Muikulla miljoona-apajille

Uuden, käänteentekevän oivalluksen tekoon ei aina tarvita pitkiä opintojaksoja. Lauri Rapalalle riitti aikoinaan elämän karu korkeakoulu ja Päijänteen muikku havainnoimaan hyvin pyytävän uistimen salaisuudet; loppu onkin Suomen teollisuushistoriaa.
+++++
Rasvapitoinen muikku lukeutuu lohen komeaan sukuun, joka on kuulunut järvisuomalaisten ruokapöytiin iät ja ajat. Niin kauan, että muikusta käytettiin nimitystä kala, silloin kun muita kalalajeja ei edes nimikoitu erikseen.
Puruveden muikku ja Kitkan viisas pieni neulamuikku ovat jo käsitteitä, eikä Näsijärven muikku häpeä olemassaoloaan, vaikka ei ”hottamuikun” luokkaa aina olekaan.
+++++
Näsijärven lohikalayhdistyksen tuoreessa raportissa muistutetaan lokakuun loppupuolelle ajoittuvasta muikun kudusta 5–8-asteisessa vedessä.
Muikku johtaa myöhäissyksyllä mukavasti järvilohen ja taimenen pyytäjät parhaille apajille, niin kuin aikoinaan Rapalan kultasuoneen.
Muikun kudun aikaan järvilohi hakeutuu syvänteiden yltä mataliin rantapenkkoihin alle 20 metrin syvyyteen seuraamaan muikkuparvien liikkeitä.
Näistä muikkuparvien täyttämistä penkoista nousevat monta kertaa vuoden isoimmat järvilohet muutaman lokakuun lopun ja marraskuun alkupuolen pyyntiviikon aikana.
Kudun jälkeen järvilohet vaeltavat kylläisinä syvänteidensä rauhaan, mutta taimenet jäävät usein oleskelemaan rantapenkkoihin pidempäänkin. Monet uistelijat löytävät hyvät taimenen ottipaikat saarten reunoja ja karikoita kiertämällä.
Vanha kansa sanoi, että taimen tulee rannoille ”ihmettelemään ensilunta”. Ja tiesi kokemuksesta, mitä puhui.
+++++
Lauri Rapalan oivallusta siivitti 1900-luvun alkupuolella elämän kova laki: hengissä pysyminen.
Aviottomana lapsena syntynyt Rapala muisteli vuosikymmeniä myöhemmin äitinsä kalastaneen pesueelleen syötävää Päijänteestä, ja samaa latua lähti Lauri-poikakin taivaltamaan.
Pulavuodet pakottivat nuoren miehen järvelle päiväkausiksi, ja usein tyhjän kopan kanssa sai palata kotiin. Ensimmäinen oma pyydys oli kolmihaarainen koukku, johon kalamies kiinnitti houkuttimeksi ongella narraamansa kiiltäväkylkisen muikun.
Siitä se lähti, tuotekehittely. Muikun uintia ja muotoa aikansa seurattuaan Rapala veisteli vuonna 1936 korkista ensimmäisen The Original Floater -uistimensa, jolla nousi ensi vedolla 3,5-kiloinen Asikkalanselän taimen.
Öljytuikun valossa kalastuksen niksit oivaltanut tuleva talousneuvos oli suutarinveitsellä vuollut, viilannut ja hiekkapaperilla viimeistellyt ensimmäisen todellisen huippu-uistimensa, jossa oikean painosuhteen ohella suurin huomio kiinnitettiin muikun uintiliikkeisiin.
Vaappu päällystettiin suklaalevyn tinapaperikääreellä, jonka päälle sulatettiin filminegatiiveista kiiltävä kerros. Konstit olivat monet, jos olivat kovat ajatkin.
Tällä yhdellä uistimella Rapala veteli yli 70 järvilohta ja lukemattoman määrän muita kaloja Päijänteen vesistä. Maine kiiri kulovalkean lailla, ja uistimet vietiin käsistä. Ensin Ruotsiin, sitten 1960-luvun alussa Amerikkaan Life-lehden siivittämänä ja lopulta ympäri maailman.
Life-lehden juttu osui samaan numeroon, jossa kerrottiin unilääkkeisiin kuolleen Marilyn Monroen tarina. Lehti revittiin käsistä, ja sitä myytiin lisäpainoksin miljoonia.
Siinä sivussa luettiin maailmankuulun kalastusekspertin kuvareportaasi Rapalan vieheistä otsikolla ”Viehe, jota kala ei voi ohittaa”.
Muuta ei tarvittu. Amerikasta tulvahti säkkikaupalla sekkejä ja dollareita tilausnipun mukana. Toimitukset olivat mahdottomia, joten Rapala joutui miltei vararikkoon postittaessaan rahalähetyksiä takaisin rapakon taakse.
+++++
Bisneksen pohja oli valettu ja tuotantokin saatiin vuosien varrella pyörimään. Nykyisin Rapalan vieheitä myydään 140 maahan, yli 20 miljoonaa kappaletta vuodessa. Liikevaihto pyörii 300 miljoonan euron nurkissa.
Lauri Rapala kiteytti vanhuuden päivinään uistimen salaisuuden, joka kiertyy muikun ympärille. Uistin voi olla vaikka kuinka ruma, kunhan se ui niin kuin kala.
Oikeaa uintia, jopa haavoittuneen kalan uintia matkivaa liikettä jalokala ei voi vastustaa. Tehtaalla vieheiden koeuitossa oikaistaan pienikin virheliike.

JORMA MARTTALA

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?