Tampereen kaupunkiseudusta yritetään kehittää matalien kuntarajoen kokonaisuutta

Puolen miljoonan ihmisen metropoli

Valistuneiden arvioiden mukaan Tampereen kaupunkiseudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Rajua väestömäärän kasvua pyritään tukemaan muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä sekä palveluiden saatavuuden kohentamisella.
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen johtama Tampere ja sen ympäristökunnat kasvavat vauhdilla.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen johtama Tampere ja sen ympäristökunnat kasvavat vauhdilla.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat tehneet jo pitkään tiivistä yhteistyötä. Tämän vuoksi kuntarajat ovat Tampereen kaupunkiseudulla kenties matalammat kuin muualla Suomessa.
– Kasvava Tampereen kaupunkiseutu on tänä päivänä yhteneväinen kokonaisuus. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja seudullisesti yhteisten palvelujen osalta olemme toimineet jo pitkään yhtenäisellä tavalla. Meillä on hyvää jäsentynyttä yhteistyötä, ja tällä saralla taidamme olla jopa valtakunnallinen esimerkki, Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoi äskettäin järjestetyssä Tampereen seutufoorumissa.
Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa Rakennesuunnitelma 2040. Se antaa jokaiselle kaupunkiseudun kunnalle suuntaviivat ja luo ratkaisuja kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Vuonna 2040 Tampereen kaupunkiseudulla on 115 000 asukasta enemmän kuin nyt.
– Tätä voidaan pitää realistisena ennusteena. Kasvua tuetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä, keskustojen ja keskusten kehittämisellä, palveluiden saatavuuden parantamisella ja liikkumisen tapojen uudistamisella, Anna-Kaisa Ikonen visioi.
Ikosen mukaan kaupunkiseudun raju kasvu synnyttää kustannuksia, joita tuovat etenkin uusien rakentamisalueiden käyttöönotto sekä mittavat liikenneinvestoinnit.
– Taloudellista hyötyä saamme puolestaan kilpailukyvyn vahvistumisesta sekä toivottavasti kohentuvasta työllistymiskehityksestä ja lisääntyvistä verotuloista, Ikonen tuumasi.

Iso tarve asunnoille ja työpaikoille

Tampereen kaupunkiseudulla varaudutaan siis siihen, että väestömäärä kasvaa 4 200 henkilöllä vuodessa. Kasvusta reilut puolet sijoittuu Tampereelle ja loput kehyskuntiin. Kun väestömäärä kasvaa, tarvitaan Tampereelle runsaasti lisää asuntotuotantoa.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutusuunnittelupäällikön Kimmo Kurunmäen mukaan Tampereen kaupunkiseudulle tarvitaan 90 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Vuosittain pitää siis valmistaa 3 200 uutta asuntoa.
– Asuntotarve ei tule pelkästään väestömäärän kasvusta. Meiltä poistuu vanhaa asuntokantaa. Lisäksi asumisväljyys kehittyy, ja Tampereen seudulla on myös sisäistä muuttoliikettä, Kurunmäki kertoi seutufoorumissa.
Asuntojen ohella kaupunkiseudulle pitäisi synnyttää melkoinen määrä uusia työpaikkoja.
– Tarvittavien työpaikkojen lukumäärä saadaan yleensä selville, kun jaetaan väestönkasvu kahdella. Tampereen kaupunkiseudulle pyritään mahdollistamaan 70 000 uuden työpaikan sijoittuminen, Kurunmäki selvitti.
Kurunmäki kertoi lisäksi, että Tampereen kaupunkiseudulla tehdään vuonna 2040 arviolta 1,4 miljoonaa matkaa päivittäin. Tällä hetkellä tuo luku on 1,1 miljoonaa.
Lisäksi vuonna 2040 tehdään päivittäin 58 000 joukkoliikennematkaa enemmän kuin tänä päivänä.
– Etenkin kävelyä ja pyöräilyä pyritään kehittämään. Myös henkilöautomatkojen määrä lisääntyy, mutta niiden osuus kaikista matkoista vähenee, Kurunmäki sanoi.
Tampereen seutufoorumissa niin ikään puhunut ympäristöministeriön rakennusneuvos Matti Vatilo tiivisti Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen seitsemään tavoitteeseen.
Vatilon mukaan seudulla on varauduttava väestön kasvuun, tiivistettävä yhdyskuntarakennetta, kehitettävä keskustoja, monipuolistettava asuntotuotantoa, tuettava elinkeinoelämän kasvua, uudistettava liikkumisen tapoja sekä tarkasteltava yhtenäisesti palveluverkkoa.

Työryhmä kehittää modernia lentoasemaa

Yksi Tampereen kaupunkiseudun keskeisimpiä kehittämiskohteita on nyt ja etenkin tulevaisuudessa Tampere-Pirkkalan lentoasema. Tampere-Pirkkala AiRRport -kehittämisprojektia vetävä vuorineuvos Kari Neilimo esitteli lentoaseman mahdollisuuksia seutufoorumissa.
Vuorineuvos, taloustieteiden tohtori Kari Neilimo esitteli näyttävästi Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämissuunnitelmia.

Vuorineuvos, taloustieteiden tohtori Kari Neilimo esitteli näyttävästi Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämissuunnitelmia.

Tampereen kaupunkiseudun kaupungit ja kunnat, elinkeinoelämä, korkeakoulut sekä alueelliset yhteistyöelimet ja liitot haluavat kehittää Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansainvälisiä lentoyhteyksiä.
Pormestari Timo P. Nieminen antoi Tampere–Pirkkala AiRRport -kehittämisprojektia varten käynnistysrahan vuoden 2012 joulukuussa.
Projektin työryhmä ryhtyi pohtimaan, miten olisi mahdollista kehittää Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansainvälisiä lentoyhteyksiä uuden digitaalisen talouden verkottuneessa maailmassa. Työryhmä julkaisi raporttinsa ensimmäisen osan viime keväänä.
Työryhmän mukaan Tampere on Suomen paras paikka kehittää lentoasematoimintaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Tampere on Suomen ainoa paikka, jossa on rautatieliikenteen solmukohta. Tampereella yhdistyvät pohjoinen rata, läntinen rata ja eteläinen rata.
– Tampere on myös Suomen ainoa paikka, jossa yhdistyy valtakunnallinen päätieverkko. Tampere on kokoamisalue, johon kuuluvat Pirkanmaa, Pohjanmaa, osa Keski-Pohjanmaata, Jyväskylä, Porin ja Rauman alue sekä jossain määrin Hämeenlinnan suunta, Kari Neilimo selvitti.
Näiden edellä mainittujen tosiasioiden ansiosta Tampere on Neilimon mukaan ainoa alue Suomessa, johon on mahdollisuus rakentaa moderni lentoasema.
Tampereella on lentoaseman menestymiselle riittävän suuri elinkeinoelämä ja riittävästi asukkaita.
Rautatieasemasta terminaali
AiRRport-työryhmän johdolla Tampereen kaupunkiseudulle pyritään rakentamaan lentoasemakonsepti, johon ei tarvita suurta julkista investointia.
– Tavoite on hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa. Esimerkiksi Tampereen rautatieaseman ympäristö voisi muodostaa keskeisen pisteen, josta siirrytään lentoasemalle, Neilimo sanoi.
Vanhan ansaintalogiikan mukaan lentoasemalle mennään mahdollisimman aikaisin, jotta päästään hankalien turvatarkastusten jälkeen ostamaan edullisia tuotteita.
– Olemme pyrkineet siihen, että jatkossa näitä ostoksia voisi tehdä lentoterminaalin ulkopuolella. Voisi ajatella, että esimerkiksi rautatieaseman ympäristö olisi tällainen ostoskeskittymä, Neilimo kuvaili.
AiRRport-työryhmä pyrkii rakentamaan uutta lentoasemaa konkreettisilla projekteilla. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, tulevaisuuden lentoaseman ensimmäinen kokeilu aloitetaan ensi vuoden alkupuolella Tampereen rautatieasemalla.
– Matkalaukut lennolle sisään rautatieasemalla ja bussilla suoraan lentoterminaaliin. Kokeilemme, miten tämä lähtee toimimaan. Joskus tulevaisuudessa käytössä on sitten toivottavasti raideliikenne lentoterminaaliin, Neilimo tiivisti.
Maltillinen tavoite on, että muutaman vuoden päästä Tampereelta lähtee lentoon yli miljoona ihmistä. Viime vuonna Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä oli
466 671 matkustajaa.
– Itse asiassa työryhmämme rohkea tavoite on, että Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käyttää tulevaisuudessa kolmesta viiteen  miljoonaa matkustajaa vuodessa, Neilimo sanoi hymyillen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?