Lakkautettavan hämeenkyröläiskoulun oppilaat saadaan sovitettua varsin sujuvasti Takamaan koulun palettiin. Koulukyydit kuitenkin kolahtavat perheiden kontolle.
Takamaan koulu on Nikke Komulaiselle jo entuudestaan tuttu, sillä hän kävi siellä eskarin. – On vähän jännää muttei kovin. On hauskaa päästä tutustumaan uuteen kouluun, poika hymyili.
Kourallinen hämeenkyröläiskoululaisia tiirailee uteliaasti ympärilleen Takamaan koululla.
Yksi kirmaa keinuun, toinen karuselliin. Ja muut painelevat perässä.
Kohta mennään sisään ja kierretään jumppasalia, ruokalaa, luokkahuonetta…
Naapurikunnan lakkautettavasta Lavajärven koulusta Takamaalle siirtyvät oppilaat ovat tulleet tutustumaan tulevaan opinahjoonsa.
Jännitystä on ilmassa, mutta se vaikuttaa lähinnä kutkuttavan kihelmöivältä.
– Koulu vaikuttaa hyvältä. Esimerkiksi leikkikenttä on kiva, tenavakatras tuumii.
– On vähän jännää muttei kovin, Nikke Komulainen hymyilee.
Hän ja muutama muu ovat olleet Takamaalla esikoulussa, mikä tyynnyttää perhosia mahassa. Toistenkin jännitys laantuu, kun he pääsevät tallustamaan käytäviä elävässä elämässä.
Kunnat selvittelivät ja sopivat
Tällä tietoa Takamaalle siirtyy syksyllä 14 hämeenkyröläisoppilasta. 13 heistä tulee Lavajärven opinahjosta ja yksi Viljakkalan koulusta.
Vaikka kotikunta on velvollinen järjestämään asukkailleen perusopetuksen, kunnat voivat keskenään sopia rajojen ylityksestä.
Kun lavajärveläisiä uhkasi pitkä koulumatka kotikunnan sisällä, Hämeenkyrö ja Ylöjärvi ryhtyivät selvittämään naapurikoulujen kapasiteettia. Takamaalaisrehtori Timo Juvakan mukaan toive tuli vanhemmilta.
Lähiopinahjoista ainoastaan Takamaan koululla oli ylimääräistä tilaa, mikä antoi suunnan suunnitelmille. Ensin oli toki selviteltävä siirtyvien oppilaiden määrää ja kahden koulun kuvioiden sovittamista yhteen.
Kun paletti näytti mahdolliselta, Hämeenkyrö haki naapurikaupungiltaan oikeutta oppilaiden siirtoon.
– Huoltajille järjestettiin infoilta, Juvakka kertaa.
Lopullisen päätöksen tekivät vanhemmat.
– Varmasti läheisyys oli yksi tärkeä asia. Eikä siitäkään varmaan ole haittaa, että Takamaan koulu on nykyaikaisessa kunnossa, Juvakka pohtii vanhempien mietteitä.
Nikke-pojan äidille Elina Komulaiselle pojan suunta oli varsin selvä.
– Tulevana neljäsluokkalaisena hän on vielä sen verran pieni, että haluan siirtää hänet lähelle.
Ensi toive oli saada poika Viljakkalaan, koska siellä opintie olisi jatkunut ysiluokalle asti. Äiti on kuitenkin tyytyväinen myös Takamaahan. Kuudesluokkalainen poika sen sijaan sai läpi toiveensa suunnata kirkonkylälle.
Takamaa mukautuu
Naapurioppilaiden tulo toi käänteen Takamaan koulun luokkajakosuunnitelmiin.
Talvella kaavailtiin, että ryhmäkokoja suurennettaisiin purkamalla rinnakkaisluokkia eri luokka-asteita kokoaviin yhdysluokkiin.
– Kun lavajärveläisiä tulee, ryhmäkoko suureneekin luonnollisesti, joten yhdysluokkia ei tule, rehtori kertoo.
– Tämä on oppilaan etu. Luokkakoko on sopiva, noin 20 oppilasta, ja kasvun varaakin on.
Juvakan mielestä yhdysluokka sinänsä ei olisi opetuksellisesti tavallista luokkaa huonompi. Nyt etuna on kuitenkin se, että yhden luokka-asteen opetukseen tottuneet saavat jatkaa tutulla mallilla.
Oppilassiirto tuo muutoksia myös talouteen, mutta Ylöjärven kukkaroa sen ei pitäisi panna aiempaa kovemmalle. Opetuksen maksava Ylöjärvi näet saa aikanaan valtionavun kasvaneen oppilasmäärän mukaisesti.
Hämeenkyrö ei tilitä Takamaalle summia, mutta toisaalta se ei myöskään saa valtionapua siirtyneistä oppilaista.
– Tämä on yhteiskunnalle kokonaistaloudellinen ja järkevä ratkaisu, Juvakka summaa.
Nyt on sovittu vain alakouluajasta. Yläkoulujärjestelyt ovat myöhempi pohdinnan aihe.
Takamaalaisten on täytynyt ratkoa myös hämeenkyröläisten sijoittaminen luokille. Jotta koulukyydit sujuisivat, samanikäiset oppilaat on pantava samalle luokalle, jolla heillä on yhteinen aikataulu.
Opetusta on rukattava niin, että yhdysluokalla poikkeuksellisessa järjestyksessä aineita opiskelleet lavajärveläiset eivät menetä olennaisesti oppisisältöjä.
Kyytikulut napsahtivat perheille
Ehkä eniten hämeenkyröläisvanhempia askarrutti koulukyyditys.
Ylöjärven kaupunki ei kustanna sitä hämeenkyröläisille. Kotikunnankin kuljetusvelvollisuus raukesi, kun perheet jättivät valitsematta lapsille osoitetun lähikoulun.
– Ehkä osa lapsista menee kimppakyydeillä. Joillakuilla koulu on vanhempien työmatkan varrella, Juvakka sanoo.
Perheet voivat hyödyntää Ylöjärvellä jo olemassa olevaa reittiliikennettä, mutta kulut he maksavat itse.
Komulaiset kaavailevat, että Nikke kulkee iltapäivisin maksullisessa koulukyydissä. Aamuisin hän matkannee linjurilla bussikorttia käyttäen tai vanhempien kyydissä työmatkan ohessa.
Äidin mielestä kyydin maksaminen voittaa pitkän ja mutkaisen matkan kirkonkylälle.
– Laskin, että kyydit maksaisivat noin sata euroa kuussa. Se ei ole mahdoton summa.
Hämeenkyrö ei siis maksa koulumatkaa, vaikka se on lyhyempi kuin reitti kirkonkylälle. Kunnan sivistystoimen hallintopäällikkö Maarit Huhtinen huomauttaa, että lyhytkin kyyti olisi lisäkulu. Jos nimittäin oppilaat olisivat valinneet kirkonkylän koulun, he olisivat mahtuneet jo olemassa olevaan koulukyytiin. Takamaalle olisi pitänyt tilata ylimääräinen kuljetus.
Vaikka Elina Komulainen tyytyy itse maksamiseen, hänellä on kritiikin sana koulu- ja kyytijärjestelmästä:
– Kunnan rajat eivät saisi olla tekijä, jolla osoitetaan lähikoulu. Siihen pitäisi tulla muutos.
Edessä tavallinen arki
Syksyn koittaessa lavajärveläisilläkin alkaa normaali kouluarki Takamaalla. He ovat koulun oppilaita siinä missä muutkin, kerho-oikeuksineen kaikkineen.
– Kokemukseni mukaan lapset ovat sopeutuvaisia. Tutustumispäivänäkin huomasi, että takamaalaiset ja lavajärveläiset olivat jo samoissa leikeissä, rehtori sanoo.
– Niken kanssa Takamaalle siirtyy tuttuja kavereita. Lapsen kaveripiiri myös kasvaa. Uskon, että uusi oppilas ei ole kauaa uusi, äiti luottaa.
Viimeisimmät kommentit