Valtioneuvostossa päätetyt leikkaukset ja säästöt tuntuvat jokaisen suomalaisen kukkarossa

Jaettavana lähes pelkkää kurjuutta

Suomen hallitus sopi viime viikolla budjettikehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmista. Hallituksen sopeutustoimet ja rakenneuudistukset ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Ylöjärveläispoliitikot jakavat hallituksen esittelemille säästötoimille sekä risuja että ruusuja.
Hallitus jakeli viime viikolla kansalle madonlukuja pääministeri Jyrki Kataisen (kesk.) johdolla. (Kuvat: Laura Kotila / valtioneuvoston kanslia)

Hallitus jakeli viime viikolla kansalle madonlukuja pääministeri Jyrki Kataisen (kesk.) johdolla. (Kuvat: Laura Kotila / valtioneuvoston kanslia)

Hallitus perusteli sopeutustoimia sillä, että Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot talouden näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet.
Valtion velkaantumisen taittamiseksi hallitus päätti neuvotteluissaan toimista, jotka vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla.

”Lusikka kauniiseen käteen”

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Kotiranta ymmärtää Suomen hallituksen linjan.
Hänen mukaansa jokaisen suomalaisen on otettava lusikka kauniiseen käteen ja myönnettävä, ettei nykyinen taloustilanne muutu kovin äkkiä.
– Emme voi ajatella, että palaisimme johonkin vanhaan hyvään aikaan. Sitä ei enää tule. Kaikki varmasti ymmärtävät, että meidän on tehtävä isoja muutoksia. Näpertely ei enää riitä valtion eikä kunnan tasolla.
Kotiranta on kuitenkin sitä mieltä, ettei veroja kannattaisi enää kovasti nostaa.
– Jos niitä vielä kovin paljon nostetaan, se alkaa näkyä kulutuksessa. Silloin korotukset kääntyvät itseään vastaan: rahaa liikkuu vähemmän ja yrittäminen alkaa olla vaikeaa.
Lapsilisien leikkausten sijaan Kotiranta olisi puuttunut subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.
– Kunnilla menee 2,8 miljardia euroa vuodessa päivähoitoon. Täytyisi miettiä, pitääkö lapsen olla päiväkodissa, jos vanhemmat ovat kotona, Kotiranta sanoo.
Hän ei kuitenkaan ihmettele sitä, että moni säästötoimenpiteistä tuntuu lapsiperheiden kukkarossa.
– Jos ja kun halutaan tehdä mittavia säästöjä, niiden pitää kohdistua suuriin massoihin, ja keskituloiset lapsiperheet ovat suurin väestöryhmä, Kotiranta sanoo ja jatkaa:
– Jos vain Björn Wahlroosin ja muutaman muun veroja nostetaan, siitä ei ole kuin marginaalista hyötyä. Mikäli taas jokainen suomalainen osallistuu säästöihin, pienilläkin leikkauksilla saadaan aikaiseksi merkittäviä summia.
Lopuksi Kotiranta jakaa pyyhkeitä hallituksesta eronneelle Vasemmistoliitolle.
– Ehkä Paavo Arhinmäelle voisi suositella hamekankaan ostoa. Ei hallituksessa tehdä nyt sellaisia päätöksiä, jotka olisivat kivoja. Nyt oli helppo heittää pyyhe kehään ja mennä oppositioon rääkymään.

Muuttuuko suunta vuoden päästä?

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Pasi Kallion mukaan nyt tehdyt säästöpäätökset tuntuvat melko järkyttäviltä, koska ne kohdistuvat voimakkaasti työntekijöihin, lapsiperheisiin sekä pienituloisiin.
– Suurin epäkohta on se, että kajotaan työttömien ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Siitä ei ole pitkä aika, kun hallitus sitoutui työmarkkinaratkaisua tehtäessä työttömyysturvauudistukseen, joka kohensi hieman työttömien asemaa. Nyt tämä on unohdettu, Kallio sanoo.
Hänen mukaansa sopeutustoimet eivät anna hallituksesta kuvaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ylläpitäjänä.
– Kyllä rahat pitäisi ottaa jostakin muualta kuin esimerkiksi lapsiperheiltä.
Vaikka hallituksen esittelemä säästöohjelma ulottuu vuoteen 2018, Kallio ei usko, että sitä tullaan noudattamaan ihan sellaisenaan tulevina vuosina.
– Ensi keväänä on eduskuntavaalit, jonka jälkeen valtaan nousevat tahot voivat muuttaa nyt tehtyjä päätöksiä.
Kallio ei juurikaan halua kommentoida Vasemmistoliiton pakenemista hallituksesta.
– Ne ovat aina olleet lähdössä pois milloin mistäkin. Nyt Vasemmistoliitto oli mukana monessa päätöksessä, kunnes tuli ilmeisen hyvä hetki lähteä pois.

”Vähäosaiset kärsijöinä”

Perussuomalaisten valtuustoryhmää johtava Mauri Heiska on sitä mieltä, että lapsiperheet ja pienituloiset joutuvat Suomessa tulevina vuosina aivan liian koville.
– Itse olisin kohdistanut säästöt ennemminkin menopuolelle. Nyt tehtiin oikeastaan vain verotukseen kohdistuvia päätöksiä.
Heiskan mukaan säästötoimet hankaloittavat entistä enemmän asumista maaseudulla.
– Matkakorvauksiin koskeminen sekä ajoneuvo- ja bensaveron korottaminen tuntuvat pahalta maaseudulla.
Heiska ei ymmärrä sitä, että hallitus jakaa nyt pelkkää kurjuutta ainakin vuoteen 2018 saakka.
– Se on väärin. Tämä on kokoomuslaista politiikkaa, Heiska tuumaa.
Hänen mukaansa Vasemmistoliiton poistuminen ei kuitenkaan vaikuta mitenkään hallituksen toimintakykyyn.
– Ei tämä hallitus ole muutenkaan saanut mitään aikaiseksi, joten tuskin mikään muuttuu.

Oppivelvollisuuden jatkaminen kallista

Keskustan valtuustoryhmän vetäjän Tapani Tienarin mielestä leikkauslinjat olisivat saaneet olla toisenlaiset kuin hallitus esitteli.
– Lapsilisien leikkaus on suurin epäkohta. Tämä kirpaisee nyt kovasti lapsiperheitä.
Tienari olisi mieluiten jättänyt jatkamatta oppivelvollisuutta 17 vuoteen. Hallitus puolestaan päätti, että oppivelvollisuutta täytyy pidentää.
– Siihen menee sata miljoonaa euroa, joka on saman verran kuin lapsilisiä leikattiin. Tämä tulee kalliiksi veronmaksajille.
Vasemmistoliitolle Tienari lähettää lyhyen mutta ytimekkään terveisen.
– Vastuunpakoilua!

Vihreiltä uusia avauksia

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Jussi Kytömäen mielestä lapsiperheiden arkea ei pitäisi rouhia niin kovalla kädellä kuin hallitus nyt tekee.
– Lapsilisien leikkausten uudelleenarviointi on tarpeen, ja onneksi tämä on jo tapahtumassa, Kytömäki sanoo.
Hän muistuttaa, että koulutus ei ole vain synkkä menoerä vaan koulutukseen satsaaminen on tärkein investointi Suomen tulevaisuuteen.
Koulutuspolitikassa pitää siis luopua lyhytnäköisestä tempoilusta ja säästöjen perustelemisesta toiveajattelulla.
– Ollaan vikatiellä, jos opetusryhmän koon määrittää se, kuinka monta oppilasta saadaan ahdettua käytettävissä olevaan opetustilaan. Opetussuunnitelmat ovat uudistumassa. Samalla on uudistettava myös koulut, Kytömäki toteaa.
Hän haluaisi myös vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä.
– Osuuskuntien avulla kynnys yrittäjyyteen saadaan siedettävän matalaksi. Vihreiltä on tulossa tähän uusia avauksia.
Kytömäen mukaan vihreät toivovat kotimaisen kysynnän vahvistamista. Tuote tai palvelun kotimaisuusaste on oltava tärkeä kriteeri hankintapäätöksissä.
– Lisäksi verkkokaupan ja siihen liittyvän logistiikan kehittäminen on erittäin tärkeää, koska nyt verkkotilaukset virtaavat rajojen taa. Jos kaikki suomalaiset ostaisivat nykyiseen verrattuna kotimaista vaikka viidelläsadala eurolla enemmän vuodessa, arvonlisäveroja kertyisi valtion kassaan satoja miljoonia euroja ja kotimainen työllisyys vahvistuisi, Kytömäki linjaa.
Kytömäki haluaisi myös luopua ydinvoiman laajasta tukemisesta.
– Ympäristöystävällisten kotimaisten energiantuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto tuo mukanaan lukuisia työpaikkoja.
Lopuksi Jussi Kytömäki sanoo, että hän ymmärtää Vasemmistoliiton ratkaisun lähteä hallituksesta.
– Poliittisen puolueen pitää muistaa arvioida, miten lupaukset ja teot ovat hallinnassa. Kun sietokyvyn rajat on ylitetty, pitää toimia. Vasemmistoliitto toimi.

Korotukset koskettavat kaikkia

Kristillisdemokraattien kahden hengen valtuustoryhmän vetäjä Veli-Matti Antila pitää säästötoimia tarpeellisina, koska Suomen velkaantuminen on pysäytettävä.
Hän on tyytyväinen siihen, että lapsilisiä ei leikattu ihan niin paljon kuin ensimmäisissä kokouksissa suunniteltiin.
– Ensimmäinen tavoite oli
500 miljoonan euron leikkaus lapsilisiin. Kristillisdemokraatit kuitenkin ajoi leikkaussiivua pienemmäksi ja se onnistui, kun summa tippui 110 000 miljoonaan euroon.
Antilan mukaan Ylöjärveä koskettaa tulevaisuudessa etenkin se, että uuden linjauksen mukaan vesihuolto- ja ympäristöhankkeisiin ei myönnetä enää valtionavustusta.
– Myös perusopetuksen valtionavustusten vähentäminen on aika huono juttu Ylöjärven kannalta.
Sen sijaan Antila ymmärtää hyvin sen, että veroja pitää nostaa, jotta Suomi nousee kunnolla jaloilleen.
– Verojen korotus koskettaa kaikkia. Nähdäkseni kaikki suomalaiset joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin.
Vasemmistoliitolta Antila toivoisi nähtyä parempaa vastuun kantamista.
– Vasemmistoliiton lähtö hallituksesta oli mielestäni päätetty jo ennalta. Se oli taktinen veto. Täytyisi muistaa vastuu, eikä tehdä pelkkää politiikkaa, Antila sanoo.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajaa Arja Uusikartanoa ei tavoitettu haastatteluun.

Kommentit (2)

  1. H. Adviser

    Surkea 14.4 valtuuston istunto osoitti, että itsepetosta harrastavat ,tosiasioita välttelevät Yvin poliitikot kuvittelevat selviänsä kurjistuvasta kuntataloudestakin kuin koira veräjästä, kun kuntaselvitys lopetaan ja viiden ERVA-alueen malli sovittiin.
    PS:n esitys koko ylipullean yli 2000:n kunnallisen työntekijän portaittain lomauttamiselle ja kahden miljoonan säästö oli ilmeisesti liian hyvä idea muille esitystä vastuttaville puolueille. Kaupungin vasemmistovetoinen virkamiesjohto, ay-änkyrät-edustajat jopa KOK:n johto keksivät kilvoin verukkeita: se olisi vain tilapäisratkaisu, rakennemuutos on tarpeen…, Mutta ulkopuolista organisaation selvittäjää vastustetaan, jottei totuus selviäisi!

  2. K.Äkelä

    14.4.2014 valtuuston kokous todella muistutti,että täällä johtaa talouselämän laista piittaamaton vasemmistolle virkatuolistaan kiitollisuusvelkainen kaupungin johto ja kunnan työntekijöistä ay:stä riippuva kuntapuolue. KOK:n ”puhemieskin” osoitti kaiketi kaupungin johdolle kiitollisuudenvelkaansa tiivisrakentamisen kaavoituksesta PS:n lomautusesitystä vastustaessaan? Onko kuntatyöntekijöiden ”mahdollinen” (=SIvusen arvio) 100000 e:n ns. vapaaehtoisilla lomailulla saavutettava säästö suurempi kuin 2 milj.:n e koko valtavan virkakoneiston lomautuksilla saavutettava? Tämän ymmärrys vaatisi kai jotain muutakin kuin itsekästä kuntapolitikointia?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?