Miltä tuntuu ottaa taljajousi käteen ja lähteä jahtiin? Huikealta, ainakin jos Aleksi Helmiseltä kysytään.
– Jousimetsästys on tavallaan metsästystä puhtaimmillaan. Saalista ei voi väijyä pitkän matkan päässä, vaan sen iholle on pakko mennä, 25-vuotias ylöjärveläinen hehkuttaa.
Harrastukseensa intohimoisesti suhtautuva Helminen avasi jokin aika sitten jousimetsästykseen erikoistuneen verkkokaupan. X-treme Hunter -nimeä kantava yritys rikkoo perinteiset käsitykset metsästyksestä.
– Lähestymme asiaa sporttisella tavalla. Metsästyksestäkin voi tehdä urheilua, jossa tarvitaan hyvää fysiikkaa, liikekumppani Tuomas Alapekkala tiivistää.
Tuomas Alapekkala (vas.) ja Aleksi Helminen eivät talouden taantumaa pelkää. Nuoret yrittäjät avasivat metsästystarvikkeiden verkkokaupan, koska se oli molempien haave. – Jos tätä olisi lykännyt, homma olisi voinut jäädä tekemättä, Helminen sanoo.
Jousimetsästys on Helmisen ja Alapekkalan yhteinen kiinnostuksen kohde. Tänä vuonna kaksikko päätti tarttua härkää sarvista ja tehdä rakkaasta harrastuksestaan myös bisneksen.
Syntyi X-treme Hunter. Trendikkäästi nimetty putiikki sijaitsee internetin lisäksi Soppeenmäessä, Mikkolantiellä.
– Pääasiassa olemme verkkokauppa, mutta päätimme lopulta hankkia myös tällaisen pienen noutovaraston. Palvelemme täällä kaikkia, jotka haluavat tutustua tuotteisiin etukäteen, Helminen kertoo.
Jousimetsästystarvikkeiden lisäksi yrittäjäkaksikon hyllyillä on perinteisiä erätuotteita sekä lisäravinteita. Kombinaatio ei ole sieltä kaikkein perinteisimmästä päästä.
– Nimemme mukaisesti haluamme korostaa, että tämä on eräänlainen extremelaji. Jousen jännittäminen ja metsässä kulkeminen vaativat hyvää fysiikkaa, joten kyllä tätä voi mielestämme sanoa urheiluksi, Alapekkala kuvailee.
Vaikka jousimetsästyksen suosio on kasvanut viime vuosina huimasti, on laji yhä monelle varsin tuntematon tuttavuus. Alapekkala uskoo, että asia muuttuu pian.
– Yhdysvalloissa tämä on jo iso juttu. Suomi seuraa ihan varmasti perässä lähivuosina, hän sanoo.
Lajin viehätyksen Alapekkala tiivistää seuraavasti:
– Vanhan sanonnan mukaan jousimetsästys alkaa siitä, mihin ruutimetsästys loppuu. Kun lajia kokeilee, siihen hurahtaa tosi helposti!
Kylmäpäisten harrastus
Nykyaikaisella taljajousella kaatuu vaikka metsäkauris. Kunnon osuma niin sanotulle vitaalialueelle (kuvassa ympyröitynä kaurisnukessa) ei jätä eläintä kitumaan.
Hyviin jousimetsästysvälineisiin saa yrittäjäkaksikon mukaan uppoamaan niin paljon rahaa kuin ikinä haluaa. Nuolten, jousien, tähtäinten, vakaajien ynnä muiden olennaisten tarvikkeiden kirjo on valtava.
– Alkuun pääsee kuitenkin suhteellisen edullisesti. Hyvän peruspaketin saa noin 500–700 eurolla, Helminen täsmentää.
Lompakkoa enemmän jousimetsästys vaatii harrastajan hermoilta. Korvien välin pitää olla kunnossa, jos mieli tekee jousimetsälle.
– Tässä lajissa ei ole pikavoittoja. Saalista voi joutua odottamaan kauankin, Helminen kertoo.
– Hyvä ampumaetäisyys taljajousella voi olla esimerkiksi 20–25 metriä. Niin lähelle eläintä ei helpolla pääse, vaan on pakko olla kärsivällisesti passissa hyvällä paikalla, Helminen lisää.
Kun nuoli lopulta irtoaa jänteestä, on laukauksen myös oltava tarkka. Lain mukaan saaliseläin ei saa jäädä kitumaan, vaan ensiosuman täytyy olla kuolettava.
Nykyvälineillä tämä ei ole Helmisen mukaan ongelma.
– Useimmat hyvät jouset tehdään USA:ssa, jossa niillä saa metsästää jopa hirviä. Ei siis ole epäilystäkään, etteikö hyvä osuma oikeaan kohtaan kaataisi myös suomalaisia eläimiä, yrittäjä järkeilee.
– Suomessa metsäkauris on kookkain eläin, jota jousella saa lain mukaan metsästää. Moni harrastaja toivoo, että esimerkiksi peura saataisiin pian saman lain piiriin, hän jatkaa.
Lajin pariin seurojen kautta
Alapekkalan ja Helmisen mukaan jousimetsästykseen ei liity kovinkaan merkittäviä harhaluuloja. Harrastus on sekä eettinen että ekologinen.
– Tämähän on yksi vanhimmista metsästyksen muodoista. Metsästäjän täytyy tuntea riistaeläimen elintavat, jotta voi päästä riittävän lähelle, Alapekkala maalailee.
Helminen kertoo, että lajin niksien oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin maallikko voisi luulla. Modernilla taljajousella oppii hänen mukaansa ampumaan kohtalaisen tarkasti yllättävän nopeasti.
– Alussa voi olla vaikeuksia, mutta edistymisen huomaa kyllä aika pian. Radalla voi harjoitella jopa 60–80 metrin etäisyyksiä, Helminen sanoo.
Tällä hetkellä jousimetsästystä harrastaa erään arvion mukaan runsaat 15 000 suomalaista. Tarkkaa lukua on vaikea esittää, koska useimmille jousella saalistaville laji toimii vastapainona perinteiselle ruutimetsästykselle.
– Jos jousimetsästys kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen lajiseuraan. Tampereella toimintaa järjestää Pirkanmaan Jousimetsästäjät ry, johon itsekin kuulun, Helminen vinkkaa.
Yrittäjien mukaan seuroihin hakeutuvat yleensä sellaiset harrastajat, jotka ottavat lajin enemmän tai vähemmän tosissaan. Siksi niiden piirissä on paras taitotieto, jota myös jaetaan auliisti aloittelijoille.
Metsästysjousen ja -nuolien hallussapito ei vaadi aseenkantolupaa, joten kokeneiden jermujen neuvoja kannattaa siksikin ehdottomasti kuunnella. Lisäksi seurojen jäsenet pääsevät yleensä hyvien harjoitteluolosuhteiden äärelle.
– Metsälle voi sitten lähteä yksin tai porukassa. Seuratoiminnassa mukana olevat jousimetsästäjät järjestävät toisinaan yhteisjahteja, Helminen sanoo.
Asialleen omistautunut jousimetsästäjä hankkii käyttöönsä parhaat välineet. Esimerkiksi nuolten kärkiä on olemassa monenlaisia.
Viimeisimmät kommentit