Vinha vekotin kiri kärkikastiin

Pitkäjänteisyyttä opettanut yrittäminen ja erehtyminen kannatti. Takamaalainen oppilasjoukko ylsi valtakunnalliseen finaaliin lasten teknologiakilpailussa.
Eetu Havia (vas.) valmistelee ilmapalloa, Adele Pitkälä (kyyryssä) kuulamaaleja ja Verna Kukko kuminauharitsaa. Elias Hiltunen puuhaa biljardin parissa. Opettaja Riikka Simonen antoi, ja hänen täytyikin antaa, vapaat kädet lapsille Teknologiateollisuuden Tämä toimii! -kilailussa.

Eetu Havia (vas.) valmistelee ilmapalloa, Adele Pitkälä (kyyryssä) kuulamaaleja ja Verna Kukko kuminauharitsaa. Elias Hiltunen puuhaa biljardin parissa. Opettaja Riikka Simonen antoi, ja hänen täytyikin antaa, vapaat kädet lapsille Teknologiateollisuuden Tämä toimii! -kilailussa.

Keltaisen ja sinisen kirjava vempele nököttää pulpetilla Takamaan koulussa.
Härvelissä on putkiloa, koloa ja uloketta. Esine on HekoHekoHoksu, kelluva pelilauta.
Vehje taipuu moneen leikkiin. Ensinnäkin onkalossa lepääviin purkkeihin tähdätään kuulia putkea pitkin. Voima kuulan lentoon syntyy putken päähän kiinnitetystä, ilmansa vapauttavasta ilmapallosta.
Ritsoilla puolestaan ammutaan kumilenkkejä, ja biljardikulmauksessa luonnistuu minimuotoinen pallopeli.
Leikin aikana koko komeus killuu vesiastiassa. Vempelettä voi liikuttaa laineilla härveliin kiinnitetyn putken ja ilmapallon ilman avulla.
HekoHekoHoksua ei ole napattu kaupan hyllyltä. Se on nelihenkisen oppilasryhmän omien ideoiden ja kätten työn tulos, Tämä toimii! -teknologiakilpailun hedelmä.

Lelu luupin alla

Leikkikapine osoittautui niin onnistuneeksi, että se ylsi valtakunnallisessa kilpailussa 15 parhaan joukkoon.
Kaikkiaan vempeleitä rakensi tänä vuonna runsaat 1 000 pikku ryhmää eli kuutisentuhatta 4.–6.-luokkalaista.
Takamaan koulussa härvelihaasteeseen tarttui Riikka Simosen nelosluokka. Aluekarsintaan valikoitui Elias Hiltusen, Eetu Havian, Verna Kukon ja Adele Pitkälän poppoo. Ryhmä ei ollut uskoa korviaan, kun kuuli pääsevänsä vielä finaaliin Helsinkiin.
– Vähän jännitti, miten pärjäämme, Hiltunen muistelee.
Eivät lapset vähätelleet työtään, mutta porukalla ei ollut haisua, millaisia toisten kilpaajien työt ovat.
Tuomareiden suurennuslasin alla oli liuta lelun ominaisuuksia aina liikkuvuudesta esteettisyyteen ja kiinnostavuuteen. Myös oppilaiden laatimat mainos ja päiväkirja arvioitiin.
– Ryhmäläisten oli esiteltävä työ omin sanoin, Simonen kertoo.
Karsinnoissa takamaalaisten lelu sai kiitosta kelluvuudestaan.
– Tampereella yksi tuomari innostui erityisesti biljardista, ja Helsingissä ilmapallotykki herätti oho-reaktion, opettaja hymyilee.
Erityiskehuja tuli työn taitavasta esittelystä.
– Ei insinööreiltäkään riitä, että he luovat hyvän keksinnön. Sitä on osattava myös markkinoida.
Finaalissa kolme parasta palkittiin. Niiden joukkoon takamaalaiset eivät enää kirineet.

Soveltamista ja yhdistelyä

Kisatehtävä pani koululaiset oppimaan soveltamisen voimin. Tämä maistui takamaalaisille.
– Soveltamalla oppii paremmin kuin vain lukemalla, Havia nyökyttelee.
Opettajankin mielestä havainnollistaminen on tie oivalluksiin.
– Kun sovelletaan, teoriassa opittu kiteytyy arkielämässä. Uskon, että lopullinen ymmärrys tulee vasta, kun pääsee tekemään itse, luotsi pohtii.
Kisaajille toimitetussa materiaalipaketissa oli osuvasti magneetteja, joiden saloja takamaalaiset olivat vastikään opiskelleet kirjasta.
– Oppilaat pääsivät heti käyttämään teoriassa oppimiaan taitoja.
Lapset tosin sanovat, etteivät tietoisesti ajatelleet magnetismin teoriaa. Selvää kuitenkin lienee, että alitajuinen tieto tuki keksivää mieltä.
Alaluokilla teknologiaopetuksen tavoite on saada lapset huomaamaan teknologian merkitys arjessa. Lasten olisi opittava käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa sekä ymmärtämään sen vaikutukset. Simonen uskoo, että soveltava tehtävä on tähän hyvä keino.
– Kisassa ei ole käyttö- tai rakennusohjeita. Oppilaan on toimittava mielikuvituksensa varassa yrityksen ja erehdyksen kautta. On mietittävä, miten lelua käytetään, luotsi tulee kuvanneeksi niin teknologian käyttöä, hallintaa kuin sen seurausten ymmärtämistä.
Kisa myös yhdistää oppiaineet poikkitieteelliseksi opetus- ja oppimismetodiksi.
– Harvoin tulee itsekään ajateltua, että eri aineita voi yhdistää toisiinsa. Ei kisatehtävä olisi onnistunut vaikka pelkillä ympäristötiedon taidoilla.
Soveltava ja tietoja yhdistelevä työskentely motivoi nelikkoa.
– Sai itse miettiä kaikki jutut, Pitkälä iloitsee.
– Muulloinkin itsenäisiä työskentelytaitoja harjoitellessamme lapset selvästi nauttivat, kun opettaja ei häiritse, Simonen sanoo.

Pelkkä käytäntö ei riitä

Toisaalta oppi ei painu päähän vain soveltamalla. Niin oppilasnelikko kuin opettaja myöntävät, että pelkällä käytännön touhuilulla perusopit saattavat jäädä huomaamatta ja ymmärtämättä.
Avainasemassa onkin opettaja, joka kokoaa ajatukset ja opit kiteytetyksi tiedoksi.
– Joskus teemme soveltavan tutkimuksen ensin, kun teoriaa ei ole vielä kerrottu. Mutta sitten mietitään, mistä ilmiö johtui. Johtopäätös on tutkimuksen lopputulos.
Tekniikkakilpailun tuotoksia takamaalaiset eivät tosin analysoineet teoreettisesti jälkeenpäin. Opettaja myöntää, että puinti olisi voinut olla paikallaan. Toisaalta tehtävä poiki oppilaiden omia oivalluksia.
– Kun katsoin muiden töitä, opin niistä, Kukko näkee.
– Tämän kilpailun pointti oli, että oivallettiin, mitä oivallettiin, mutta itse, opettaja tuumii.
Luova soveltaminen vaatii myös lisävalppautta, -vireyttä ja -ponnistuksia. Siksi soveltavat tehtävät sopivat niin opettajan kuin nelikon mielestä vain mausteiksi perinteisten oppituntien lomaan.

Ryhmässä on voimaa

Lelun loihtiminen oli nelikolle vaiheikas ja opettavainen kokemus.
Työsarkaa riitti jokaiselle. Ideat lentelivät ja jalostuivat – syntyivät sattumaltakin, mikä kuuluu keksimisen kuvioon.
Vempain on koko porukan tekele. Kukaan ei usko, että olisi kyennyt samaan tulokseen yksin.
– Opettajien kanssa koimmekin ryhmässä toimimisen opit yhdeksi kisan tärkeimmäksi tavoitteeksi.
Hämmästystä herätti se, kuinka moneen samat materiaalit taipuvat. Tekniikkaan yleensäkin taisi syntyä orastavaa vainua:
– Katselin kotona, kun isä korjasi monitoimikonetta, Kukko kuvaa valpastunutta silmäänsä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?