Kaiken keskellä – silti syrjässä

Jos pinsiöläiset saisivat päättää, olisi läntisellä Pirkanmaalla yksi jättimäisen suuri kunta. Ylöjärven, Nokian ja Hämeenkyrön rajalla sijaitsevalla haja-asutusalueella ollaan kyllästytty siihen, että perinteikäs kylä on joka suunnasta tarkastellen syrjässä.
– Jos rajoja ei olisi, hyötyisimme siitä selvästi. Nyt meillä ei ole painoarvoa minkään kunnan päätöksenteossa, mutta kuntaliitosten jälkeen tilanne olisi toinen, Pinsiö-Seuran puheenjohtaja Veli-Matti Alanen spekuloi.
Aktiivisuudestaan, me-hengestään ja maataiteestaan tunnettu Pinsiö valittiin elokuun alussa Pirkanmaan Vuoden Kyläksi.

Veli-Matti Alanen (vas.) ja Anne Mastomäki ovat pitkän linjan pinsiöläisiä kyläaktiiveja. Heidän mielestään kylällä pyyhkii kokonaisuutena varsin hyvin. – Reipas me-henki on Pinsiön suuri vahvuus, Alanen tuumaa.

Pirkan kylät ry:n myöntämä kunniamaininta saatiin Alasen mukaan Pinsiöön toisella yrittämällä. Avoimiin yleisöehdotuksiin perustuvan Vuoden Kylä -kisan palkintoa hamuttiin rajakylälle ensi kerran jo 1990-luvun alussa.
– Silloin ei tärpännyt, mutta nyt kävi iloisesti! Tiesimme valinnastamme jo toukokuun lopulta lähtien, ja välillä oli vaikeaa pitää suu supussa, Veli-Matti Alanen riemuitsee.
Vuoden Kylä -titteli on Pinsiössä juuri nyt kaikkien huulilla. Vaikka palkinto ei tuokaan kylään muuta kuin mainetta ja kunniaa, iloitaan tunnustuksesta täysin rinnoin. Näkyviä esimerkkejä tästä ovat eri puolille taajama-aluetta pystytetyt voittoa juhlistavat kyltit.
– Käytännössä tämä kunniamaininta ei varmaankaan muuta kylällämme mitään, mutta sillä on silti iso periaatteellinen merkitys. On tärkeää, että kylätoiminnassa mukana olevat ihmiset näkevät, että heidän työtään arvostetaan, Alanen miettii.
Pinsiön saama palkinto on ylöjärveläisittäin harvinaista herkkua. Vuodesta 1996 lähtien jaettu Vuoden Kylä -titteli on tätä ennen osunut nyky-Ylöjärvelle vain kerran. Samaisen tunnustuksen kahdeksan vuotta sitten saanut Parkkuu tosin kuului valintansa aikaan vielä entiseen Kurun kuntaan.
Tämän kaliiberin kyläpalkinnoissa emokunta tai -kaupunki on kuitenkin lopulta sivuseikka. Peräti kolmeen eri pitäjään kuuluva Pinsiö on tästä oiva esimerkki.
– Kyläläisten kesken on samantekevää, minkä kunnan puolella kukakin asuu. Olemme kaikki pinsiöläisiä, Alanen linjaa.

Rajat jarruttavat investointeja

Tämä juttu on osa Kylillä-juttusarjaa.

Pinsiön sijainti kolmen kunnan rajapyykillä on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Lännessä Hopeatien alueeseen rajoittuva kylä on yhtä aikaa hämeenkyröläinen, nokialainen ja ylöjärveläinen.
Kylän erästä veturia, Pinsiö-Seuraa, jo 17 vuotta johtanut Alanen ei kuitenkaan näe tilanteessa mitään hyötyjä. Päinvastoin.
– Olemme jokaiselle kunnalle syrjäseutua. Asia on näin jopa Ylöjärvellä, vaikka matkaa täältä Metsäkylään on vain muutama kilometri, kyläaktiivi toteaa.
Viime vuosina Pinsiössä on jouduttu tutustumaan kuntasektorilla vallitsevaan niukkuuden aikaan. Kovissa säästöpaineissa kärvistelevä Hämeenkyrön kunta päätti taannoin sulkea kylästä sekä päiväkodin että koulun.
Etenkin perinteikkään alakoulun sulkeminen kirpaisee eläväistä kylää.
– Kunnan peruste lakkauttamiselle on se, että koulu käy ahtaaksi. Oppilasmäärä on nyt noin 90, ja lapsia tulee kylälle lisää koko ajan, Alanen selvittää.
Vielä tänä lukuvuonna Sasintiellä näkyy koululaisia entiseen malliin. Myöhemmin edessä on kuitenkin oppilaiden uusjako lähimpinä sijaitseviin Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kouluihin.
Veli-Matti Alanen näkee kiistanalaisen päätöksen takana yllättävän syyn.
– Mielestäni tapaus on esimerkki siitä, että Hämeenkyrön kunta valmistautuu jo mahdollisiin kuntaliitoksiin. Kun muodostetaan suuria yksiköitä, niiden voidaan luottaa säilyvän toiminnassa myös osana isompaa kuntaa, puheenjohtaja aprikoi.
– Jos Nokia, Ylöjärvi ja Hämeenkyrö olisivat yhtä kuntaa, tänne todennäköisesti rakennettaisiin uusi koulu. Mutta koska tilanne on tämä, investointeja ei uskalleta tehdä, hän jatkaa.

Ei marinaa, vaan toimia

Pinsiön kyläkaupan kulmalta on lyhyt matka niin Ylöjärvelle kuin Hämeenkyröönkin.

Itse Nokian puolisessa Pinsiössä asuva Alanen ei usko, että koulun lakkauttaminen pysäyttää kylän vahvaa kasvua. Kylälle on muuttanut parissakymmenessä vuodessa niin paljon ihmisiä, että kyse ei voi olla sattumasta.
– Viiden viime vuoden aikana olemme saaneet täällä aikaan erityisen paljon. Pinsiö on täynnä hienoja yhdistyksiä, joissa on paljon ammattitaitoa ja talkoohenkeä, hän huomauttaa.
– Siinä mielessä Vuoden Kylä -palkinto ei ollut meille suuri yllätys. Ansaitsimme sen.
Pirkan kylät ry:n palkitsemisperusteissa Pinsiötä kehutaan harvinaisen tiiviiksi ja vireäksi yhteisöksi. Jos kylältä on jotakin puuttunut, se on yleensä tehty itse.
Esimerkkejä on vaikka muille jakaa.
– Pinsiön kirkko on rakennettu 1950-luvulla talkoovoimin. Nancy Holtin maataideteokset saatiin tänne pitkälti paikallisten asukkaiden idean ansiosta. Ja 1990-luvun lopulta lähtien kylällä on ollut oma vesiosuuskuntakin, Alanen luettelee.
Parhaillaan Pinsiössä kaavaillaan uuden jätevesijärjestelmän ja yksityisen päiväkodin rakentamista. Suunnitelmista varsinkin jälkimmäinen saattaa kuulostaa maallikon korvaan varsin korkealentoiselta.
Alasen mukaan Pinsiössä ollaan kuitenkin tosissaan.
– Tavoitteena on työllistää päiväkodilla pari-kolme kyläläistä täysipäiväisesti. Kyllä täällä sellaiseen lapsia riittää, hän näkee.