Ihmismieli tietokoneeseen

Luonto valmistautuu marrakseen, talven hautaan; tai niin kuin Kansanvalistusseuran kalenteri vuodelta 1885 kuvaa ilmeikkäästi: Karhu menee pesäänsä, yököt nukkuvat talwi-uneen; peuralla on juoksuaika; hiiret tekewät koko syksyn wahinkoa wilja-aitoissa ja pelloilla. —Siika, muikku ja lohi kutevat. Käärmeet ja sammakot menevät talvimajoihinsa.
+++++
Luonto vaipuu rauhaisin mielin lepoon, mutta ihminen rimpuilee ja etsii epätoivon vimmalla kuolemattomuutta. Yhä useammat tiedemiehet ja -naiset askartelevat ihmisen elinikään vaikuttavan geeniperimän kimpussa.
Gambridgen yliopiston johtava geneetikko Aubrey de Grey hätkähdytti hiljakkoin tiedemaailmaa väittämällä, että geenimuuntelun, RNA interferenssin avulla ihmiset voivat tulevaisuudessa odottaa elävänsä jopa vuosisatoja.
Geenimuuntelun pioneeri, lääketieteen nobelisti Philip A. Sharp pitää RNA interferenssiä tärkeimpänä lääketieteellisenä läpimurtona vuosikymmeniin.
Löylyä lisäsi sen jälkeen alan lehti Reason Magazine, jonka mukaan lähimmän sadan vuoden aikana tulemme tutustumaan iso-iso-iso-mummoihin, jotka 150 vuoden iässä ovat notkeitä ja norjia, iholtaan rusottavia ja elastisia, aivan kuin heidän 30-vuotiaat tyttären-tyttären-tyttärensä, joiden kanssa mummelit lähtevät pelaamaan tennistä…
+++++
Julkaisut hehkuttavat, miten RNA interferenssi hoitaa tulevaisuudessa sairauksia ikään kuin nurinpäin; ’ sammuttamalla’ tappavia sairauksia ja ihmisen vanhenemista aiheuttavia haitallisia geenejä.
Suurin lähiajan odotus geenimuuntelussa koskee läpimurtoa syövän ja sydänsairauksien hoidossa.
RNA interferenssistä haikaillaan jo ikuisen nuoruuden lähdettä. Geeniteknisen prosessin avulla ihmisen vanhentuneita soluja pyritään korvaamaan täysin vastaavalla alkuperäisellä solulla. Huimapäisimmät tutkijat uskovat, että ensimmäinen ihminen, joka elää 1 000 vuotta, on jo syntynyt.
+++++
Lääketiedettä mullistava interferenssi löytyi tavallisen perustutkimuksen yhteydessä aivan muualta. Kasvitietelijät yrittivät tehdä purppuranvärisestä petuniasta entistä kirkkaamman lisäämällä siihen pigmenttiä koodaavan geenin.
Seuraus ei ollut toivotunlainen. Petunoista tulikin entistä haaleampia ja kalvakkaampia.
Tästä oivalluksesta terävimmät solututkijat johtivat geenin ’sammuttamisen’ ja pääsivät esimerkiksi syöpäsolujen kasvun vaimentamisen jäljille.
Nyt ollaan siinä pisteessä, että geenin hiljentävää mikro-RNA:ta voidaan jo tuottaa helposti ja edullisesti. Ongelmana on vielä geenin ujuttaminen syvälle elimistön soluihin.
+++++
Verkkomediabisneksillään miljardiomaisuuden hankkinut venäläinen Dmitry Itskov ei ole jäänyt odottamaan RNA interferenssin lopullista läpimurtoa, vaan tavoittelee jo kuolemattomuutta tosissaan.
New Yorkissa järjestetyssä Global Future 2045c-konferenssissa miljardööri esitteli jopa aikataulun, milloin ihmismieli voitaisiin irrottaa ruumiista.
Vuoteen 2020 mennessä voimme ohjailla robotteja aivoillamme, 2025 aivot voidaan siirtää elämää ylläpitävään järjestelmään, vuoteen 2035 mennessä ihmismieli voidaan siirtää tietokoneeseen ja vuonna 2045 keinotekoiset aivot ohjaavat aineettomia hologrammivartaloita.
Melkoisia ufojuttuja nämä ovat: myös alan tutkijoiden mielestä. Samaan hengenvetoon kuitenkin pidetään Iskovin kaltaisia ihmisiä tervetulleina luutuneiden teemojen tuulettajana, sillä tämänsuuntaisiin kysymyksiin törmätään vääjäämättä tulevaisuudessa.
+++++
Mika Waltari kirjoitti Turms kuolematon -teoksessaan, että itse asiassa pitkä ikä ei suinkaan ole jumalien suopea lahja. Paremminkin se osoittaa vain, että ihminen on hidas ja itsepäinen ja tarvitsee tarkoituksensa toteuttamiseen pitemmän ajan kuin joku toinen ripeämpi.
Neljä päivänlaskua -kirjassa Waltari kiteytti: Olkoon siis, ettei ole mitään ikuista, ja olkoon, ettei kuolemattomuus ole ihmistä varten. Silti aion tavoitella kuolemattomuutta siinä mitassa kuin se on vallassani, vaikka kuolemattomuuteni olisikin vain häviävä ajatus, unohtuva hymy, harmaantuva paperi ja närkästynyt vastaväite.

JORMA MARTTALA

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?