Äänestäminen ei riitä

Helle sekoitti sen verran päätä, että sitä toivoo lukijan näkevän otsikossa analogiaa James Bond elokuvaan Kun maailma ei riitä. Bond itsessään on erityisen ajankohtainen, koska 24.5.2014 filosofian lisensiaatti Juho Kotakallio väitteli Lontoon tiedustelutoiminnasta Suomessa vuosina 1918–1941.
Ensimmäinen reaktio voi olla, taasko on tuhlattu veronmaksajien rahoja nollatutkimukseen. Sellaista se tiede vaan on. Pala palalta rakennetaan tosiasioihin perustuvia teorioita yhteiskunnasta tai luonnontieteistä. Välillä tuloksista on enemmän konkreettista hyötyä ja välillä ei. Joka tapauksessa kaikki väitökset kuuluvat samaan laajaan tiedeperheeseen. Määritelmällisesti ei tämän takia saa olla sensuuria sen suhteen, mitä saa tutkia ja mitä ei.
Väitöskirjan yksi brittiagentti oli Sidney Reilly. Häntä pidetään kirjailija Ian Flemingin esikuvana James Bond -kirjoilleen. Tampereen Vakoilumuseon esittelytekstissä tällä Sidney Reillyllä sanotaan olleen yhteyksiä Leninin murhayritykseen. Sen kyllä tietää mitä siitä seuraa, kun kerran kiinni jäi. Todellisessa elämässä asiat eivät aina pääty niin kuin kirjoissa.
Eurovaalit olivat ja menivät. Vaalien tärkeys yhdistettynä alhaiseen äänestysprosenttiin on tietysti enemmän kuin huolestuttava asia. Bryssel on tavallaan etäinen, joten siltä osin äänestäjän kiinnostuksen puute on ymmärrettävää. Koko Suomi on samaa vaalipiiriä ja samasta puolueesta on vain enintään 20 ehdokasta. Ehdokas jää siten väistämättä vähän vieraaksi äänestäjille. Kaiken kukkuraksi puolueet asettavat ehdokkaat suhteellisen myöhään. Esimerkkejä löytyy jopa alle kahden kuukauden mittaisista kampanjoista.
Pelkkä äänestäminen ei siis mielestäni riitä. Sen sijaan ihmisten kannattaa mennä mukaan ehdokkaiden tukiryhmiin. Äkkiseltään kehotus saattaa tuntua ihan mahdottomalta. Pyydän malttia ja asian huolellista märehtimistä. Nyt äänestyspäätös tehdään monesti pintajulkisuuden perusteella. Miten muuten voi perustella eurovaalien ehdokkaiden äänimäärien huikeaa erilaisuutta? Nimittäin moni kansanedustaja saa valtakunnallisesti vähemmän ääniä kuin omissa maakunnallisissa eduskuntavaalikampanjoissaan.
Paljon ääniä saaneet eivät ole niin erinomaisia. Ja vastaavasti vähemmän ääniä saaneet eivät ollenkaan ole niin huonoja. Tämä tosiasia välittyy toisille äänestäjille juuri arkisen tukiryhmätoiminnan avulla. Ensin pitää tietysti valita se oma ehdokas. Toivon rohkeutta olla myös sen vähemmän todennäköisen voittajan puolella.
Sen jälkeen seuraa arkista vaalidebattia ihan oman perheen ja kaveripiirin kanssa. Siinä ihan itsestään syvenee yhteiskunnallinen tietämys. Yhteisten asioiden eli politiikan lohko on siinä mielessä haastava, että mitään varsinaista valmistavaa koulua ei ole. Seuraavaksi voi arkisesti reippailla jakamalla niitä mainoksia.
Vielä parempaa on, jos osallistuu oikein ehdokasasetteluun. Europarlamentin ja presidentin vaalien osalta ehdokkaiden asettaminen on aika etäällä oleva proseduuri. Eduskuntavaaleihin niin sanotun oman ehdokkaan saaminen vaatii aika paljon työtä, mutta ollenkaan mahdotonta se ei ole. Kunnallisvaaleissa ihmisen aktiivisuus johtaa todennäköisesti omaan ehdokkuuteen. Joka tapauksessa jo pelkkä tukiryhmätyö antaa loistavat mahdollisuudet vaikuttaa omaan edustajaansa vaalien jälkeen.
Puolueet sanana kuulostavat vähän luotansa työntäviltä. Onneksi paikallisella tasolla kyse on rekisteröidyn yhdistyksen toiminnasta, jossa usein kärsitään vereksien voimien puutteesta. Pelkästään omaehtoinen jäseneksi liittyminen tuo lähes automaattisesti paikan yhdistyksen hallituksessa tai johtokunnassa. Vielä jos avaa kokouksissa suunsa, puheenjohtajan paikka on lähes varma.
Puolueisiin liittyminen ei ole haihattelua. Karkeasti laskien puolueilla on reilut 300 000 jäsentä. Muistan tutkimustuloksen, jonka mukaan miljoona suomalaista haluaisi kuulua puolueeseen. Ongelmana on vain se, että heitä ei ole osattu pyytää mukaan.
Vuosikausien toiminnan tuloksena vankaksi käsitykseksi saattaa tulla vähemmän sinisilmäinen kuva politiikasta. Pidän silti rosoista kokemusta parempana vaihtoehtona pelkkään äänestämiseen verrattuna.

marko@markotaipale.fi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?