Parkkuussa ja Viljakkalassa iloitaan seurantaloille myönnetystä rahoituksesta

Avustukset ovat elintärkeitä seurantaloille

Ylöjärvellä on yhä pystyssä useita ikivanhoja ja upeita seurantaloja, jotka ovat etenkin kesäisin ahkerassa juhlakäytössä. Seurantalon ylläpitäminen ei ole aivan yksinkertaista puuhaa. Se vaatii tahtoa, ahkeria ihmisiä sekä rahaa. Kaksi ylöjärveläistä seurantaloa sai tälle vuodelle tuntuvan avustuksen Suomen Kotiseutuliitolta.
Janne Sarvijärvi on tyytyväinen Parkkuun Seuratalon uuteen kuistiin, joka nousi Suomen Kotiseutuliiton rahoituksella.

Janne Sarvijärvi on tyytyväinen Parkkuun Seuratalon uuteen kuistiin, joka nousi Suomen Kotiseutuliiton rahoituksella.

1930-luvulla rakennettu Parkkuun Seuratalo on nauttinut Suomen Kotiseutuliiton avustuksista nyt kolmena vuotena perättäin. Aiemmista avustuksista olikin kulunut jo tovi.
– Saimme Kotiseutuliitolta rahaa 1990-luvun puolivälissä, jolloin uusimme Seuratalon sähköjä, salin lattian sekä tiilikaton. Tuolloin avustusta tuli kolmelle vuodelle yhteensä noin
100 000 markkaa, Janne Sarvijärvi Parkkuun Seuratalo Oy:stä sanoo.
Kotiseutuliitto myönsi Parkkuun Seuratalon korjauksiin tälle vuodelle 10 000 euroa.
Viime vuosien avustuksilla on muun muassa asennettu lämminvesiboileri Seuratalon keittiöön sekä laitettu tarjoilutiskiin paikallisesta kivestä tehty pöytälevy.
Äskettäin Parkkuun Seuratalo sai Kotiseutuliiton rahoituksen avulla uudet kuistit, jotka ovat nyt pintakäsittelyä vaille valmiit.
– Kuistit rakennettiin raakalaudasta, koska ne oli aiemminkin tehty samasta materiaalista. Laudat käsitellään Roslagin mahongilla. Se on perinteinen puun suojaamisessa käytetty läpikuultava pintakäsittelyaine. Kuistin pitäisi sitten kestää ainakin seuraavat 30 vuotta, Sarvijärvi selvittää.
Nyt saadulla avustuksella Parkkuun Seurataloon tehdään myös uusi asetusten mukainen jätevesijärjestelmä. Lisäksi rahaa jäänee pihan kunnostukseen.

Työt eivät lopu koskaan

Parkkuun Seuratalon uuden kuistin tieltä purettiin melkoinen määrä vanhaa puuta. Perinteikäs Seuratalo tarjoaa varsin hienot puitteet jopa noin kolmellesadalle juhlavieraalle. Talon salissa on koivuparketti, erinomainen akustiikka sekä ikkunarivi ilta-aurinkoon.

Parkkuun Seuratalon uuden kuistin tieltä purettiin melkoinen määrä vanhaa puuta. Perinteikäs Seuratalo tarjoaa varsin hienot puitteet jopa noin kolmellesadalle juhlavieraalle. Talon salissa on koivuparketti, erinomainen akustiikka sekä ikkunarivi ilta-aurinkoon.

Kotiseutuliitto edellyttää, että seurantaloja korjataan ja saneerataan vanhaa rakennustapaa kunnioittaen.
Seurantalojen kunnossapidon ohella keskeistä on talojen kulttuurihistoriallisten ja arkkitehtonisesti arvokkaiden piirteiden vaaliminen. Avustuksen saamisen ehtona on, että talo on avoin kaikille käyttäjille.
– Olemme koko ajan kunnioittaneet Seuratalon vanhoja rakenteita ja materiaaleja. Esimerkiksi saliin laitettiin koivulattia, koska edellinenkin lattia oli tehty koivusta, Sarvijärvi kertoo.
Parkkuun Seuratalo on saanut hankerahaa myös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Tällä rahalla Seuratalon viereen rakennettiin vuonna 2006 valmistunut Seurahuone, joka toimii kyläläisten kokoontumispaikkana.
– Seurahuoneeseen saimme myös sisävessat, joita ihmiset osaavat tänä päivänä jo vaatia. Tarvitsimme lisäksi tällaisen kokoontumistilan, kun Parkkuun koulun ovet sulkeutuivat lopullisesti, Sarvijärvi sanoo.

Rahan käyttöä valvotaan

Samaan hankkeeseen ei voi saada rahoitusta sekä ELY-keskukselta että Kotiseutuliitolta. ELY-keskus vaatii hankkeisiin vähintään neljänneksen omarahoitusosuuden.
Kotiseutuliiton avustuksen voi saada, vaikka omaa rahaa ei olisi. Toki myös Kotiseutuliitto valvoo sitä, mihin rahat käytetään.
Kotiseutuliitto antaa myönnetystä avustussummasta etukäteen 75 prosenttia. Loput 25 prosenttia tulevat sen jälkeen, kun korjaushanke on valmis.
Parkkuun Seuratalo Oy ei todennäköisesti hae avustusta enää ensi vuodelle. Nyt Seuratalo on hyvässä kunnossa, eikä suuria korjauksia ole lähivuosina luvassa.
– Toki tällaisessa talossa on koko ajan hommia tehtäviksi. Esimerkiksi ulkomaalaustöitä olisi melkein jatkuvasti. Pieniä korjauksia kykenemme tekemään omalla rahallamme, mutta mitään isoja perusparannuksia ei pysty tekemään pelkillä vuokratuloilla, Sarvijärvi toteaa.
Parkkuun Seuratalo on pysynyt kaikkiaan erittäin hyvässä kunnossa, vaikka talolla on jo melkoisesti ikää. Itse asiassa talon hirret ovat jopa vanhempia kuin talo itse.
– Talon runko koottiin Kurun Toikon kartanon taloista puretuista hirsistä. Niistä hirsistä on tehty tällä kylällä aika monta taloa. Aika uskomatonta, että tällainen talo on saatu pystyyn talkoovoimilla. Se ei varmaan onnistuisi enää tänä päivänä, Sarvijärvi miettii.

Pankkisiipi kuntoon Viljakkalassa

Viljakkalan Seurojentalo on saatu hienoon kuntoon. Nyt kunnostetaan oikealla näkyvää pankkisiipeä. (Arkistokuva)

Viljakkalan Seurojentalo on saatu hienoon kuntoon. Nyt kunnostetaan oikealla näkyvää pankkisiipeä. (Arkistokuva)

Suomen Kotiseutuliitto jakoi tälle vuodelle seurantaloja omistaville yhdistyksille korjausavustuksia yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi.
Seurantalojen korjausavustuksista pääsee tänä vuonna nauttimaan 188 yhdistystä.  Keskimääräinen avustussumma on 9 200 euroa seurantaloa kohti. Yksi avustuksen saajista on Viljakkalan Seurojentalo, joka sai Parkkuun Seuratalon tapaan
10 000 euroa.
Viljakkalan Seurojentaloa on itse asiassa peruskorjattu hankerahoituksella jo aiemmin kahdella eri hankkeella. Vuosina 2008 ja 2009 toteutettiin Keittiö kuntoon -hanke ja vuonna 2010 aloitettiin vuoteen 2012 kestänyt Seurojentalo paremmaksi -hanke.
Hankerahoituksella on muun muassa korjattu talon rungossa olleita lahovaurioita, uudistettu keittiö, rakennettu uudet ulkorappuset ja pyörätuoliluiska sekä parannettu talon eristystä ja uusittu lämmitysjärjestelmä.
– Saamme nyt kolmannen avustuksen, jonka avulla talo saadaan tällä erää hyvään kuntoon, Viljakkalan Seurojentalo -yhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki kertoo.
Nyt tullut avustus käytetään Viljakkalan Seurojentalon niin sanotun pankkisiiven kunnostukseen.
– Joudumme teettämään pääosan työstä ulkopuolisella konservaattorilla, koska entisöitävinä on koristeellisia puupintoja ja muita erittäin vanhoja rakenteita. Museoviraston edustajakin kävi tarkastamassa tilanteen, Lähteenmäki selvittää.

Teatterikulissi valmis

Viljakkalan Seurojentalo on nyt hienossa kunnossa, koska sitä on saneerattu yhtäjaksoisesti seitsemästä kahdeksaan vuotta.
– Kyseessä on kuitenkin vanha hirsitalo, joka vaatii aina työtä. Kun asioita saadaan valmiiksi, pitää kaikki taas aloittaa melkein alusta, Lähteenmäki naurahtaa.
Aivan kaikkeen tekemiseen ei tietenkään tarvita varsinaista hankerahoitusta.
Esimerkiksi juuri restauroinnin alla olleen Seurojentalon teatterikulissin entisöintiin ei saatu avustusta. Vaativaan työhön tuli lahjoituksia. Lisäksi siihen käytettiin yhdistyksen omia rahoja. Kulissin kimpussa on työskennellyt konservoija Elzbieta Djupsjöbacka.
– Tietenkään emme olisi saaneet tästä talosta näin hienoa ilman avustuksia. Kenties haemme avustuksia myös jatkossa, jos näemme sen tarpeelliseksi. Nyt pääsemme hyvin eteenpäin tälle vuodelle saadulla rahalla, Lähteenmäki sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?