Ainoastaan metsäteollisuus on yltänyt viime aikoina erinomaisiin kasvulukuihin

Pirkanmaan talous räpiköi syvissä vesissä

– Harmaata näkyy kaikkialla, eikä mitään isoja muutoksia ole näkyvissä.
Näin kuvailee Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan taloustilannetta.
Pirkanmaan talousluvut lyötiin kansan silmien eteen viime viikolla järjestetyssä Pirkanmaan tulevaisuusfoorumissa. Talouskatsauksesta ei löytynyt juuri aihetta riemunkiljahduksiin.
Pirkanmaalaisen elinkeinoelämän taskut ovat tyhjentyneet huolestuttavasti.

Pirkanmaalaisen elinkeinoelämän taskut ovat tyhjentyneet huolestuttavasti.

Nyt julkistettu talouskatsaus pohjautuu Tilastokeskuksen toimittamiin liikevaihto- ja palkkasummatietoihin vuodelta 2013 sekä tämän vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä.
Pirkanmaalla kaikkien toimialojen yhteen laskettu liikevaihto supistui viiden perättäisen vuosineljänneksen ajan, kunnes tämän vuoden alussa tuo putki saatiin poikki. Heikoin hetki koettiin viime vuoden tammi-maaliskuussa, minkä jälkeen talouden alamäki tasaantui vuoden loppua kohden.
– Miinuksella mennään, vaikka eri toimialoilla ei olekaan mitään hirveitä lukuja. Supistumisluvut liikkuvat useimmilla toimialoilla miinus yhden ja miinus viiden prosentin välillä, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund kertoi.
Pirkanmaan talouden veturina on toiminut metsäteollisuus, joka on päässyt viennissä hurjiin kasvulukuihin. Myös tukkukauppa ja vähittäiskauppa pystyivät kääntämään kelkkansa nousuun tämän vuoden alussa.
– Talouskatsauksen hyvä uutinen on se, että tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Pirkanmaalla saatiin kokonaisliikevaihtoon 0,8 prosentin kasvu. Koko maassa vastaava luku oli 0,2 prosenttia miinuksella, Sjölund selvitti.
Sjölundin mukaan liikevaihdon hienoinen kasvu saattaa jatkua, mikäli teollisuuden liikevaihto ei merkittävästi laske.
Pirkanmaan viennin liikevaihto supistui viime vuonna 2,7 prosenttia. Vienti on supistunut nyt jo puolitoista vuotta putkeen. Teollisuuden piirissä on Pirkanmaalla noin 600 vientiyritystä. Ne muodostavat 13 prosenttia koko Suomen vientiyrityksistä.
Markus Sjölund muistutti, että vasta pitkän aikavälin trendi kertoo, onko taloudessa luonnollista kasvua. Ikävä kyllä pitkän aikavälin käyrät kertovat Pirkanmaan talouden laskusuunnasta. Pirkanmaalla ei ole saavutettu vuoden 2008 huippulukemia.
– Esimerkiksi teollisuuden liikevaihto oli vuonna 2008 13,5 miljardia. Nyt se on 10,8 miljardia. Teollisuuden liikevaihdon pitäisi alkaa 12 miljardin lukemalla, jotta meidän olisi vähän nykyistä helpompi hengittää, Sjölund mietti.

Uutta ei synny riittävällä vauhdilla

Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Petri Räsänen sanoi viime keskiviikkona julkistetussa Pirkanmaan talouskatsauksessa, että Pirkanmaan innovaatiotoiminnassa on käsillä kivulias mutta samalla uusia mahdollisuuksia avaava rakennemuutos.
–  Pirkanmaan asema Suomen kansantalouden vientiveturina on heikentynyt voimakkaasti. Perinteiset vientiyritykset ja -tuotteet joutuvat kamppailemaan kiristyvillä markkinoilla taloussuhdanteiden heilahdellessa.
Räsäsen mukaan uutta vientikelpoista korkean arvolisän liiketoimintaa ei ole syntynyt riittävällä vauhdilla tasoittamaan perinteisen liiketoiminnan ikääntymistä.
– Uudet globaalit verkot syntyvät liian usein ilman pirkanmaalaisten osallisuutta arvon luontiin, Räsänen totesi.

Tuottavuus on heikkoa

Yritysten johtohenkilöitä työkseen konsultoiva Heikki Lindevall (oik.) perää Suomen päättäjiltä sekä yritysjohtajilta uudenlaista ajattelua. Hän siteerasi tule- vaisuusfoorumissa Albert Einsteinia: ”Emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla ja tavalla, jolla ne ovat syntyneet.”

Yritysten johtohenkilöitä työkseen konsultoiva Heikki Lindevall (oik.) perää Suomen päättäjiltä sekä yritysjohtajilta uudenlaista ajattelua. Hän siteerasi tule-
vaisuusfoorumissa Albert Einsteinia: ”Emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla ja tavalla, jolla ne ovat syntyneet.”

Liikkeenjohdon konsultointiyritys D-Marketing Services Oy:n kehitysveturi Heikki Lindevallin mukaan Suomea ja Pirkanmaata kurittavat tällä hetkellä muun muassa finanssikriisin jälkimainingit, Ukrainan kriisi, globaalit pelisäännöt, viennin surkea jalostusaste ja viennin yskiminen, heikko tuottavuus, jäykkä työelämä sekä suomalaisille tyypillinen kiima säännellä kaikkea.
– Suomi on edelleen bulkkituottaja. Vuonna 1995 vientimme jalostusarvo oli noin 1,95 euroa kilolta. Nokian avulla se nousi vähän yli kahteen euroon. Nyt pyörimme jossakin 1,7 euron tuntumassa.
Lindevall ihmettelee sitä, että suomalaisten yritysten tuottavuus on kovin heikkoa. Hänen mukaansa asiaan liittyy huonoa johtamista, vanhentuneita työmenetelmiä, vanhentuneita teknologioita sekä myytti suomalaisesta ahkeruudesta.
– Kymmenien tekemieni yrityshaastatteluiden perusteella meille on pesiytynyt tekemättömyyden kulttuuri. Olemme esimerkiksi joskus olleet maailman johtavia maita digitalisoitumisessa, mutta tällä hetkellä taidamme olla mutasarjassa.

Satsaukset tiettyihin yrityksiin

Lindevallin arvion mukaan esimerkiksi teknologiateollisuuden pk-yrityksistä jopa 30 prosenttia menetetään, tehdään asialle mitä tahansa. Näissä yrityksissä on ikääntyneitä vetäjiä, vanhentunutta teknologiaa ja liian kapea-alaista osaamista, eikä niissä ole juurikaan kehityspotentiaalia.
Näiden ohella Suomessa on 76 niin sanottua salaista menestyjäyritystä, joista Lindevall nosti esimerkiksi ylöjärveläisen Avant Tecnon. Lisäksi yrityksistä kaksi prosenttia on startup-yrityksiä, joista ei kuitenkaan Lindevallin mukaan ole nostamaan Suomea taantumasta.
Lindevallin mielestä Suomessa pitäisi satsata jäljelle jääviin 60 prosenttiin yrityksistä. Tuo joukko on niin sanottuja selviytyjiä.
– Nämäkin voidaan menettää 2–4 vuodessa, jos niitä ei auteta. Selviytyjäyritykset ovat pitkälti alihankintatuottajia , joiden kyky muuttua on puutteellinen. Muutos on kuitenkin autettuna mahdollinen. Meidän täytyy saada tutkijat ja pk-sektori kohtaamaan toisensa, Lindevall selvitti.
Lindevall harmitteli työelämän jäykkyyttä, josta hän syyttää paljolti ammattiyhdistysliikettä.
– Se tekee kaiken voitavansa pitääkseen kaiken ennallaan. Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi tulla tälle vuosikymmenelle sieltä jostain 1960-luvulta.
Lindevall sanoi, että hänelle ei ole selvinnyt, mitä Suomessa ollaan tekemässä.
– Näyttää siltä, että emme tee mitään. Suomi, jota ollaan rakentamassa, on aika lailla erilainen kuin se missä me nyt elämme. Meidän pitäisi päästä ei onnistu -maailmasta ratkaise ongelma -maailmaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?