Ulvova mylläri koskettaa Lempäälässä

Lempäälän nuorisoseura on tehnyt oivallisen valinnan tämän kesän teatteriesitykseksi.
Ulvova mylläri on yksi Arto Paasilinnan parhaista teoksista, ja se saa Hakkarin kartanon pihapiirissä hienon ja koskettavan tulkinnan.
Kari Peltonen nimiroolissa myllärinä ja Taru Vepsäläinen hänen rakastettunaan tekevät huikean lämminhenkisen erilaisuuden tulkinnan.
Lempäälän nuorisoseuran esittämä Ulvova mylläri on hauska esitys, jossa on vakava ja ajattelemaan saattava pohjavire.
Lempäälän nuorisoseuran esittämä Ulvova mylläri on hauska esitys, jossa on vakava ja ajattelemaan saattava pohjavire.

Arto Paasilinna kirjoitti Ulvovan myllärin vuonna 1981, ja seuraavana vuonna Jaakko Pakkasvirta ohjasi siitä elokuvan, jota tähdittivät Vesa-Matti Loiri ja Eija Ahvo. Näytelmäksi kirja sovitettiin vuonna 1987.Ulvova mylläri on kansainvälisesti tunnettu – se on käännetty yli 20 kielelle.
Näytelmä kertoo jatkosodan jälkeisestä elämästä pienessä peräpohjalaisessa kylässä. Sinne saapuu riuska työmies Gunnar Huttunen (Kari Peltonen), joka laittaa nopeasti kuntoon vanhan ränsistyneen myllyn.
Gunnar on sodan käynyt perheetön mies, ja yksinäisinä iltoina hänelle tulee pakottava tarve ulvoa yössä kuin susi. Lisäksi hän matkii metsän eläimiä ja jopa kyläläisiä taitavasti.
Kun sana Gunnarin omituisista taipumuksista leviää, kyläläiset alkavat pitää häntä hulluna, joka on toimitettava hoitoon.
Kerhoneuvoja Sanelma Käyrämö (Taru Vepsäläinen) käy Gunnarin luona, neuvoo häntä laittamaan vihannesmaan ja näkemään uuden kasvun ihmeen. Samalla hän ihastuu talon isäntään ja Gunnar häneen. Sanelma auttaa Gunnaria monin tavoin, tuo salaa ruokaa piilopaikkaan.
Kyläläisten pelko erilaisuutta kohtaan pakottaa poliisin viemään Gunnarin mielisairaalaan. Siellä hän tapaa potilaan, liikemies Happolan (Heikki Kujanpää), joka on vuosikausia näytellyt sairasta, ettei joutuisi sotaan.
Yhdessä kaverukset karkaavat sairaalasta, mutta Gunnar väijytetään armeijan voimin piilopaikastaan metsästä.
Poliisikonstaapeli Portimo (Eero Väätäinen) on tukenut Gunnaria koko ajan, eikä hän pidä tätä sairaana. Kun hän saa tehtäväkseen viedä Gunnar uudestaan mielisairaalaan, miehet karkaavat yhdessä, eikä heistä sen jälkeen kuulla mitään.

Rohkeita vetoja ja tyypittelyjä

Arto Paasilinna kuvaa erilaisuutta ja sen vaikeata sietämistä tarkasti. Hänen tunteensa ovat lämpimästi heikkojen ja vähäväkisten puolella. Ihmisten tasapäistäminen ja samaan muottiin laittaminen ovat hänelle kauhistus.
Ylöjärvella Robin Hoodin ohjannut Anne Helminen on tarttunut Ulvovaan mylläriin pehmein käsin. Hän korostaa ohjauksessaan Gunnarin ja Sanelman hienovaraista rakastumista ja suhdetta.
Kyläläisten on niitä vaikea hyväksyä, ja heidät kuvataankin osittain karikatyyrisesti tyypitellen. Varsinkin naisten kuvauksissa Paasilinna tekee rohkeita vetoja ja ylilyöntejä ja ohjaaja korostaa niitä.
Vittavaaran emäntä (Krisse Hakanen), kauppias Tervola (Sirpa Ahola) ja pankinjohtaja Huhtamoinen (Arja Liikanen) ovat reippaaasti tehtyjä tyyppejä. Tiia Jaran rouva Portimo on toista maata.

Herkkää rakkautta ja ajojahtia

Terveydenhuoltoa Paasilinna suomii kovalla kädellä, ja hän näyttää, miten pitäjän kunnanlääkäri (Jari Mäkinen) itse pitäisi passittaa hoitoon pyssyjensä kanssa.
Mielisairaalan lääkäri (Anne Nuotio) on samaa sukua alituiseen silmälaseja pyyhkiessään. Terveen ja sairaan ero on pieni, näyttää kirjailija ja korostaa erilaisuuden hyväksymistä.
Kari Peltonen tekee ulvovana myllärinä hienon roolityön. Hän osaa kuvata rauhattoman miehen mielenliikkeitä koskettavasti koko asteikolla vahvasta meuhkaamisesta pehmeään itsensä tutkisteluun.
Gunnar tajuaa itsekin, ettei ole kuin muut ja hakee apua. Kunnanlääkärin pillerit saavat hänet näkemään näkyjä.
Taru Vepsäläisen Sanelma on kuin unelma Gunnarille, kaunis nuori nainen, joka rakastuu tähän. Rakkauden teema käy yli tulkinnan vahvana. Vepsäläisen laulut lisäävät sitä.

Miehet ymmärtävät ja auttavat

Viinaan menevä postinkantaja (Joonas Nuotio) ja konstaapeli Portimo (Eero Väätäinen) ovat Gunnarin ainoat miespuoliset ymmärtäjät ja tukijat. Konstaapelille tukeminen on hankalaa, kun nimismies (Lauri Ahola) pomottaa viemään miehen hullujenhuoneelle.
Kylmää kyytiä oudolle Gunnarille tarjoavat myös Vittavaaran isäntä (Petteri Liikanen), hänen renkinsä (Anette Länsipuro) ja opettajatar (Merja Vallin).
Heidi Roinisen kalastaja neuvoo puolivahingossa miehet Gunnarin jäljille. Harri Toivolan maaherra yhtyy jahtaajiin – kyllähän mies metsästä on löydettävä ja pakkohoitoon saatettava.
Rosina Salovaara, Aurora Lehtilä, Liu Pitkänen ja Anette Länsipuro ovat kyläläisiä ja tanssivat kauniisti hyisessä säässä Sanni Lehdon koreografian.

+++++
Ulvova mylläri -näytelmän esitykset jatkuvat aina 20. heinäkuuta asti Hakkarin kartanon kauniissa pihapiirissä. Tiedustella voi numerosta 0400 749 986.