Soppeenmäki raottaa vanhuselon uutta aikaa

Soppeenmäkeen kohonneen vanhusten kodin kaltaista ei Ylöjärvellä ole ennen nähty. Sen tarkoitus on yhdistää itsenäinen kotiasuminen ja rinnakkain eläjien yhteisön muodostamat tuki, turva ja seura.
Soppeensydämen projektipäällikkö Janne Kivimäki (vas.) Lemminkäinen Talosta ja vanhustyön johtaja Sirpa Ellala tarkastelevat valmistunutta yhteisökodin asuntoa.

Soppeensydämen projektipäällikkö Janne Kivimäki (vas.) Lemminkäinen Talosta ja vanhustyön johtaja Sirpa Ellala tarkastelevat valmistunutta yhteisökodin asuntoa.

Pikku asunnossa Ylöjärven ytimessä tuoksuu uudelta. Huoneet kumisevat vielä tyhjyyttään.
Parin askeleen päässä aukeaa avara keittiö- ja oleskelutila sekä nurkan takana sauna ja toisen takana olohuone, kupeessaan iso parveke. Nekin odottavat vielä elämää.
Tässä, Soppeensydämen korttelin Emminkammari-talon kolmannessa kerroksessa, aloittaa pian vanhuksille suunnattu yhteisökoti.

Uusi tuuli puhaltaa

Seiniensä sisään satsin asuntoja ja yhteistilat kokoava, itsenäisten mutta yhteisöllisten asujien koti on jotain ihan uutta Ylöjärvellä.
Tähän mennessä kaupungilla on ollut tarjota vanhusten asumisavuksi vain kotihoitoa, palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja laitosmuotoisia vanhainkotiosastoja.
Kaupungin vanhustyön johtaja Sirpa Ellalan mukaan vanhusten yhteisökodit ovat vasta orastava juttu Suomenkin mittakaavassa.
– Niitä on jonkin verran. Tiedän yhden ainakin Kaarinassa, mutta siinä on pikkuisen eri ajatus kuin meillä. Tiedän myös vanhusten itselleen rakennuttaman yhteisökodin.
Puutarhakaupunkiin yhteisökoti äkättiin perustaa, kun mietittiin, miten täkäläisiä vanhusten asumispalveluita voitaisiin monipuolistaa. Soppeensydämen asuinalue tarjosi juuri parahiksi paikan ja tilaisuuden, joten kaupunki osti rakennuksesta tilaa.
– Soppeensydän luo uudentyyppisen palvelukampuksen, jossa erilaisia palveluita on samalla alueella, Ellala viittaa paitsi kortteliin myös koko Soppeenmäkeen.

Soppeensydämen Emminkammari-talo valmistuu vuodenvaihteessa Soppeenmäen ydinsijoille. Yhtiesökoti sijaitsee yhdessä rakennuksen siivistä julkisivun takana. Rakennukseen tulee  myös iäkkäiden avoimen päivätoiminnan ja neuvonnan tila sekä kotihoidon saunapalvelun tila.

Soppeensydämen Emminkammari-talo valmistuu vuodenvaihteessa Soppeenmäen ydinsijoille. Yhtiesökoti sijaitsee yhdessä rakennuksen siivistä julkisivun takana. Rakennukseen tulee myös iäkkäiden avoimen päivätoiminnan ja neuvonnan tila sekä kotihoidon saunapalvelun tila.

Itse muttei yksin

Ideana yhteisökodissa on itsenäisyyden kytkeminen yhteisöllisyyteen.
Asukkaat elävät vuokraamissaan huoneistoissa omatoimisesti, mutta yhteistiloihin on tarkoitus syntyä asujien keskinäistä puuhaa ja yhdessäoloa.
– Se ehkäisee yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Niiden kokeminen on yleistä vanhuksille. Siitä voi tulla iso este omassa kodissa asumiselle, ja esimerkiksi päivystyksestä saatetaan hakea turvaa ja seuraa, vaikka lääkärihoitoa ei tarvittaisikaan.
Yhteisökoti on siis askel kohti aiempaa jaetumpaa elämää, mutta samalla se säilyttää tunteen, että vanhus yhä hallitsee elämäänsä ja päättää asioistaan.
Onnistuessaan asumismuoto voi vähentää jatkuvaa kotihoitoa sekä ehkäistä raskaan hoidon tarvetta. Toki yhteisökotiinkin saa tuttuun kotihoidon tapaan apua.
– Mutta kotihoito käy täällä, eikä ole niin kuin palveluasumisessa, että henkilökunta on siellä, Ellala vertaa.
Lisäksi yhteisöasujien apuna ja turvana ovat tekniset hälytys- ja valvontajärjestelmät.
Asunnot ovat eläjilleen tavallisia vuokra-asuntoja. 23–32-neliöisiä yhden hengen huoneistoja on 11 kappaletta, ja lisäksi on mitoitettu yksi 39,5-neliöinen huone kahdelle. Kussakin asunnossa on omat keittiö ja vessa.
Asukkaiden vapaassa käytössä oleviin yhteistiloihin kaupunki kustantaa saamillaan testamenttilahjoitusvaroilla kalusteet. Alkuun se palkkaa myös projektityöntekijän, joka vieraillessaan yrittää sytyttää yhteisöllisen elelyn kipinän.

Vanhustyön johtaja Sirpa Ellala näyttää, että kaupunki kalustaa yhteistilat saamillaan perintölahjoitusrahoilla.

Vanhustyön johtaja Sirpa Ellala näyttää, että kaupunki kalustaa yhteistilat saamillaan perintölahjoitusrahoilla.

Kaupunki jakaa paikat

Yhteisökoti valmistuu vuodenvaihteessa, samaan aikaan kuin muukin Emminkammari. Asukkaita voi tulla muuttokuormineen jo tammikuussa.
Ensin majapaikkaa on kuitenkin haettava. Asuntojen saannista päättää vanhuspalveluiden työryhmä. Paikoista päätetään hakijan palvelutarpeen perusteella sitä mukaa kuin hakemuksia tulee.
Hakija panee paperit vetämään kotihoidolle. Apuakin kaavakkeiden täyttöön saa, ja suunnitteilla on myös tiedotustilaisuus aiheesta.
Asuntoa voi hakea esimerkiksi yksinäinen ja turvaton vanhus, pariskunta, joka haluaa elää yhä yhdessä mutta jonka toinen puoliso ei pärjää kotona, tai iäkäs, joka ei kodin sijainnin tai muun hankaluuden takia voi elää kotona.
Kroisosten herkkua asunnot eivät näytä olevan. Vuokrat vaihtelevat reilun 400:n ja vajaan 600 euron välillä.
– Ei asuminen täällä varmaan ole kalliimpaa kuin vapaillakaan markkinoilla. Jos on oikeutettu asumistukeen, sitä saa näihinkin asuntoihin. Ei ole este muuttaa tänne, jos on pienet tulot.

Kaupungin kassan ja vanhusten eduksi

Kuten koko maassa, Ylöjärvelläkin vanhusten asumista ja hoitoa rukataan entisestään koti- ja avohoitopainotteiseksi. Tähän yhteisökoti osaltaan vastaa.
– Tavoitteena on hillitä kustannusten nousua.
Toki yhteisökoti tietää ylläpitokustannuksia kaupungille, mutta toisaalta se ei ole yhtä kallis kuin palveluasumisyksikkö.
– Yhteisökodin tuominen on taloudellisesti kestävää.
Vaakakupissa on myös vanhuksen etu.
– On inhimillistä, että on erilaisia asumisen muotoja. Kaupungin strategiassa on visio, että ylöjärveläiset ikääntyvät aktiivisina ja terveinä.
Tietysti koti vastaa myös vanhan väestön kasvuun. Lisää yhteisökoteja ei silti ole vielä suunnitteilla.
– Jos tästä tulee hitti, niin totta kai rupeamme suunnittelemaan uutta!

Kommentit (2)

  1. Arvola

    Eipä ole saatu montaa yhteisöasuntoa (11) suureen tyhjyyttään kumisevaan Sulo Vilenin tuhotun puiston vallanneeseen monumenttiin, jota härkäpäisesti ajoivat eläköitynyt kaupungin johtaja ja sen rakentamisesta ja kauppaamisesta hyötyneet. Aika huono sijoitus huippuvelkaiselle kunnalle maksaa pari milj. rakentamiseen ja käytännössä lahjoittaa saasteista kalliisti putsattu tontti Lemminkäiselle. Tuskin löytyy vanhuksia, joilla on varaa ostaa huippukalliita aravatasoisia pikkuhuoneistoja vanhan okt:n myytyään? Vastaavia rakennusyritysten ja pankkien virityksiä löytyy Treelta ja muista lähikaupungeistakin.

  2. Hellberg

    Hyvä havainto Arvolalta Yvin kaupungin virkamies -poliittisen johdon sekopäisistä toimista, kun koko S.Vilenin puiston tuhonnutta rakentamista johto perusteli: asuntoja vanhuksille! Hölmöin uusista esityksistä on Työväentalon tontille kaavaillu järjettömistä yhteisöasunnoista-lastentarhoista? Kuka vanha jaksaisi edes kiivetä jyrkkää ja vilkkaan liikenteen terrorisoivaa vailla jalkakäytävää olevaa reittiä? Nykyiset veltot koululaisetkin pitää kevätretkille kuljettaa vanhempien tai kaverien autoilla, mopoilla ylös mäkeä. Tuskimpa kaavamuutos menisi läpi reitin varren, lähitalojen omistajien valitusten vuoksi?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?