Tv-pumppu rytmitti koulujuhlan

Vanhempainyhdistys tarjosi 20-vuotisen taipaleensa kunniaksi koulun väelle kulttuurielämyksen ja jälkkärijätskit. Uusi päivä -ohjelmasta tuttu bändi villitsi yleisön hytkymään penkeissä.
Suvi Hurme herkisteli haikeiden sävelten tunnelmissa vauhdikkaan menon vastapainoksi.

Suvi Hurme herkisteli haikeiden sävelten tunnelmissa vauhdikkaan menon vastapainoksi.

Urheilutalon sali pakkautuu täyteen koululaisia. On hämärää. Iloinen ja odottavainen hälinä täyttää tilan.
Kunnes vihdoin: salin keskelle asetellulle lavalle marssii musikanttipoppoo.
Yleisö yltyy suosionosoituksiin, ja bändi nostattaa tunnelmaa entisestään tervehtimällä innokkaasti kuulijoitaan. Lavan on vallannut Uusi Päivä -tv-sarjasta tuttu pumppu Vihreät Valot.
Katsomo taas on Ylöjärven Yhtenäiskoulun oppilaiden ja opettajien värittämä.
On alkanut koulun vanhempainyhdistys Kirvan 20-vuotista taivalta juhlistava konsertti.
Odotus ja into palkitaan. Bändi tuuttaa menemään kimarallisen svengiä, irrottelua, haikeutta ja hilpeyttä. Esiintyjät ottavat yleisönsä niin juttelemalla kuin tempautumalla täysillä rytmiensä imuun.

20 vuoden ajan extraa

Tähän on tultu 20 vuoden takaa.
– Vanhempainyhdistys perustettiin, koska koululle tarvittiin iltapäiväkerhoja, nykyinen puheenjohtaja Kaire Rautiainen tarinoi.
– Kun kerhoja ei enää tarvittu, idea järjestää jotain kivaa lapsille jatkui.
Taipaleeseen on toki jo alkuaan kuulunut monenlaista. On hankittu liikuntavälineitä välitunneille, järjestetty tapahtumia, kuultu vanhemmilta kantautuvia aatoksia. Rautiainen kuitenkin näkee kerhotaustan sävyttäneen painotuksia: satsataan tapahtumiin ja kivaan extraan.
Nimi Kirva juontuu yhdistyksen alkuaikaan. Tuolloin opinahjon nimi oli Kirkonkylä ala-aste. Vaikka koulu on kasvanut ala- ja yläkoulun kattavaksi ja muuttanut nimensä, ei vanhempainyhdistyksen nimilappua ole kuopattu.
– Kai se on vanhojen perinteiden kunnioittamista.
Tietyt rutiinit ovat kantaneet tähän päivään, mutta viime vuosina Rautiainen on aistinut muutostenkin tuulia.
– Sanoisin, että nyt olemme enemmän kuulolla kuin aiemmin. Jos ennen tilattiin vuosittain vakiomäärä vakioliikuntavälineitä, nyt kyselemme koululta, mitä tarvitaan, ja urheiluliikkeiltä, mitä muut koulut tilaavat.
Tulevaisuus panee Rautiaisen aprikoimaan. Jäsenmäärä ei hivo taivaita. Tähän mennessä yhdistys on pysynyt aikaansaavana muutamien aktiivien ansiosta.
– Vanhemmat eivät halua sitoutua ja luulevat, että yhdistys vie hirveästi aikaa. Heillä on muka niin kiire. Sama tuli ilmi Vanhempainliiton koulutuksessakin, puheenjohtaja surkuttelee.

Rummut paukahtelivat ja värähtelivät Siiri Partasen otteissa.

Rummut paukahtelivat ja värähtelivät Siiri Partasen otteissa.

Äänet kokoava magneetti

Vaikka kodit ja koulu toki viestivät keskenään ilman erillisiä järjestöjäkin, on vanhempainyhdistys palettiin hyödyllinen välikappale.
– Olemme korva ja äänitorvi perheen ja koulun välissä.
Yhdistys siis haalii muutoin kenties hajalleen jääviä ääniä nippuun ja kaiuttaa niitä tiivistetysti opettajien tietoon. Näin kävi esimerkiksi Yhtenäiskoulun siirtyessä sähköiseen tiedottamiseen. Yhdistysväki välitti vanhempien kommenteista kootun viestin kouluun, ja niinpä opettajia opastettiin yhteneväisiin käytäntöihin.
Rautiainen näkee yhdistyksen etuna myös kyvyn toimia omanlaisinsa keinoin.
– Koulu on sidottu tiettyihin sääntöihin. Tietysti yhdistyskin toimii lain puitteissa, mutta se pystyy ratkaisemaan asioita toisella tavalla kuin koulun väki.
Vaikka koulu hoitaa opetustyön, on vanhemmillakin roolinsa koulunkäynnissä.
– Vanhempien pitää välittää siitä, missä lapsi on kaikki tunnit. Täytyy huolehtia läksyjen teosta ja niin edelleen. Pitää ymmärtää, että on toimittava yhteistyössä eikä niin, että koulu kasvattaa lapsen. Vanhemman tehtävä on tukea koulunkäyntiä, ehdottomasti myös opettajia.
Vanhemmat voivat myös aidosti auttaa setvimään pulmia.
Rautiainen vakuuttaa, ettei vanhempainyhdistyksen tarkoitus ole talloa opettajien varpaille.
– Teemme yhteistyötä emmekä yritä kritisoida koulun toimintaa.

Välillä Ville-Veikko Airaniemen oli säädettävä asetuksia.

Välillä Ville-Veikko Airaniemen oli säädettävä asetuksia.

Perheelle yhteistä, lapsille erityistä

Tapahtumaorientoituneen Kirvan vuotuisia juttuja ovat talviriehat ja kakkosluokkalaisten polkupyöräajokortit. Lisäksi on aika ajoin tapahtumia sekä luentoja oppilaille ja vanhemmille, yhdessä ja erikseen.
– Haluamme, että olisi perheen yhteistä toimintaa. Se tukisi sitä, että perhe on perhe. Jos luentokin on vain vanhemmille, sen antia voi käyttää kotona, Rautiainen perustelee, miksi koulun toiminnan oheen tarvitaan jotain muuta.
Yhdistystoiminta myös saattelee isät ja äidit kärryille nykykoulun menosta. Oppilaat taas saavat opetussisältöjen kuorrutteeksi jotain tavallisesta poikkeavaa.
Sitä oli myös Kirvaa juhlistanut konsertti. Resurssipulan vuoksi tapahtuma oli vain koulun väelle, ei avoimesti kaikille tai edes yhdistyksen perheille. Yhdistyksen pääidea kun on tarjota kivaa lapsille.
– Halusimme jonkin kulttuurielämyksen. Tässä on siis kasvatusajatuskin takana.
Vihreät Valot valikoitui, kun ensi idea sirkuksesta tyssäsi. Rautiainen oli tyytyväinen valintaan, koska se sopi koko ala- ja yläkoululaisyleisölle.
Bändikin nautti tilanteesta juuri omimman kohderyhmänsä vuoksi.
– Innostus on aitoa, laulaja Suvi Hurme hymyilee.
– Koulukeikoilla istutaan, joten ei ehkä uskalleta lähteä messiin samoin kuin vaikka jossain, jossa on tanssilava. Tunnelma ei silti ole missään nimessä lattea vaan erilainen kuin muualla. Fiilis on todellakin hyvä! iloitsee toinen solisti Valtteri Lehtinen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?