Yhtenäiskoulun uusi rehtori muistuttaa, että suurissa opetusyksiköissä on puolensa

”Iso koulu ei ole automaattisesti huono”

Pian alkava uusi lukuvuosi tuo puutarhakaupungin peruskouluihin lukuisia pieniä uudistuksia. Yksi niistä koetaan Ylöjärven Yhtenäiskoulussa, jonka ruoriin tarttuu tuore kasvo.
Länsitamperelaista Pispalan koulua liki kymmenen vuotta johtanut Satu Sepänniitty-Valkama aloittaa uuden työnsä täynnä intoa. Se, että luotsattavana on nyt yksi Pirkanmaan suurimmista kouluista, ei ammattilaista pelota.
– Rehtorin työ on periaatteessa samanlaista kaikkialla. Mittakaava on vain täällä vähän toinen kuin muualla, hän hymyilee.
Satu Sepänniitty-Valkaman viime viikot ovat vierähtäneet pitkälti uuteen työpaikkaan, Ylöjärven Yhtenäiskouluun, tutustuessa. Suurkoulun historian toinen rehtori tarttuu toimeensa täynnä tarmoa. – Työsarkaa riittää, mutta onneksi vastuita on jakamassa myös apulaisrehtori, vihattulalainen hymyilee.

Satu Sepänniitty-Valkaman viime viikot ovat vierähtäneet pitkälti uuteen työpaikkaan, Ylöjärven Yhtenäiskouluun, tutustuessa. Suurkoulun historian toinen rehtori tarttuu toimeensa täynnä tarmoa. – Työsarkaa riittää, mutta onneksi vastuita on jakamassa myös apulaisrehtori, vihattulalainen hymyilee.

Vuonna 2008 perustettu Ylöjärven Yhtenäiskoulu on puutarhakaupungin kaikista oppilaitoksista ylivoimaisesti suurin. Isossa kolmisiipisessä rakennuskompleksissa toimiva jättiyksikkö avaa tällä viikolla ovensa hieman yli 700 peruskoululaiselle.
Yhtenäiskoulun oppilasmäärä on pysynyt viime vuodet vakaana, mutta vaihtuvuus on ollut perinteisesti suurta. Vaikka Soppeenmäen alue ei kasva samaa tahtia kuin Ylöjärven lähiöt, muuttoliikettä on paljon suuntaan ja toiseen.
Joillekuille kaikki edellä lueteltu saattaa kuulostaa kauhistuttavalta. Mielikuva siitä, että suurissa kouluissa itää aina enemmän ongelmia kuin pienissä, elää Suomessa vahvana.
Satu Sepänniitty-Valkaman mukaan totuus on kuitenkin toinen.
– Ei iso koulu ole automaattisesti huonompi kuin pieni koulu. Ei todellakaan. Vaikka meillä ei ole suhteellisesti sen enempää resursseja opettamiseen kuin muillakaan kouluilla, voimme kokomme vuoksi kohdentaa niitä paljon joustavammin kuin pienet koulut, kesäkuussa Yhtenäiskoulun rehtorina aloittanut nainen näkee.
Esimerkkinä joustavuudesta Sepänniitty-Valkama mainitsee niin sanotun oppilaan kolmiportaisen tuen. Perusopetuslakiin kirjatun pykälän mukaan lapsen tai nuoren koulunkäynnin ongelmiin tulee puuttua varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Tässä koulun suuresta koosta voi olla paljon hyötyä.
– Voimme esimerkiksi muokata luokkia ja luoda pieniä opetusryhmiä sen mukaan, miten paljon minkäkinlaista erityisopetusta tarvitaan. Pienissä kouluissa tällainen muuntautuminen ei ole välttämättä mahdollista, Sepänniitty-Valkama toteaa.
Opetusalalla jo yli 20 vuotta toimineen vihattulalaisen mukaan jokaisella koululla on heikkoutensa ja vahvuutensa. Yhtenäiskoulujen valtiksi hän mainitsee jatkuvuuden.
– Parhaimmillaan lapsi opiskelee ja kasvaa yhtenäiskoulussa täydet yhdeksän lukuvuotta. Sinä aikana ehtii muodostua vahva tunne yhteisöllisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Se on hieno asia!

”Eteenpäin katsova meininki”

Tamperelaista Pispalan koulua kahdeksan viime vuotta luotsannut Sepänniitty-Valkama otti Yhtenäiskoulun vetovastuun harteilleen kesäkuussa. Edellisessä työpaikassaan pitkään viihtynyt nainen myöntää, että hän kaipasi uralleen uusia haasteita.
– Ja täältä niitä koen saavani, rehtori hymyilee.
Muutos entiseen onkin melkoinen. Pispalan alakoulu tunnetaan Tampereella keskikokoisena lähiökouluna, jonka toiminnalla on pitkät perinteet. Askel Ylöjärven uusimpaan ja keskeisimpään yhtenäiskouluun on rehtorille suuri.
– Pispalassa tunsin melkein kaikki oppilaani, mutta täällä se ei taida ikävä kyllä olla mahdollista. En silti aio jäädä työhuoneeseeni homehtumaan, vaan teen itseäni tutuksi niin paljon kun vain muilta kiireiltäni pystyn, Sepänniitty-Valkama tuumii.
Ylöjärvellä jo 13 vuotta asuneen Sepänniitty-Valkaman mielestä rehtorin tärkein tehtävä on luoda puitteet hyvälle koulutyölle. Yhtenäiskoulun tämänhetkistä tilannetta hän kuvaa tässä suhteessa erittäin hyväksi.
– Voi, meillähän on täällä osaava henkilökunta ja aivan loistavat tilat! Oppilaisiin ja koulun arkeen en ole tietystikään vielä tutustunut, mutta sekin on onneksi edessä pian, nainen juttelee.
Jättimäinen Yhtenäiskoulu työllistää yhteensä noin 80 opetusalan ammattilaista. Tästä joukosta yllättävän moni on mukana valtakunnallisessa tai seudullisessa opetussuunnitelmatyössä. Tuoreen rehtorin mukaan kyse lienee sattumasta – joskin iloisesta sellaisesta.
– On ihan mukavaa, että täällä vallitsee eteenpäin katsova meininki. Itsekin olen seudullisessa opetussuunnitelmatyössä, ja koen sen erittäin palkitsevana. Haluan olla kehittämässä opetusalaa kohti tulevaa.

Suuren murroksen kynnyksellä

Juuri nyt suomalaisessa perusopetuksessa vallitsevat myrskyisät ajat. Vaikka arkinen opetustyö sujuu mallikkaasti, ala on suuressa murroksessa.
Viihde- ja tietotekniikan kehittyminen sekä halventuminen pakottavat koulut miettimään toimintatapojaan uusiksi. Parhaillaan Suomessa luodaankin uutta opetussuunnitelmaa peruskouluille. Valmista pitäisi tulla parin vuoden kuluttua.
– Vanhat, tutut oppiaineet tulevat säilymään, mutta muita muutoksia viilataan nyt kovaa vauhtia. Tällä hetkellä pinnalla on eheyttävien kokonaisuuksien rakentaminen, joka tarkoittaa yhden teeman tai aiheen tarkastelua usean oppiaineen avulla, Sepänniitty-Valkama paljastaa.
– Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa ylöjärveläisen nuorisokulttuurin. Tässä suunnitteilla olevassa mallissa sitä voisi tarkastella niin äidinkielen, matematiikan kuin vaikkapa kuvataiteenkin tunneilla, hän täsmentää.
Valittu kehityssuunta on Sepänniitty-Valkaman mielestä ehdottoman oikea. Aiheiden käsittely laajemmin kuin vain yhdessä oppiaineessa johtaa hänen mukaansa koululaisen eheämpään maailmankuvaan.
– Nykynuoret kuljettavat hirveästi tietoa taskussaan, älypuhelimessaan. Koulun pitää osata kertoa, että yksi Wikipedia-artikkeli ei kerro asioista absoluuttista totuutta.
Sepänniitty-Valkama uskoo, että tulevaisuudessa 2010-lukua muistellaan perusopetuksen suurten mullistusten aikana. Hänen työhönsä rehtorina se ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla.
– Rehtori on aina muutosjohtaja, olivatpa ajat mitkä tahansa. Aina kaikki ei tietysti mene niin kuin Strömsössä, mutta tärkeintä on, että suunta on selvillä, hän sanoo hymyillen.

Ylöjärven peruskoulujen oppilasmäärät (suluissa uusien ekaluokkalaisten määrä)

Alakoulut
Metsäkylän koulu: n. 435 (n. 80)
Mutalan koulu: 114 (20)
Siivikkalan koulu: 326 (58)
Takamaan koulu: 230 (40)
Vahannan koulu: 169 (24)
Veittijärven koulu (sis. Asuntilan koulu): 543 (90)
Vuorentaustan koulu: 220 (30)

Yhtenäiskoulut
Ylöjärven Yhtenäiskoulu: 726 (83)
Viljakkalan koulu (sis. Karhen koulu): 301 (34)
Kurun Yhtenäiskoulu: 252 (23)

Yläkoulut
Moision koulu: 489
Soppeenharjun koulu: 400

Lähteet: koulujen rehtorit ja sivistysjohtaja Matti Hursti

Vanhan koulun tarina päättyi

Pian alkava koulujen syyslukukausi tarkoittaa Ylöjärvellä erään aikakauden loppua. Puutarhakaupungin ensimmäinen opinahjo, Vanha koulu, sulki ovensa viimeisen kerran toukokuun lopulla.
Viimeisinä vuosinaan erityisopetukseen keskittyneen Vanhan koulun toiminnot jatkuvat nyt Ylöjärven Yhtenäiskoulussa. Kaikki suljetun koulun neljä luokkaa siirtyvät Soppeenmäessä sijaitsevaan suuryksikköön.
– Myös Vanhan koulun työntekijät siirtyvät tänne, eli toimintaa ei ole ajettu alas. Opetuksen paikka on nyt vain eri kuin ennen, Yhtenäiskoulun rehtori Satu Sepänniitty-Valkama selvittää.
Viime keväänä siunattu Vanhan koulun toiminnan siirtäminen poiki Ylöjärvellä runsaasti vastustusta. Tutun koulurakennuksen säilyttämisen puolesta naputeltu nettiadressi keräsi yli 300 allekirjoitusta, ja Ylöjärven Uutisten mielipidesivut täyttyivät kärkkäistä näkemyksistä, joita esittivät etenkin oppilaat ja heidän huoltajansa.
Yhtenäiskoulusta kuitenkin vakuutetaan, että laadukas erityisopetus pystytään turvaamaan jatkossakin.
– Tuemme niin erityis- kuin muitakin oppilaita heidän edellytystensä vaatimalla tavalla, mutta pidämme heitä kaikkia yhtenäiskoululaisina. Mielestäni tämä on hyvä ideologia: kaikki ovat keskenään samaa porukkaa, Sepänniitty-Valkama kertoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?