Pirkanmaan liitto: Ylöjärvellä työpaikkoja odotetaan syntyvän etenkin Soppeenmäen ja Elovainion ympäristöihin

Ponnistelua maakunnan puolesta yhä vähemmillä euroilla

Pirkanmaan liiton tuore talousarvio ja -suunnitelma katsoo luottavaisena tulevaisuuteen, vaikka eurot ovatkin kiven alla. Liitossa on selvitetty, mihin tulevaisuudessa Pirkanmaalla työpaikat syntyvät.
Pirkanmaa on vahva kasvukeskus, mutta sen tulevaisuus on silti hämärän peitossa. Maakunnassa pyritään jatkossa keskittymään työpaikkojen luomiseen. (Kuva: Atacan Ergin)

Pirkanmaa on vahva kasvukeskus, mutta sen tulevaisuus on silti hämärän peitossa. Maakunnassa pyritään jatkossa keskittymään työpaikkojen luomiseen. (Kuva: Atacan Ergin)

Maakuntahallitus hyväksyi viime viikon kokouksessaan Pirkanmaan liiton talousarvion ja -suunnitelman vuosille
2015–2017.
Ensi vuonna Pirkanmaan liiton toimintatulojen arvioidaan olevan 4 065 595 euroa. Tulojen odotetaan vähenevän tähän vuoteen verrattuna vajaalla
200 000 eurolla.
Toimintamenojen arvioidaan nousevan ensi vuonna
4 058 595 euroon. Se olisi noin 245 000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
Tänä vuonna Pirkanmaan liiton tilikauden tulos on jäämässä vajaat 117 000 euroa pakkaselle. Varsinainen tilikauden alijäämä poistojen jälkeen on noin 60 000 euroa. Ensi vuonna Pirkanmaan liitto tavoittelee nollatulosta.
– Tämän vuoden tappio on hyväksyttävä tulos nykyisessä taloustilanteessa, maakuntahallituksen ylöjärveläisedustaja Minna Sorsa (vihr.) kommentoi.

Jäsenmaksuun korotus

Pirkanmaan liiton talousarvion laadinnan perusteena käytetään liiton jäsenkuntien maksuosuuksia. Jäsenkuntien maksuosuuksista syntyy ensi vuonna 3 450 345 euron potti. Se on 1,4 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna.
Minna Sorsan mukaan jäsenmaksujen nostolle oli pakottava tarve.
– Pirkanmaan liitto ei ole korottanut jäsenmaksuja useaan vuoteen. Nyt kun liitossa tehdään esimerkiksi lakisääteistä maakuntakaavoitusta, syntyy kustannuksia väkisin. Myös palkat liitossa ovat nousseet, Sorsa sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Pirkanmaan liitto on pärjännyt hienosti käytettävissä olevalla rahalla.
– Jatkossa saamme säästöjä toimitilauudistuksesta, jonka avulla Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja muutama muu toimija siirtyvät yhteisiin tiloihin.
Ylöjärven jäsenmaksu on ensi vuonna 219 345 euroa. Pirkanmaan liitossa on 22 jäsenkuntaa, ja Ylöjärvi maksaa neljänneksi suurimman jäsenmaksun. Ainoastaan Tampere, Kangasala ja Nokia pulittavat Ylöjärveä enemmän.
Maksuosuudet määräytyvät jäsenkunnissa kerätyn kunnallisveron mukaisesti.
Pirkanmaan liitolla on tarkat raamit, joiden sisällä rahaa voidaan käyttää. Minna Sorsan mukaan varoja käytetään viisaasti.
– Asioita valmistellaan hyvin ja varmasti asioihin puututtaisiin, jos viranhaltijat eivät veisi asioita oikeaan suuntaan. Meillä on äärettömän keskusteleva maakuntahallitus, joka hakee yhteisiä ratkaisuja. Kaikkea sellaista muutetaan, mihin tarvetta löytyy.

Työpaikkojen määrä kasvanut Ylöjärvellä

Pirkanmaan tulevaisuutta valottaa Pirkanmaan liitossa tehty työpaikka-alueselvitys, joka on yksi Maakuntakaava 2040:n taustaselvityksistä.
Selvitystä ohjaamaan perustettiin 19 henkilön hankeryhmä, joka kokoontui viisi kertaa.
Myös kunnat saivat antaa kommentteja selvityksen kuntakohtaisiin taustamateriaaleihin. Tämän lisäksi kunnilta tiedusteltiin laajan kyselyn avulla vireillä olevia maankäytön pitkän ajan suunnitelmia.
Ylöjärvestä selvitys kertoi monta mielenkiintoista faktaa, kuten sen, että vuodesta 1990 lähtien Ylöjärven alueen työpaikat ovat lisääntyneet noin neljänneksen. 1990-luvun laman seurauksena puutarhakaupungin työpaikkojen määrä romahti 5 800:aan. Sen jälkeen kasvu on ollut voimakasta, ja vuonna 2011 Ylöjärvellä oli 9 351 työpaikkaa.
Ylöjärven suurin toimiala on julkiset palvelut. Toiseksi merkittävin toimiala on teollisuus, vaikka se on menettänyt satoja työpaikkoja. Ylöjärvellä kolmanneksi suurin, hivenen kauppaa suurempi, työllistäjä on yksityiset palvelut.
Lähes puolet ylöjärveläisistä käy töissä Tampereella. Jonkin verran ylöjärveläiset käyvät töissä myös Nokialla ja Hämeenkyrössä. Noin 40 prosenttia kaupunkilaista työskentelee kuitenkin kotipaikkakunnallaan.

Useita kaavoitettuja työpaikka-alueita

Voimassa olevassa maakuntakaavassa Ylöjärven työpaikka-alueita on osoitettu Länsi-Teiskon, Soppeenmäen ja Elovainion alueille.
Myös Kurun keskustan eteläpuolella Tammikankaalla on pieni työpaikka-aluevaraus. Lisäksi teollisuustoimintoja odotetaan sijoittuvan Kolmenkulman pohjoispuolelle.
Soppeenmäen työpaikka-alue sisältää pääosin teollisuuden työpaikkoja. Soppeenmäen keskimmäisiä teollisuustoimintojen ympäristöjä suunnitellaan kuitenkin muutettavan asumiseen tarkoitetuiksi alueiksi.
Elovainion yritysalue on puolestaan kaavoitettu kaupalle, palveluille, hallinnolle sekä teollisuudelle. Myös Elovainion pohjoispuoli eli Siltatien alue on yleiskaavoitettu kattavasti teollisuudelle.
Teivon yrityspuiston alue on rakentunut jo nyt melko tiiviiksi, ja se sisältää paljon työpaikkoja. Alueen ja Vaasantien itäpuolelle on kaavoitettu teollisuustoimintoja, joita on osin jo käynnistetty.
Ylisen kuntoutuskeskuksen alue on varattu palvelujen ja hallinnon alueeksi, ja Takaamalla on puolustusvoimien alue.
Pitää myös huomioida, että Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan muutos on vireillä.
Kaavamuutos koskee kaupungin kolmea suurinta työpaikkakeskittymää. Muutoksessa Elovainion ja Soppeenmäen alueita suunnitellaan kehitettävän laajana keskustatoimintojen alueena Valtatie 3:n molemmin puolin.

”Päätöksentekoa yksinkertaistettava”

Ylöjärvellä on siis tulevaisuudessakin iso osa Pirkanmaan työpaikoista.
Pirkanmaa on Suomen merkittävin väestö- ja työpaikkakeskittymä Uudenmaan jälkeen.
– Pirkanmaa on kasvava maakunta, ja se on myös Pirkanmaan vahvuus. Tänne muuttaa ihmisiä, ja meillä on osaamista ja erityisen vahva koulutussektori, Minna Sorsa tiivistää.
Sorsan mukaan tulevaisuuden haasteena on saada aikaiseksi työpaikkoja ja menestyvää elinkeinoelämää. Hänen mukaansa ongelmia aiheuttaa hallintojärjestelmän monimutkaisuus.
– Etenkin uuden yrittäjän on vaikea päästä liikkeelle. Miten elinkeinoelämä pystyy tekemään uusia innovaatioita, jos päätöksenteko on kovin epäselvää? Meillä on liian monimutkainen päätöksentekojärjestelmä eri hallinnon aloilla.
Sorsa ei täysin niele muun muassa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumissa esitettyä ajatusta, jonka mukaan Pirkanmaan nostavat suosta startup-yritykset ja uusi teknologia. Hänen mukaansa tulevaisuudessa tarvitaan paljon muutakin kuin vain insinöörivoimia.
– Meidän tulisi etsiä yhä laajemmin mahdollisuuksia ja uusia ajatuksia myös kansalaisyhteiskunnasta, luovilta aloilta, kulttuurista sekä palvelualoilta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?