Euroopan karsinnat tulleet liian aikaisin jalkavammaansa parannelleelle Siivikkalan pikakiiturille

Landström ei haikaile olympiareissun perään

Siivikkalalainen pikajuoksijalupaus Jessi Landström ei ota stressiä Suomen Urheiluliiton päätöksestä olla lähettämättä urheilijoita elokuussa pidettäviin nuorten olympiakisoihin Kiinan Nanjingiin.
Normaali aitaharjoittelu onnistui Jessi Landströmiltä taas Espanjan-leirillä, kun jalkaterän rasitusvamma oli parantunut.

Normaali aitaharjoittelu onnistui Jessi Landströmiltä taas Espanjan-leirillä, kun jalkaterän rasitusvamma oli parantunut.

Landström, 17, kuuluu siihen ikäluokkaan, joka Nanjingissa kilpailee. Hän puhui viime syksynä olympiakisoihin pyrkimisestä, mutta alkutalvesta tilanne muuttui.
– Oikeassa jalkaterässäni todettiin ödeemaa eli turvotusta marraskuussa samoihin aikoihin kuin SUL ilmoitti, ettei Kiinaan lähetetä urheilijoita. Hyvä, kun asia kerrottiin meille ajoissa.
– Koska en pystynyt juoksemaan muutamaan kuukauteen, päätös ei harmittanut minua. Euroopan olympiakarsinnat toukokuun lopussa olisivat tulleet kannaltani liian aikaisin, harjoitusleiriltä Espanjasta tavoitettu Landström kertoo rauhallisesti.
Hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä myös heitä, joita Kiinan-reissun lipuminen sivu suun harmittaa.
Mielessä ovat viime kesän 17-vuotiaiden MM-kilpailut Ukrainan Donetskissa, jossa Landström juoksi 100 metrin aitojen välieriin.
– Arvokilpailusta saa aina tulevaisuuden kannalta arvokasta kokemusta paljosta muustakin kuin varsinaisesta kilpailusta – esimerkiksi siitä, ettei harjoituskenttä välttämättä sijaitse ihan stadionin vieressä vaan että sinne pitää mennä bussilla, Landström pohtii.
Juuri kansainvälisen kokemuksen merkityksellä muutamat yleisurheilun ulkopuoliset tahotkin ovat perustelleet SUL:n päätöksestä nostamaansa julkista meteliä. Osa kommenteista on haiskahtanut silkalta julkisuuden tavoittelulta.
SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen on havainnut silkkaa tietämättömyyttä keskustelussa:
– Erityisesti sosiaalisessa mediassa on tuotu ajoittain esille virheellinen väite, että lahjakkaat urheilijat eivät Nanjingin jäädessä pois valintajärjestelmästä voi saada lainkaan kansainvälistä kilpailukokemusta. Kaikki 16–17-vuotiaat pääsevät valintajärjestelmän mukaisesti 19-vuotiaiden MM-kilpailuihin, Kemppainen muistuttaa.
– On tärkeää, että valmennus- ja kilpailujärjestelmästä on keskusteltu laajasti. Järjestelmän kehittämisen kannalta tarvitaan mukaan koko mielipiteiden kirjo sekä keskusteluun että päätöksentekoon, hän jatkaa.

MM-Eugene ei ole tavoitteena

Rasitusmurtuman syntymistä välttääkseen koko hallikauden kilpailematta ollut Jessi Landström pääsi kevättalvesta taas juoksuharjoittelun makuun – sananmukaisesti pehmeän laskun kautta.
– Juoksin aluksi Pirkkahallissa parin sentin paksuisen maton päällä, jottei iskutusta tulisi paljoa. Vaiva oli juuri siinä jalassa, joka edellä tulen aidalta alas, eli tärähdyksistä se varmaankin ärtyi, kun kilpailin viime kesänä niin paljon.
– Leirillä pystyin jo tekemään aivan normaaleja harjoituksia, mutta totta kai huippukuntoon pääseminen jää todennäköisesti loppupuolelle kesää, Landström kertoo.
Hän harjoitteli valmentajansa Matti Liimataisen ryhmän mukana Välimeren rannikolla lähellä Alicantea. Leiri kesti kaksi viikkoa, ja säät suosivat: lämmintä riitti parikymmentä astetta, ja aurinko paistoi.
Kotimaan kilpailukausi pääsee kunnolla alkamaan kesäkuussa, jolloin kalenterissa on muun muassa runsaasti nuorten eliittikisoja.
Lähiviikkojen harjoittelun onnistuminen ratkaisee, millaisia aikoja Landströmiltä voidaan odottaa alkukaudesta.
Katseet kannattaa kuitenkin jo suunnata elokuulle, jolloin 17-vuotiaat kamppailevat
SM-mitaleista ja kohtaavat Ruotsin maaottelussa.
Nuoretkin pääsevät tällä kertaa sinikeltaisten  kimppuun pääareenalla myös Suomen puolella oteltaessa eivätkä käy otteluaan Espoon Leppävaarassa.
– Enpä olekaan vielä kilpaillut Helsingin olympiastadionilla, joten senkin puolesta on ihan mukava odottaa Ruotsi-ottelua, Landström innostuu.
Viime suvena hän juoksi Tukholman olympiastadionilla Ruotsia vastaan peräti kolme matkaa – satasen sileät sekä aidat ja 4 x 100 metriä. Landström onnistui varsinkin viestissä erinomaisesti.
Se ei tullut yllätyksenä, sillä ylöjärveläinen voitti viikkoa aiemmin Turussa SM-kultaa myös aidattomalla satasella.
Pika-aitojen ennätyksekseen Landström pinkoi elokuun alussa Seinäjoella 13,57 aitakorkeuden ollessa 76,2 senttiä.
Aikuisten 84-senttisillä aidoilla hän ei ole juossut kilpaa vielä kertaakaan, ja se on yksi syy, miksi junioreiden MM-kilpailujen tulosrajan 14,20 yrittäminen ei kuulu  hänen suunnitelmiinsa.
– Olemme miettineet Matin kanssa, ettei Eugeneen olisi oikein järkeä lähteä, koska olisin useimpia kilpakumppaneitani kaksi vuotta nuorempi.
– Tulosraja on tietenkin kova, ja Suomesta on sitä yrittämässä useakin tyttö. En usko, että edes koetan 84-senttisiä aitoja vielä tänä vuonna, Landström perustelee realistisesti.
Pitkän aikavälin seuraavaksi tavoitteeksi sopivatkin oikein hyvin ensi kesän junioreiden EM-kilpailut Tallinnassa. Sinne kukin maa saa lähettää kolme tulosrajan rikkonutta urheilijaa per laji.

Hakanen ei ymmärrä KOK:n aivoituksia

Pyrinnön toiminnanjohtaja, Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jarmo Hakanen sanoo korviinsa kantautuneen joitakin aika sapekkaitakin kommentteja 16–17-vuotiaiden yleisurheilijoiden taustajoukoilta.
– Pitää muistaa, että näiden urheilijoiden kansainvälinen ura on vasta aivan lähtökuopissaan.  Meillä Urheiluliitossa kuitenkin on tavoitteena kasvattaa aikuisina menestyviä urheilijoita, Hakanen huomauttaa.
– Suomen Olympiakomitean urheilujohtaja Mika Kojonkoski tuntuu ymmärtävän perustelumme. Hän kunnioittaa lajiliittojen kantaa ja osaa panna asiat tärkeysjärjestykseen.
Hakanen ihmettelee Kansainvälisen olympiakomitean hinkua luoda ainakin osittain keinotekoisesti karnevaalityyppinen jättitapahtuma joka neljäs vuosi. Tapa asettaa eri ikäluokat eriarvoiseen asemaan.
– Alkuperäinen ideahan oli, että kukin maanosa järjestäisi joka toinen vuosi oman olympiafestivaalinsa, mutta se ei oikein ottanut tuulta kuin Euroopassa. EYOF onkin erittäin hyvin toimiva, urheilupää edellä menevä tapahtuma, ja vuonna 2016 seitsemäntoistavuotiaille järjestetään ensimmäisen kerran myös EM-kilpailut.
– Vuonna 2018 tullaan sitten siihen tilanteeseen, että samana kesänä pitäisi miettiä, kuka lähtee EM-kisoihin ja kuka karsimaan Buenos Airesissa järjestettäviin olympiakisoihin. Veikkaan, että Suomen parhaat haluaisivat EM-kisoihin, Hakanen pohtii.
Tähän näkemykseen yhtyy moni yleisurheiluihminen jo siitä syystä, että Euroopan olympiakarsinnat järjestetään jo keväällä. Siinä menee muutama viikko hyvää harjoitteluaikaa.
Lisäksi maanosittain kierrätettävät olympiakisat lohkaisevat kahdesta kolmeen viikkoa parhaasta kilpailukaudesta. Se merkitsee rankkaa reissua aikaeroineen ja terveysriskeineen – pahimmassa tapauksessa koko kauden sotkevaa seikkailua.
– Pitää muistaa, että saman ratkaisun Suomen kanssa on tehnyt moni muukin eurooppalainen yleisurheilumaa – esimerkiksi Ruotsi, Hakanen sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?