Täällä asuttiin jo puoli vuosituhatta sitten

Ylöjärvenkin mullassa lepää tukku ikivanhoja tontteja. Niihin lasketaan huomaava silmä ja varjeleva käsi koko maakuntaa määräävässä kaavoituksessa.
Pellon takana näkyy Maija Pispan talo, Ollilan tila. Tila siirtyi isonjaon myötä keskiaikaisilta sijoiltaan, joilla Pispa kuvassa seisoo. Pirkanmaan liiton kylätonttiselvitys perehtyi 1500-lukuun, jolta vanhimmat kartat ovat peräisin. Vanhempaakin tietoa toki löytyy. Pispa esimerkiksi tietää, että vanhan kylätontin ja kotitilan välillä pellolla on rautakautinen asuinsija.

Pellon takana näkyy Maija Pispan talo, Ollilan tila. Tila siirtyi isonjaon myötä keskiaikaisilta sijoiltaan, joilla Pispa kuvassa seisoo. Pirkanmaan liiton kylätonttiselvitys perehtyi 1500-lukuun, jolta vanhimmat kartat ovat peräisin. Vanhempaakin tietoa toki löytyy. Pispa esimerkiksi tietää, että vanhan kylätontin ja kotitilan välillä pellolla on rautakautinen asuinsija.

Keijärvellä asuva Maija Pispa marssii hiekkatietä kotipihastaan pellon laitaan. Tässä on asuttu jo ainakin 500 vuotta sitten.
– Historialliset kerrostumat tuovat juuret paikkaan, nainen tuumii sijoilla, joilla oli 1500-luvulla yhdeksäntaloinen kylä ja joilla hänen sukunsakin on asunut kauan.
– Työssäni näen paljon sitä, ettei olla kiinnitytty mihinkään. Minulle tuo levollisuutta, kun tiedän, mistä olen.
Pispa on saanut historiasta paitsi tietoa myös konkreettisia merkkejä, kuten keihäänkärjen ja soljen.
– Tajuaa, kuinka pieni ihminen on historian jatkumossa.

Ylöjärvellä historia-asutus keskivertoa

Nyt Pispan kotikontu on Pirkanmaan liiton historiallisten kylätonttien selvityksen kartoilla.
1500-lukuun pureutuvilla maakuntamme kartoilla on noin 800 muutakin kylää tai yksinäistalon paikkaa. Niistä kolmisensataa on nykyisten taajamien läheisyydessä ja siksi maakuntakaavaa tukevan selvityksen kohteina. Tuohon aikaan koko Suomessa oli noin 7 500 vastaavaa tonttia.
Ylöjärveltä tontteja on kartoitettu muutama kymmen, ja selvitys on tarkastellut 16:ta. Määrä on pirkanmaalaisittain keskiverto. Esimerkiksi Sastamalan varhain asutetuilla alueilla tontteja on rutkasti enemmän, mutta toisaalta monin paikoin asutus on ollut paljon harvempaa.
Ylöjärven määrä selittyy maastolla. Alue ei sijainnut vilkkaimpien vesireittien varressa. Toisaalta sillä oli asutukselle suotuisat piirteensä:
– Hedelmälliset maat, harjun helppokulkuiset väylät ja Näsijärvi, jota pitkin kuljettiin, liiton suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri listaa.
Hän muistuttaa, että keskiajalla asutus laajeni tasaisen hissuksiin. Ylöjärvikin oli paljolti eränkäyntialuetta, jonne rohkeat kulkijat joskus päättivät asettua.
Nykyinen Pirkanmaa on ollut niin ikään keskiverrosti asutettua.
– Varsinais-Suomi on se, jonne väki keskittyi pitkään. Alueet Keski-Suomesta eteenpäin olivat pitkään erämaata. Jotkut pitävät Hämettä keskeisenä, ja kyllähän se on pitkään ollut asuttu.
Asiakirjoihin perustuva selvitys ei tuonut tietoon uusia kyliä, mutta uutta on se, ettei maakunnastamme ole aiemmin tehty yhtä kattavaa kokonaisesitystä nykykartalle.
Selvitys pureutuu 1500-lukuun, koska sieltä ovat peräisin varhaisimmat kartat. Keijärvestä tosin löytyy maininta jo vuodelta 1439, ei kuitenkaan kartalta vaan erästä kapinaa käsitelleestä asiakirjasta.

Historialliset kylätontit kartta

Sijaintien historiakuvaa

Selvitys kertoo, että Pirkanmaan historialliset kylät lepäsivät usein rannoilla. Myös viljelyyn kelpaamattomat mutta peltojen ja niittyjen ympäröimät moreenikumpareet olivat tavallisia asuinsijoja. Hyvä oli elellä myös päivänpuoleisilla, tuulelta suojassa olevilla selänteiden terasseilla metsien ja peltojen reunassa. Tämä pätee myös Ylöjärveen.
– Siellä kun rautakärkiset puulapiot kädessä touhuttiin, ei pystytty ihan mihin tahansa raivaamaan asutusta.
1500-luvulla niin Ylöjärven kuin koko Pirkanmaan pellot olivat pieniä. Vesistöt, kalliomäet, moreenikummut ja harjut näet asettivat rajansa. Myös viljelytekniikan tasolla ja maan yhteisomistuksella oli osansa asiassa.
Pirkanmaan 500 vuoden takaiset kylät olivat useimmin muutaman talon kimppuja. Majuri selittää talomäärää asutuksen hitaalla kasvulla ja maiden jaon tavalla.
– Isojako muutti kylärakenteen siirtämällä isot talot peltojen keskelle. Keijärvellä niitä olivat esimerkiksi Eerola, Mäkkylä ja Ollila.
Kylätonttiselvitys kielii maantieteen ja siihen kytkeytyneen elämän historiaa. Muuta elon kulkua se ei kerro, koska kuviossa ei ollut esimerkiksi arkeologisia kaivauksia.
– Elämisen historia on omaksuttavissa historian yleisteoksista, joita on paljon. Nyt haimme vain lokaatioita. Elämisen historia ei ole maakuntakaavan asioita. Tämä oli myös arkistotutkimus; kenttätutkimukset ovat tätä pienialaisempia.

Kaava suojelee muinaismuistoja

Lakisääteinen maakuntakaava sitoo kaikkia Pirkanmaan kuntia. Sen perusteella kukin kunta laatii omat yleiskaavansa.
– Maakuntakaava asettaa myös mahdollisuuksia. Autamme kuntien vähiä resursseja, Majuri viittaa kaavoitustyötä helpottavaan osviittaan.
Kaava varjelee arkeologisesti ja maisemahistoriallisesti arvokkaita kylätontteja. Rakentamattomia alueita suojellaan muinaisjäännöksinä.
– Lain mukaan niihin saa kajota, jos on kajoamislupa. Lähtökohtaisesti sanoisin, että niiden päälle rakentaminen ei ole mahdollista. Pitää voida rakentaa muualle kuin muinaismuiston päälle.
Jo rakennetut historialliset tontit taas on nimetty arkeologisiksi kulttuuriperintökohteiksi.
– Esimerkiksi Ylöjärven Mikkolan talon alla on rautakautinen kalmisto, ja se saa olla siellä.
Ehtoja historiallisuus kuitenkin asettaa: lisärakentaminen on rajoitettua ja vaatii arkeologista tutkimusta.
Kunnat voivat noteerata kylätontit myös omissa kaavoissaan.
– Tontti voidaan esimerkiksi kaavoittaa puisto- tai viheralueeksi tai sinne voidaan laittaa muistomerkki. Palvellaan nykyajan yhteiskuntaa mutta samalla säilytetään alue rakentamattomana.
Keijärveläinen Pispa iloitsee, että historia näkyy ja säilyy, mutta toisaalta toivoo, ettei suojelu rajoittaisi ja velvoittaisi liikaa yksityisiä ihmisiä.
– Pitää hyväksyä, että yhteiskunta menee eteenpäin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?