Pian eläköityvä kaupunginjohtaja liputtaa Tampereen seudun metropolihallinnon puolesta

Sivunen romuttaisi kuntien nykyiset hallinnot

Pentti Sivunen on viimeisinä työpäivinään Ylöjärven kaupunginjohtajana innostunut tekemään uusia avauksia. Viime viikon alussa Sivunen ehdotti rautatieaseman sijoittamista Ylöjärvelle.
Vain kolme päivää myöhemmin Sivunen kertoi haluavansa muodostaa Tampereen kaupunkiseudulle metropolihallinnon. Sivunen kertoi ajatuksistaan Tampereen kaupunkiseudun seutufoorumissa Tampere-talossa viime perjantaina.
Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen kukitti viimeistä kertaa kaupunginjohtajana seutufoorumissa puhuneen Pentti Sivusen.

Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen kukitti viimeistä kertaa kaupunginjohtajana seutufoorumissa puhuneen Pentti Sivusen.

– Muodostaisin metropolihallinnon, jolla olisi suoralla vaalilla valittu valtuusto. Metropolihallinto vastaisi myös koko alueen verojen kokoamisesta, Sivunen sanoi vajaalle parille sadalle kuntapäättäjälle ja virkamiehelle pitämässään puheessa.
Sivunen muistutti, että seutuselvitystä Pirkanmaalla tehnyt Rauno Saari viitoitti Tampereen seudun kuntien tietä erinomaisella tavalla.
Tämän selvityksen pohjalta Sivunen ideoi, että Tampereen seudulle syntyisi uusi eräänlainen uusi kuntakonserni.  Uuden ison kunnan lisäksi alueelle syntyisi palvelukuntia, joilla olisi omat paikalliset tehtävänsä.
– Sormenpääni sanovat, että kuntien kuntalain mukainen yhdistyminen ei ole enää mahdollista, koska siihen ei ole poliittista tahtoa. Siksi meidän pitäisi luoda kokonaan uusi Tampereen seudun kunta, Sivunen tuumasi.

Suoriteperusteinen palvelujen tuotanto

Aluksi kaupunginjohtaja romuttaisi niin Tampereen, Ylöjärven kuin kaikkien muidenkin kuntien kunnallishallinnon ja johtamismallin. Uudessa tilanteessa Tampereen ympäryskunnista tulisi palvelukuntia, joilla olisi vaaleilla valitut päätöksentekoelimet.
Sivunen rakentaisi koko seudun kattavaan konserniin tuottavuuselementin siten, että kukin palvelukunta saisi suoriteperusteisesti rahaa palvelujen tuottamiseen.
– Palvelukunnat voisivat toteuttaa arjen toiminnot, kuten päivähoidon, koulun ja tervey-
denhuollon kukin omalla tavallaan. Jos tuosta suoriteperusteisesta rahasta jäisi sitten jotakin jäljelle, se raha ei palaisi emokunnalle metropolihallintoon, vaan palvelukunnan oma hallinto voisi suunnata jäljelle jääneet rahat esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen ja puistojen rakentamiseen, Sivunen selvitti.
Sivunen uskoo, että tällaisella suoriteperusteisella elementillä hyvät käytännöt voisivat siirtyä kunnasta toiseen. Syntyisi siis myönteistä kilpailua siitä, miten palvelukunta voisi hoitaa lähipalvelut hyvällä ja tarkoituksen-mukaisella tavalla.

Ohjausryhmä uudelleen kokoon?

Sivusen mallissa metropolihallinto ottaisi sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisen vastuun, mutta palvelukunta olisi tuottamisyksikkö. Metropolihallinto voisi ottaa hoidettavakseen myös erikoissairaanhoidon, toiseen asteen koulutuksen, yhteisen vesihuollon ja monta muuta asiaa.
– Jättäisin palvelukunnalle muun muassa asemakaavoituksen, uusien yritysten perustamisen neuvonnan tehtävät sekä palvelukunnan oman alueen yritystoiminnan kumppanuuden kehittämiseen liittyvät tehtävät. Tällöin syntyisi se yhteisöllisyys, joka on väistämättä nykymallisessa kuntarakenteessa pienissä kunnissa parempaa kuin suurissa kunnissa, Sivunen mietti.
Sivusen mukaan Tampereen seudun kunnat rakensivat viime vuonna lukuisissa yhteisissä kokouksissa luottamuksen ilmapiiriä. Tämän rakennustyön myötä luottamus kuntien välillä kasvoi ja vahvistui. Tämä yhteistyön henki kantoi aina vuodenvaihteen yli.
– Kun Rauno Saaren selvitystyö valmistui, kunnat olivat valmistautuneet tekemään yhtä aikaa yhtenevät päätökset seuraavan askeleen ottamisessa yhteistyön syventämisessä, Sivunen kertoi.
Suunnitelmat eivät kuitenkaan edenneet, koska 23. maaliskuuta julkisuuteen tuli tieto poliittisesti laaja-alaisesta sotesopimuksesta.
– Tuo päätös pysäytti kaupunkiseudun kuntien välisen syvän kumppanuuden rakentamisen totaalisesti, Sivunen totesi harmistuneena.
Sivusen mielestä nyt pitäisi pohtia, tulisiko kuntarakenteen tulevaisuudenkuvia miettiä uudelleen.
Sivusen mukaan Rauno Saaren selvitystyön aikana perustetun ohjausryhmän olisi hyvä kokoontua tauon jälkeen.
– Ohjausryhmä voisi arvioida, millä tavalla Tampereen kaupunkiseudun kumppanuutta lähdetään rakentamaan eteenpäin. Nyt on kulunut seitsemästä kahdeksaan kuukautta, joiden aikana emme ole päässeet eteenpäin, Sivunen muistutti.

Kolme eri kuntatyyppiä?

Tulevaisuuden kuntakenttää pohtineen asiantuntijaryhmän puheenjohtajan Juha Kostiaisen mukaan Suomessa voisi olla tulevaisuudessa kolme erilaista kuntatyyppiä.
Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti Juha Kostiainen johtaa uusia kuntamalleja kartoittavaa työryhmää.

Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti Juha Kostiainen johtaa uusia kuntamalleja kartoittavaa työryhmää.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko kutsui syyskuun lopussa asiantuntijoista koostuvan ryhmän pohtimaan, mikä on tulevaisuuden kunta.
Asiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja, diplomi-insinööri ja hallintotieteiden tohtori Juha Kostiainen. Ryhmän muut jäsenet ovat emeritusprofessori Risto Harisalo, professori Pirkko Vartiainen, kansanedustaja Osmo Soininvaara, professori Markku Sotarauta, professori Paul Lillrank, tutkija Siv Sandberg ja tutkija Aleksi Neuvonen.
Asiantuntijaryhmä pohtii muun muassa sitä, millainen rooli kunnalla on tulevaisuuden palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Ryhmän tehtävänä on tuottaa visioita tämän vuoden loppuun mennessä.
Juha Kostiainen esitteli Tampereen kaupunkiseudun seutufoorumissa kolme tulevaisuuden kuntatyyppiä. Tällä hetkellä kuntalaki sanoo, että Suomessa on vain yksi kuntatyyppi. Kostiaisen mukaan tulevaisuuden kuntatyyppejä voisivat olla metropoli, seutukaupunki sekä pitäjä.
Kostiaisen visiossa metropoli voisi olla kuntamalli, jossa on metropolikaupunki sekä palvelukunnat. Esimerkiksi Tampere voisi olla metropoli ja Ylöjärvi palvelukunta.
– Metropoli vastaisi esimerkiksi maankäytöstä, kaavoituksesta, elinkeinopolitiikasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelukunta voisi puolestaan vastata esimerkiksi päivähoidosta, peruskoulusta sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Sekä metropolissa että palvelukunnissa olisi vaaleilla valittu valtuusto, mutta verotusoikeus olisi ainoastaan metropolilla, Kostiainen esitelmöi.
Kostiaisen mukaan Suomessa voisi olla neljästä seitsemään metropolia.
Seutukaupungit olisivat sitten pienehköjä kaupunkeja, joilla olisi vaaleilla valittu valtuusto ja yksitasoinen hallinto. Suomessa voisi olla 20–30 seutukaupunkia.
Näiden lisäksi olisi vielä pitäjiä, jotka sijoittuisivat metropolialueiden ja seutukaupunkien ulkopuolelle.
– Pitäjissä olisi niin ikään vaaleilla valittu valtuusto. Pitäjät voisivat tuottaa itse samoja asioita kuin metropolialueen palvelukunnat. Muut palvelut pitäjä sitten ostaisi, Kostiainen tuumasi.

Kommentit (3)

  1. Unto Milaani

    Jos metropolihallintoon mennään tulisi paikallisten hallintoalueiden valtaa kaavoituksessa ja rakentamisessa
    lisätä jos näin ei tehdä syrjäalueet kuihtuvat entisestään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?