Hiuksilla hyvää lapsille

Ylöjärveläisyrittäjä uskoo saavansa aikaan todellista hyötyä hyväntekeväisyystempauksellaan. Saman uskoo, ja tietääkin, Taysin lastenklinikkaväki.
Jaana Isokoski laittaa tyttärensä Viivin tukkaa. Pian liuta muitakin tenavia pääsee parturi-kampaamon penkille. – Kun itselläni on kaksi tervettä jalkaa ja kaksi tervettä kättä, voin tehdä jotain muiden hyväksi, luonteeltaan ajattelevainen Isokoski selittää.

Jaana Isokoski laittaa tyttärensä Viivin tukkaa. Pian liuta muitakin tenavia pääsee parturi-kampaamon penkille. – Kun itselläni on kaksi tervettä jalkaa ja kaksi tervettä kättä, voin tehdä jotain muiden hyväksi, luonteeltaan ajattelevainen Isokoski selittää.

Hius- ja kauneusyrittäjä Jaana Isokosken mielessä muhi pitkään aie hyväntekeväisyydestä. Äitiys ja ikä kypsyttivät idean.
– Kun saa lapsia, niistä alkaa ajatella eri tavalla kuin ennen. Antaisin mitä vain, jotta jokaisen lapsi olisi terve. Kun nyt täytin 30 vuotta, ajattelin, pitäisikö tehdä aikeista ja jossittelusta totta.
Niinpä nainen päätti pitää 18. lokakuuta hyväntekeväisyyspäivän Taysin lastenklinikan hyväksi.
Lapset olivat tässä Isokosken elämänvaiheessa luonteva ja selvä valinta kohteeksi. Paikallissairaalan hän valitsi, koska tuumi sen tarvitsevan tukea siinä missä vaikkapa paljon huomiota saanut Helsingin uusi lastensairaala.
Tempauspäivänä lapset ja heidän vanhempansa pääsevät laitattamaan hiuksiaan ja kauneuttaan HairHouse Lumoon ilman ajanvarausta. Päivän tuotto ja lisäksi tulot viikon 42 lasten hiustenleikkuista kilahtavat lahjakassaan.
– Lasten hiusten laitot ovat nopeampia kuin vaikka aikuisten hiusten värjäykset, joten voimme tehdä niitä paljon. Ja ehkä halusin, että kun lahjoitus kohdistuu lapsiin, lapset ovat myös niitä, jotka auttavat.

Lapset usein kiikarissa

Lumon tempaus ei ole ainut laatuaan. Taysin lastenklinikan ylihoitajan Tarja Heino-Tolosen mukaan  yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksia kertyy klinikalle vuosittain kymmeniä. Hänen tuntumansa on, että muihin osastoihin verrattuna lastenklinikka saa lahjoituksia varsin usein.
– Lapset ryhmänä vetoavat.
Lastenklinikan lahjoitustiheyteen vaikuttaa toki sekin, että osasto on yhteistyössä valtakunnallisten hyväntekeväisyystahojen, kuten Lastenklinikoiden Kummien, kanssa.
Nyt ensi kertaa hyväntekeväisyyskampanjan puikkoihin tarttunut Isokoski aikoo ryhtyä hyväntekoon toistekin.
– Ei tämä mitenkään vaikeaa ollut.

Lahjoituksista aitoa apua

Isokoski käsittää, ettei voi saada aikaan miljoonapotteja, mutta luottaa tempauksensa rahkeisiin.
– Uskon, että pienikin raha on hyödyksi. Ja jos vuodessa moni pieni yritys lahjoittaa, voidaan yhdessä saada jo paljon. Toivonkin, että tempauksemme voisi innostaa muita.
Isokosken toive osuu maaliin, sillä Heino-Tolosen mukaan pienetkin lahjoitukset ovat, eritoten muihin yhdistettyinä, aidoksi hyödyksi.
– On aina positiivista, kun lapsipotilaat saavat julkisuutta. Yksi tempaus synnyttää uutta, ylihoitaja arvostaa.
Vuositasolla lastenklinikan saamista lahjoituksista kertyy kymmenientuhansien potti. Vaikka valtaosa rahoituksesta tuleekin sairaalan päälähteistä, kuten verovaroista, ei Heino-Tolonen pidä lahjoitussummia pikku hippusena.
Ohjeistusten mukaan lahjoitusvaroja ei voi käyttää sairaalan perustehtäviin, kuten lääkkeiden hankintaan. Sen sijaan niillä hankitaan hyödyllistä extraa, johon ei muuten olisi välttämättä heti varaa.
– Esimerkiksi uudistamme laitteita ja uusimme leluja.
Isokosken toive jostain aidosti tarpeellisesta siis toteutuu, vaikka hänen yksi kohdevaihtoehtonsa, lääkkeiden hankinta, ei sovikaan.

Kuin pienoissairaala

Ylihoitaja Tarja Heino-Tolonen kuvaa Taysin lastenklinikkaa pieneksi sairaalaksi ison sairaalan sisällä.
Toimintoja on siis rutkasti, aina keskosista isojen lasten tehohoitoon, syöpähoidosta kirurgiaan, sisätaudeista neurologiaan ja osastohoidosta sen korvaavaan hoitoon kotioloissa. Hoidettavat ovat pääasiassa 0–16-vuotiaita, joskus 17- tai 18-vuotiaitakin.
Koska klinikka kuuluu yhteen viidestä yliopistollisesta sairaalasta, sillä on erityisvastuita, joita ei pienissä sairaaloissa ole.
Lastenklinikkaa voi pitää monella mittarilla mitattuna isona.
– Ensinnäkin sillä on Taysin perinteisistä klinikoista eniten henkilökuntaa.
Tilankin suhteen klinikka on kookas: Osastoja on kuusi. Sairaansijoja on 107, ja niiden päälle on vielä poliklinikkapaikat.
Lisäksi klinikalla on iso rooli erityisasemansa vuoksi. Vastaavaa klinikkaa ei Pirkanmaalla tai edes yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella ole muualla.
Vaikka lastenklinikankin on sopeuduttava aikamme talousheilahteluihin ja eri toimijoiden yhteistyöhön, se ylihoitajan mielestä pärjää ja voi varsin hyvin.
– Taloutemme ja toimintamme ovat tasapainossa.
Myös osastojen aktiivisuus ja eteenpäin suuntautuva katse ovat klinikan vahvana pitäviä peruspilareita.
– Toimintaa kehitetään tutkitun tiedon avulla. Tämän päivän tutkimus on huomisen hoito.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?