Pentti Sivunen: tuore sotesopu jätti jälkeensä paljon kysymysmerkkejä

”Vaikeimmat ratkaisut vielä edessä”

Viime viikolla julkistettu valtakunnallinen soteratkaisu ei saa kehuja Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivuselta. Pitkän linjan poliitikon mielestä esitetty malli jättää vastaamatta moneen tärkeään kysymykseen.
– Millaisilla alueilla perusterveydenhuolto järjestetään? Hoitaako esimerkiksi Ylöjärvi sen yksin, vai onko mukana muitakin kuntia? Sivunen miettii.
– Myös rahoitusjärjestelyt jäivät edelleen auki. Joutuuko asiansa hyvin hoitava Ylöjärvi sitä heikompien kuntien maksumieheksi? hän jatkaa.
Pitkään sorvattu soteuudistus ei näy sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa vielä pitkään aikaan. Apua tarvitsevia potilaita hoidetaan Ylöjärvellä entiseen malliin ainakin vuoteen 2017 saakka. (Kuva: Ville Mäkinen)

Pitkään sorvattu soteuudistus ei näy sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa vielä pitkään aikaan. Apua tarvitsevia potilaita hoidetaan Ylöjärvellä entiseen malliin ainakin vuoteen 2017 saakka. (Kuva: Ville Mäkinen)

Kesäkuun 25. päivänä valtioneuvoston linna Helsingissä oli täynnä iloisia ilmeitä. Monta vuotta riidelleet hallitus- ja oppositiopuolueet olivat ryhmittyneet yhdeksi joukoksi maamme kenties kuumimman poliittisen perunan – soteuudistuksen – taakse. Yhdessä oli kuulemma löydetty ratkaisu, johon kaikki saattoivat olla tyytyväisiä.
Aiheen julkinen kommentointi eduskunnan ulkopuolelta on sen sijaan ollut kaksijakoista. Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen kuuluu siihen joukkoon, jonka mielestä esitelty ratkaisu oli sanalla sanoen pannukakku.
– On tietysti hyvä, että jonkinlainen sopu syntyi. En kuitenkaan osaa vieläkään sanoa, mitä uudistus tarkoittaa kuntalaisten arjessa, kunnallisneuvos tiivistää.
Sivunen huomauttaa, että paljon kehuttu soteratkaisu antoi selvät askelmerkit ainoastaan yhteen hallinnollista työnjakoa koskevaan seikkaan: sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu erotettiin nyt virallisesti toisistaan.
Ensiksi mainitusta vastaavat lakiluonnoksen mukaan viisi sotealuetta, joista kuhunkin kuuluu noin 60 kuntaa. Jälkimmäisestä ei sen sijaan sanottu mitään selväsanaista tai sitovaa.
– Ajatuksena on, että sotealueen kunnat sopivat yhdessä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan ja ketkä ovat sen tuottamisvastuussa. Oikeastaan kaikki kuntarajoja ylittävät käytännön järjestelyt jätettiin vieläkin auki, Sivunen analysoi.
Kaupunginjohtaja korostaa, että nyt esitelty sotemalli voi olla onnistuessaan hyvinkin toimiva. Hän itse olisi kuitenkin toivonut siltä paljon nähtyä enemmän.
– Ihmismieli on sellainen, että tietyssä vaiheessa tällaisten asioiden käsittelyä se haluaa vastauksia jo seuraaviin kysymyksiin… Rohkenen sanoa, että vaikeimmat ratkaisut ovat vielä edessä.

”Palvelut säilyvät pitkään ennallaan”

Tällä hetkellä ylöjärveläisten terveyttä hoidetaan kunnallisesti kahdella terveysasemalla, yhdellä lähipalvelupisteellä ja yhdellä terveyskioskilla. Pentti Sivunen ei usko, että asiaan olisi luvassa muutoksia vuosikausiin.
– Uusien sotejärjestelyjen on määrä tulla voimaan vuonna 2017, mutta luulen, että käytännössä vaikutukset näkyvät kaupunkilaisten arjessa vasta paljon tätä myöhemmin, kaupunginjohtaja ounastelee.
– Minulla on sellainen sormituntuma, että vanhat toimintatavat jatkuvat tämän ratkaisun myötä vielä monta vuotta kaavailtua pidempään. Muutokset tapahtuvat hitaasti, jos yhtään tarkempia suuntaviivoja palvelujen toteuttamisesta ei tosiaankaan anneta, hän jatkaa kritiikkiään.
Sivusen mielestä nyt esitelty soteratkaisu pitää sisällään uhan siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Suomen eri kolkissa hyvin eri tavoin. Tämä olisi ristiriidassa koko soteuudistuksen alkuperäisen ajatuksen kanssa.
Nähtyä tiukemmat ohjeistukset olisivat olleet kunnallisneuvoksen mielestä paikallaan myös vallitsevan taloustilanteen vuoksi.
– Koko uudistuksen ajan on korostettu, kuinka tärkeitä ihmistä lähellä olevat palvelut ovat. Nyt tällä ratkaisulla ollaan tekemässä päinvastoin: kun kuntien eurot vähenevät ja toimintatavat eivät muutu, saatetaan fyysisiä palvelupisteitä sulkea tulevaisuudessa entistäkin enemmän, Sivunen maalailee.

Seutuselvitys pois naftaliinista

Tampereen kaupunkiseudulla puuhattu selvitys keskisen Pirkanmaan uudesta kuntarakenteesta on Pentti Sivusen mielestä herätettävä nyt pikimmiten henkiin. Paljon julkisuutta saanut projekti laitettiin tänä keväänä jäihin juuri kesken olleen sote-uudistustyön vuoksi.
– Oma arvioni on, että asiaan palataan kaupunkiseudulla heti kesälomakauden jälkeen. Härkää pitää tarttua taas sarvista, jotta Tampereen kaupunkiseudun elinvoima saadaan turvattua.
Tuoreen soteratkaisun vaikutuksia selvitysmies Rauno Saaren esittämien kuntarakennemallien suosioon on tässä vaiheessa kesää vielä mahdotonta ennakoida. Varmaa on Sivusen mukaan ainoastaan se, että eduskuntapuolueet eivät ota soteuudistuksessaan enää takapakkia.
– Kyllä tämä esitetty lakiluonnos viedään läpi, se on ihan selvää. Mutta – kuten sanottua – kyseessä on puitelaki, jonka tärkein tarkoitus on saada sotejuna taas liikkeelle. Määräasemasta ollaan kuitenkin vielä kaukana, hän vertaa.

Soteuudistuksen vaiheet

• Meneillään olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (soteuudistus) on valmisteltu vuodesta 2011 lähtien. Hankkeen tarkoituksena on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa.
• Käytännössä kyse on siitä, minkälaisilla organisaatioilla ja millaisella vastuun jaolla sosiaali- ja terveyspalveluita on järkevintä pyörittää. Tällä hetkellä palveluiden toteutuksesta vastaa yhteensä lähes 200 kuntaa tai kuntayhtymää.
• Aihetta pohtinut työryhmä esitti keväällä 2013, että Suomi jaettaisiin 34 alueeseen, jotka vastaisivat sotepalveluiden järjestämisestä. Jokaisella näistä alueista olisi yksi vastuukunta tai kuntayhtymä, joka olisi vetovastuussa. Kaikkein vaativimmasta hoidosta vastaisi viisi erityisvastuualuetta. Esitys kohtasi runsaasti kritiikkiä ja kaatui.
• Maaliskuussa 2014 hallitus- ja oppositiopuolueet esittivät yhdessä, että Suomi jaettaisiinkin viiteen sotealueeseen. Alueiden pohjana olivat aiemman selvityksen erityisvastuualueet, ja niiden vastuulla olisivat kaikki kansalaistensa sote-palvelut.
• Kesäkuun lopulla parlamentaarinen ohjausryhmä esitteli lakiluonnoksen, jossa palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu on eriytetty toisistaan. Jälkimmäisen käytännön järjestelyt sysätään kuntien harteille.
• Kaikkien puolueiden kannattama luonnos lähetetään lausuntokierrokselle elokuun puolivälissä. Asiaa koskeva hallituksen esitys saadaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?