Virkamiehet: kaupungille luvassa alijäämää myös ensi vuonna

Talouden suosta ei vieläkään nousta

Ylöjärven kaupunki tekee vuonna 2015 alijäämäisen tuloksen. Tämän ikävältä kuulostavan tosiasian lausui ääneen kaupungin talousjohtaja Juha Liinavuori viime viikon torstaina.
– Vaikka talousarvion jatkovalmistelussa tapahtuisi mitä, näin siinä ikävä kyllä käy, Liinavuori huokasi.
Kaikille kaupunkilaisille avoimessa keskustelutilaisuudessa puhunut talousjohtaja ei ollut näkemyksensä kanssa yksin. Synkkää talouden tilaa manaili myös pitkäaikainen kaupunginjohtaja Pentti Sivunen.
Yleisökysymyksiin viime viikon torstaina vastanneita kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä ei paljon hymyilyttänyt. Tiukka taloustilanne veti niin Pentti Sivusen (vas.), Seppo Heljon, Sami Yli-Pihlajan, Jussi Saarniston kuin Juha Liinavuorenkin vakavaksi.

Yleisökysymyksiin viime viikon torstaina vastanneita kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä ei paljon hymyilyttänyt. Tiukka taloustilanne veti niin Pentti Sivusen (vas.), Seppo Heljon, Sami Yli-Pihlajan, Jussi Saarniston kuin Juha Liinavuorenkin vakavaksi.

Kaupungintalolla järjestetty parituntinen keskustelutuokio oli houkutellut valtuustosaliin parisenkymmentä taloudesta kiinnostunutta kuulijaa. Asukaslautakunnan järjestämä tilaisuus tarjosi tulijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa vielä valmisteluvaiheessa olevaan ensi vuoden talousarvioon.
Pian eläkkeelle vetäytyvä kaupunginjohtaja Pentti Sivunen alusti keskustelua synkillä lauseilla. Hänen mukaansa taloudellisen tasapainon saavuttaminen näyttää Ylöjärvellä juuri nyt erittäin vaikealta.
– Syynä tähän ovat yleiset talouden suhdanteet. Kuukausi toisensa jälkeen on näyttänyt siltä, että orastavaa kasvua kansantalouteen ei vieläkään tule. Kun maamme bruttokansantuote laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin, heijastuu se väistämättä myös tänne kuntiin, Sivunen harmitteli.
Erityisen suureksi uhaksi Ylöjärven taloudelle kaupunginjohtaja näki hallituksen alustavat suunnitelmat leikata kunnille suunnattuja valtionapuja. Mikäli nyt valmistelussa olevat Arkadianmäen suunnitelmat toteutuvat, kunnat saavat vuonna 2015 peräti 218 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna.
– Jos näitä säästötoiveita ei olisi, uskon, että kuntatalouden kokonaiskehikko olisi aika lailla tasapainossa, Sivunen sivalsi.
Virallisesti Ylöjärven kaupungin talousarvio tulee päättäjien pureskeltavaksi vajaan viikon kuluttua. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen edessä on vielä tiukka poliittinen vääntö valtuustossa marraskuussa.
Kokonaiskuva on kuitenkin jo tässä vaiheessa selvä: takkiin tulee, taas kerran. Kaupunginjohtaja Sivunen ei kaikesta huolimatta haluaisi nostaa kunnallisveroprosenttia, joka on nyt 20,5.
– Kiinteistöveroa (nyt 0,9 %) kuitenkin ajattelin esittää nostettavaksi, kaupunginhallituksen esittelijänä toimiva Sivunen linjasi.

Investoinneissa luvassa tauko

Juha Liinavuori totesi Ylöjärven velkaantumisen jatkuvan myös ensi vuonna. Uutta lainaa pitää talousjohtajan mukaan ottaa noin viisi miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna velkaa on jatkossa arviolta runsaat 3 000 euroa.
– Velkaantumista yritetään hillitä investoimalla aiempaa vähemmän. Ensi vuodelle olemme asettamassa investointikatoksi 13 miljoonaa euroa, mikä on todella vähän verrattuna pariin viime vuoteen, Liinavuori kertoi.
Paljon kaupungin varoja syöneet suururakat – kuten urheilutalon remontti ja Siivikkalan koulun laajennus – ovat takanapäin, mutta jättiurakoilta ei vältytä jatkossakaan. Ensi vuonna suurin yksittäinen rahasyöppö sijaitsee Metsäkylässä, jossa paikallista alakoulua aletaan laajentaa.
Ensimmäisessä vaiheessaan Metsäkylän koulun laajennus kustantaa karkean arvion mukaan noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 hankkeeseen uppoaa euroja vielä parisen miljoonaa lisää. Muita teknisen sektorin isoja investointeja ovat muiden muassa Räikän urheilukentän kunnostaminen ja kunnallistekniikan rakentaminen Työlänojan alueelle.
– Viime aikoina investointien kokonaisluvut ovat olleet moninkertaisesti suuremmat kuin jatkossa. Ylöjärvi on velkaantuneempi kuin moni muu Pirkanmaan kunta, joten vain pakollisia hankkeita ajetaan nyt eteenpäin, Liinavuori tiivisti.

Yleisöä kiinnostivat sote-asiat

Vahantalainen Markku Rantanen (vas.) tuli talousinfoon kysymään kaupungin kantaa Vahannan vesihuolto-osuuskunnan ongelmiin. Lopulta kysymyksille varattu aika ei Rantaselle riittänyt, vaan mies jäi keskustelemaan aiheesta kaupunginjohtaja Pentti Sivusen (kesk.) ja hallintojohtaja Riku Sirenin kanssa yksityisesti. Rantanen peräsi kaupungilta vastuuta vahantalaisten auttamiseen, mikäli huonossa hapessa oleva osuuskunta kaatuu. – Vastauksena oli, että toivotaan ensin parasta ja katsotaan, selviäisikö osuuskunta. Itse en siihen usko, Rantanen tuhahti.

Vahantalainen Markku Rantanen (vas.) tuli talousinfoon kysymään kaupungin kantaa Vahannan vesihuolto-osuuskunnan ongelmiin. Lopulta kysymyksille varattu aika ei Rantaselle riittänyt, vaan mies jäi keskustelemaan aiheesta kaupunginjohtaja Pentti Sivusen (kesk.) ja hallintojohtaja Riku Sirenin kanssa yksityisesti. Rantanen peräsi kaupungilta vastuuta vahantalaisten auttamiseen, mikäli huonossa hapessa oleva osuuskunta kaatuu. – Vastauksena oli, että toivotaan ensin parasta ja katsotaan, selviäisikö osuuskunta. Itse en siihen usko, Rantanen tuhahti.

Sivusen, Liinavuoren ja muutaman muun Ylöjärven kaupungin edustajan pohjustusten jälkeen tuli avoimien yleisökysymysten vuoro. Niille oli varattu aikaa hieman alle tunnin verran.
Suurin mielenkiinto tuntui kohdistuvan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lukuisia kriittisiä puheenvuoroja esittänyt Urho Riihikoski tiedusteli muun muassa, voisiko Kuruun suunniteltua uutta palvelukeskusta ajatella toteutettavaksi jo lähivuosina.
– Alkuperäinen suunnitelma oli, että suunnitelmat tehdään vuodelle 2019, mutta nykyisten tilojen huono kunto on noussut keskusteluissa esille tänä syksynä. Uskon, että aiheeseen palataan vielä tämän vuoden aikana, Pentti Sivunen vastasi.
Heikki Saarikko kysyi, onko Ylöjärvi ensi vuoden alijäämänsä jälkeen virallisesti kriisikunta. Miestä ihmetytti myös kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen jatkuva kasvu.
Kommenteista jälkimmäinen sai virkamiehet takajaloilleen. Pentti Sivunen muistutti, että Ylöjärvi on maakunnan laajuisessa vertailussa sairauspoissaolojen suhteen miltei mallikunta.
– Suurin osa Ylöjärven kaupungin työntekijöistä on lähihoitajia, opettajia ynnä muita arjen puurtajia. Heidän kohtaamansa paineet ovat suuret, ja jokainen tekee töissä taatusti parhaansa, kaupunginjohtaja puolustautui.
– Ja mitä kriisikuntakysymykseen tulee, niin ei: emme täytä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Ainakaan toistaiseksi, hän jatkoi.

Ylöjärven kaupungin talousarvio 2015 (valmistelutilanne)

Menot: 180 miljoonaa euroa
Tulot: 177 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä: enintään 13 miljoonaa euroa
Pakolliset lisälainat: noin viisi miljoonaa euroa (v. 2014 mennessä yht. 97,7 miljoonaa)

Lähde: talousjohtaja Juha Liinavuori

Kommentti: ”Hyvässä kunnossa”?

Asukaslautakunnan viime viikolla järjestämä talousinfo oli tärkeä tilaisuus. Vallitsevina talouden aikoina on varmasti tärkeää pitää Pertti Perusylöjärveläinen ajan tasalla siitä, missä sfääreissä kaupungin talous liitää tai matelee.
Yksi juttu herätti paikan päälle vaivautuneissa kaupunkilaisissa kuitenkin hymähdyksiä. Talousjohtaja Juha Liinavuoren Powerpoint-esitys alkoi näyttävällä dialla, jossa luki suurin kirjaimin teksti ”Ylöjärvi – hyvässä kunnossa”.
Kyseinen slogan on peräisin kaupunginvaltuuston pari vuotta sitten hyväksymästä tulevaisuuden strategiasta. Vuoteen 2020 asti sanapari ”hyvässä kunnossa” vilahtelee siis muidenkin kuin Liinavuoren multimediaesityksissä. Jopa silloin, kun puhutaan täysin kuralla olevasta kaupungin taloudesta.
Tahatonta huumoria parhaimmillaan? Vai julmimmillaan?

Kommentit (2)

  1. Kuhlberg

    Treen talousalueen velkaisimman kunnan talous on todella kuralla pääosin järjettömien sisäurheilun tilojen investointien jälkeen. Mitään lääkkeitä talouden syöksykierteen oikaisemiseksi ei johtajilta kuultu. Päinvastoin kaupungin johto närkästyi, kuten lehti kertoi ,erään kysyjän uteluihin henkilöstön poissolojen kasvusta ym.kysymyksistä. Tosiasiana todettiin, että valtavan lähes 2000 henkilön poissaolot vastaavat n. 150 hengen jatkuvaa poissaoloa. Ts. tarvitaan vastaava henkilöstön ylivaraus, jos työvoiman tarve on oikein arvioitu. Ongelmasin on perusturva, joka haukkaa n. 50% toimintamenoista. Kunnan henkilöstökulut sivukuluineen ovat n 50 % käyttökuluista. Tähän tarvitaan lähes kaikki kuntalaisilta kerättävät verotulot. Jos tätä ongelmaa ei tunnusteta ja pystytä ns. rakenneratkaisuihin, niin verojen korotuskaan ei pelasta. Valtionosuudet ( yli 20%) ja lainoitus ovat taanneet toistaiseksi kuntatalouden pyörityksen.

    • Arviola

      Hyviä kommentteja Kuhlbergiltä jo neljä vuotta negatiivista tulosta osoittaneesta, lähes syöksykierteessä olevasta kuntataloudesta, johon ei mitään lääkkeitä ko. tilaisuudessa kuultu. Päinvastoin havaittiin kaupungin johdon ilmeinen närkästyminen, kun yritettiin kysyä arasta henkilöstön ongelmasta, suurista poissaoloista, joita ei liene edes yritetty selvittää suurimmassa kulukohteessa, perusturvassa. Ei ole mikään selitys, jos jossain on tilanne vielä pahmpi. Eräitten sektorien virkamiesten esitykset ja vastaukset olivat sekavia. Varsinkin ylilääkärin, joka kai tuurasi perusturvajohtajaa eikä pystynyt vastaamaan kysyjälle tölkuttomasti vuosittain budjetin ylittävästä erikoissairaanhoidosta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?