Kiehtova, kiehtomaton – vielä kaukainen yrittäjyys

”Yrittäjyydessä on tulevaisuus”, kuuluu nykypäivän viesti. Jo peruskoululaiset Ylöjärven Yhtenäiskoulussa maistavat palan yrittäjäelämää basaaripäivissään. Teemapäivät ovat kuitenkin leikkisää yhdessä tekemistä, eivät vielä vakavaa työelämään koulimista.
Ville Vuorikoski (vas.), Roope Hulkkonen, Henri Rahko ja Katriina Raittinen eivät ota vielä paineita ammatinvalinnasta. Aatoksia työstä on silti käynyt mielessä, varsinkin porukan vanhimmalla.

Ville Vuorikoski (vas.), Roope Hulkkonen, Henri Rahko ja Katriina Raittinen eivät ota vielä paineita ammatinvalinnasta. Aatoksia työstä on silti käynyt mielessä, varsinkin porukan vanhimmalla.

– Yrittäjyys on sellaista, että yritetään saada jokin asia myytyä toiselle, tuumii kolmasluokkalainen Roope Hulkkonen.
Viidesluokkalaiselle Henri Rahkolle sana tuo mieleen isän yrityksen.
Rahkolle yrittäjämaailma näyttäytyy vielä vähän sekaisena. Poika ei vielä koe ymmärtävänsä siitä kaikkea.
– Yrittäjyys vaikuttaa ehkä vähän vaikealta ja oikein työläältä. Sitä varten täytyy harjoitella paljon, Hulkkonen pohtii.
Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Ville Vuorikoski tietää, että yrittäjältä kysytään sinnikkyyttä.
– Yrittäjän on pystyttävä ottamaan vastuuta ja riskejä.

Ammatinvalinta ei alakoululaista paina

Media suoltaa liki päivittäin viestiä, että yrittäjyys on tulevaisuuden toivo.
Nämä haastatteluun saapuneet tulevaisuuden toivot eivät kuitenkaan pyörittele aihetta tai ylipäätään urasuunnitelmia jatkuvasti päässään.
Hulkkonen ja viidesluokkalainen Katriina Raittinen tosin povaavat jo nyt, etteivät aio yrittäjän polulle. Unelma-ammattia Hulkkonen ei kuitenkaan osaa nimetä. Raittisella sen sijaan on jo ainakin yksi idea: hänestä olisi kiva olla poliisi. Tytölläkin ammattiaatokset ovat silti vielä haaveilun asteella.
– En ole hirveästi ajatellut asiaa. Kyllä yrittäjyyttäkin pitää vielä harkita. Ehkä muutaman vuoden päästä sitten mietin lisää ammattiasioita, Rahko toteaa.
Kahdeksasluokkalaisella Vuorikoskella ura-ajat siintävät jo lähempänä kuin pienillä haastattelutovereilla.
– Mietin usein, mitä haluan tehdä isona. Toisaalta isona voi kouluttautua uuteenkin ammattiin. En halua vielä lyödä mitään lukkoon, hän sanoo.
Lasten mukaan yrittäjyysviesti ei vyöry voimakkaasti vielä peruskouluikäisille. Vuorikoski on törmännyt aiheeseen kouluympäristössä lähinnä opinahjonsa basaari- eli yrittäjyyspäivässä.
– Niin ja kuudesluokkalaiset olivat Tampereella Yrittäjäkylässä. Mutta ehkä yrittäjäviestiä ei juurikaan tule suoraan nuorille. Minulla ei ole lähipiirissä yrittäjiä, joten sitäkään kautta en saa viestiä, Vuorikoski sanoo.
Nelikkoa ei siis ole hiillostettu ammattisuunnitelmilla. Lapset veikkaavat, että aatosten aika on opintien loppupuolella.
Lapsikatras nielee yrittäjissä tulevaisuus -viestin puolittain. Se uskoo, että niin yrittäjyydellä kuin muullakin työelämällä on toivoa.

Raha ja vastuu houkuttavat

Hulkkonen on vakuuttunut, että yrittäjäksi kannattaa ryhtyä omasta tahdostaan. Käskemällä yrittäjyyskelkkaan ei ole tolkkua lähteä.
Rahko poimii yrittäjyyden porkkanaksi mahdolliset hyvät tulot.
– Jos siinä saa sata euroa kuussa, niin sitten minäkin lähden! Hulkkosen silmät pyöristyvät.
Raittinenkin löytää houkuttavan seikan: olisi mukavaa saada päättää itse, mitä tekee.
Samalla linjalla jatkaa Vuorikoski ja ynnää plussaksi vastuun. Vastuussa kutkuttaa ajatus, että yrittäjä itse olisi henkilö, jolta muut kysyvät neuvoa.
Yrittäjissä lapsinelikko ihailee johtamistaitoa: kykyä pitää langat käsissä ja jakaa tehtäviä.
– Ihailtavaa on omistautuminen työlle. Tietysti jos se muuttuu liialliseksi, sekin on huono juttu, Vuorikoski puntaroi.

Epäilyä muttei painetta

Yrittäjyyden miinukseksi nelikko mainitsee epäonnistumisen pelon.
– Ikävintä olisi, jos en saisi rahaa tuotteistani, jäisin työttömäksi enkä voisi maksaa palkkoja työntekijöille, Rahko synkistelee.
Epäonnistumisessa piilee Vuorikoskea kiinnostavan vastuun negatiivinen kääntöpuoli. Vastuunkantaja ottaa kolhutkin kontolleen.
Toisaalta Rahko ei heittäydy pelon valtaan. Hän näkee, että jos tuote on hyvä, se menestyy. Jos taas homma menee pieleen, voi yrittää uudelleen.
Yrittäjyyden miinuksena Hulkkonen näkee myös sen vaativuuden.
– Yrittäjyys on rankkaa ja vaikeaa puuhaa. Kun jotkut kasvattavat ja toiset laskevat hintaa, niin kyllä siinä olisi vaikeaa, hän pyörittelee päätään.
Nelikko ei kuitenkaan tunne painetta yrittäjyysasioista, varsinkaan kun ne eivät tursu vielä lasten korviin.
– Jos yrittäjyysviesti tulee telkkarista, ehkä se ei luo painetta. Jos se tulee henkilökohtaiselle tasolle, sitten se saattaa muuttua painostavaksi, Vuorikoski näkee.

Yrittäjyyspäivä opettaa ja yhdistää

Yhtenäiskoululaiset saavat nuuhkaista yrittäjän arkea vuosittaisissa yrittäjyyskasvatuspäivissään, jotka kulkevat myös nimellä basaaripäivä.
Oppilaskunnan hallituksen järjestämässä tapahtumassa kuka tahansa oppilas tai oppilasjoukko saa panna pystyyn myyntipöydän.
– Pääsee harjoittelemaan yrittäjyyttä, sitä, miten mainostaa, mitä myy ja niin edelleen, puheenjohtaja sanoo.
Myynnille kokonaan pyhitetty, lyhennetty koulupäivä keräsi kiitosta tänäkin vuonna.
– Basaaripäivä on aina upea päivä, Hulkkonen ylistää.
– Toisen romu on toisen aarre, Rahko viittaa kirppispisteisiin.
Tapahtuman kärki ei ole vakava yrittäjyyteen kouliminen vaan oppiminen ja yhdessä viihtyminen.
– Tilaisuus on koulua yhdistävä tapahtuma. Tämä seikka on yrittäjyyden ohella tilaisuuden tärkein tekijä, Vuorikoski kuvaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?