että kaupunki täyttää pyöreitä vuosia. Heikki Nurmela (yllä) ymmärtää asian täysin. – Eiköhän näinä aikoina rahoille ole parempaakin käyttöä kuin juhliminen, Nurmela sanoo.

Ylöjärvellä ei ole koko vuonna juhlittu sitä, että kaupunki täyttää pyöreitä vuosia. Heikki Nurmela (yllä) ymmärtää asian täysin. – Eiköhän näinä aikoina rahoille ole parempaakin käyttöä kuin juhliminen, Nurmela sanoo.

Mikään läpihuutojuttu Ylöjärven kaupungiksi muuttuminen ei ollut. Marraskuisessa kunnanvaltuuston kokouksessa vuonna 2003 eriävän mielipiteensä asiasta esitti kaikkiaan seitsemän tuon ajan päättäjää.
Yksi heistä oli Ylöjärvi 2001+ -liikettä edustanut maanviljelijä Heikki Mäkkylä.
– Olisin halunnut, että Ylöjärvi säilyy itsenäisenä maalaiskuntana. Tämä oli kuitenkin perinteikäs maaseutumainen pitäjä, hän muistelee nykyään.
– Lyhyesti sanottuna en nähnyt, että kaupungiksi muuttuminen olisi todellisuudessa muuttanut täällä yhtään mitään. Ylöjärvi olisi kehittynyt yhtä lailla kuntanakin, Mäkkylä summaa.
Ensimmäisen kerran Ylöjärvellä puhuttiin kuntamuodon vaihtamisesta jo 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, mutta silloin ajatus ei saanut tuulta alleen. Uudemman kerran aihe nousi pinnalle vuoden 2003 helmikuussa, kun kunnan päättäjät pitivät strategiaseminaaria Nokialla.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapani Jarva (kok.) ehdotti tuolloin, että valtuustoryhmät laittaisivat yksissä tuumin kaupungistumisen pyörät pyörimään. Uusvanha ajatus innosti päättäjiä siinä määrin, että vain 11 kuukautta myöhemmin Ylöjärvi merkittiin aikakirjoihin kaupunkina.
Mäkkylä ei tästä prosessista pitänyt. Hän myöntää, että se oli osasyy hänen kielteiselle kannalleen äänestyksessä.
– Tuli sellainen olo, että asia juntattiin läpi ilman kunnon keskustelua. Ärsytti, että päätöksiä tehtiin sillä tavalla, Mäkkylä kertoo.

”Puutarhakaupunki ei toteutunut”

Tapani Jarva on Ylöjärven kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja.

Tapani Jarva on Ylöjärven kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja.

Tapani Jarvaa Mäkkylän näkemys ei hetkauta. Hän muistuttaa, että kaikki valtuustoryhmät olivat suurimmilta osiltaan kaupungiksi muuttumisen taustalla. Kunnanvaltuuston äänestyksessä jaa-puoli voitti lukemin 36–7.
– Useimmat päättäjät näkivät, että muutoksella on suuri vaikutus yrityselämän yleiseen henkeen. Olemme voittaneet monta kilpailua isoista firmoista täällä Tampereen seudulla sen jälkeen, kun muutimme kunnan kaupungiksi, myös elinkeinoelämässä vaikuttanut Jarva kiittelee.
Jarva muistuttaa, että Ylöjärvi saavutti kuntamuodon vaihdoksellaan välittömästi yhden merkittävän edun: se alkoi näkyä kartalla.
– Niin, EU-ajan kartat eivät noteeranneet kuntia. Tampereelta länteen päin karttoja katsellessa silmä osui seuraavaksi Ikaaliseen ja Parkanoon. Tällaisilla jutuilla on loppujen lopuksi aika paljon vaikutusta paikkakunnan imagoon, kokoomuslainen sanoo.
Kun Ylöjärvi teki historiallisen päätöksensä, merkittävässä osassa sen toteutumista oli Jarvan lisäksi kunnanjohtaja Pentti Sivunen. Nyttemmin jo eläkepäiville siirtynyt kunnanisä esitti ensimmäisenä vision puutarhakaupungista, joka olisi tiiviissä yhteydessä Tampereeseen.
Tapani Jarvan mielestä tuo visio ei aivan ole toteutunut, mutta se ei häntä haittaa.
– Onhan Ylöjärvellä tietysti monenlaisia puutarhoja, esimerkiksi Kurussa ja Viljakkalassa… Mutta onhan täällä kerrostalojakin. Näkisin, että tiiviin keskustan rakentaminen on kaupungille oikea suunta, Jarva pyörittelee.
Heikki Nurmela on sanoissaan kollegaansa suorasukaisempi. Hänestä idean puutarhakaupungista voisi pikku hiljaa jo kenties haudata.
– Esimerkiksi Vanhan Kuruntien varressa olevaa perunapeltoa en ymmärrä ollenkaan. Siinä on toki paikka katsottuna kulttuuritalolle, mutta kyllä aluetta voisi lohkoa jo muuhunkin käyttöön. Keskusta-alue kaipaa elinvoimaa! Nurmela linjaa.

+++++
Onko sinulle väliä sillä, onko Ylöjärvi kaupunki vai kunta? Kerro näkemyksesi allaolevassa kommenttikentässä!

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?