Susi – susi! Susi tulee!

Muinaiskreikkalainen satusetä Aisopos osasi jo noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kuvailla tapahtumasarjan siitä, miten Euroopan turvallisuusympäristö romahti yhdessä yössä keväänkorvalla 2014.
+++++
Aikaansa seuraavat ihmiset ovat jo hyvän tovin pohtineet, miksi Venäjän sotavoimia varustetaan vimmaisesti sadoilla miljardeilla, vaikka maan rapakuntoinen talous vajoaa kuin lehmän häntä ja kolmannes suuren maan asuntokannasta murenee käsiin.
Nyt on osavastaus saatu, kun sirkuksen pellelaatikosta ponnahti keskelle Euroopan syvää rauhantilaa (-unta) gangsterimaailmasta oppinsa ammentava, häikäilemättömästi ja kylmäverisesti käyttäytyvä diktaattori.
+++++
Moraalifilosofi Aisopos kirjoitti nykyisen turvallisuusympäristömme auki sadussaan Poika, joka huusi sutta – valehtelijan puheita ei uskota ollenkaan.
Paimenpoika työskenteli päivät pitkät lammaslaumansa kanssa ja haukotteli kökköduuniaan. Ajankulukseen poika alkoi huutaa kurkku suorana: ”Susi! Susi!”
Pelko hiipi kylään kuin varas yöllä. Aikuiset paimenet riensivät hätiin. Mutta eihän siellä mitään sutta ollut.
Poika nauroi partaansa. Seuraavana päivänä sama toistui, ja seuraavana… viikkotolkulla…vuositolkulla.
Elämä rauhoittui. Valehtelija sai huudella vaikka joka päivä. Kukaan ei enää tullut hätiin.
+++++
Ennen kuin Aisopoksen satu huipentuu, pitää vilkaista vähän reaalipolitiikan kortteja.
Pitkään Moskovassa työskennellyt kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen vetää suorat johtopäätökset: Putin on romahduttanut ei pelkästään nykyistä vaan koko sodanjälkeisen järjestyksen.
Moskovan Carnegie-instituutin tutkija Lilia Shevtsova arvioi, että tapahtumat kehittyivät Putinille itselleenkin yllättävästi. Krim ei ollut hänelle tärkeä alueeltaan tai väestöltään, vaan se oli keino rangaista ja varoittaa, levittää irrationaalista pelkoa. Mutta tuloksena lensivät huit helvettiin kaikki sopimukset ja periaatteet!
+++++
Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -ohjelman johtaja Mika Aaltola avaa Ukrainan kriisin ansiokkaasti pitkässä blogikirjoituksessaan Uuden Suomen Puheenvuoro-osiossa.
Nyky-Venäjä on kaukana Boris Jeltsinin johtamasta valtiosta. Kyse on jo Neuvostoliiton paluusta vanhaan geopoliittiseen ajatteluun ja voimapolitiikkaan.
Diktatuurin paluuseen saattaa löytyä ainakin osasyitä Venäjän heikentyvästä taloudellisesta roolista maailmassa. Aaltolan mukaan lisäuhan öljyyn satsanneelle mutta takaperoiselle Venäjän teollisuudelle muodostaa käynnissä oleva energiavallankumous liuskekaasuineen.
Venäläiset innovaatiostrategiat ovat epäonnistuneet myös tietoteknisessä kybermaailmassa. Venäjän väestö vanhenee. Markkinat pienenevät. Vienti on hyvin yksipuolista.
+++++
Tutkijoiden analyyseja lukemalla voi päästä jotenkin jyvälle, miksi hampaisiin asti aseistautunut Venäjä nostaa aseensa Euroopan sydänmailla kuin gangsteri pankkitiskin äärellä.
Enää ei ole ideologioita. Ainoa ideologia on raha. Kansalaisten suojelu lähiulkomailla on vain veruke ryöstöretkille. Sudeettisaksalaisten suojelu avasi toisen maailmansodan. Silloin oli kaksi diktaattoria lampaitaan paimentamassa: Hitler ja Stalin. Nyt yksi.
Mika Aaltola muistuttaa, että maailmaa liikuttavat tänä päivänä geoekonomiset talousvirrat.
Putinilainen hallinta ja siihen sidoksissa olevat toimijat ovat kiinni globaalin finanssikriisin virroissa. Heidän kykynsä sanoutua irti tästä sidoksesta on hyvin rajallinen.
Myös venäläinen talouselämä on riippuvainen nopealiikkeisistä geoekonomian virroista. Läntiset talouspakotteet voivat vaikeuttaa Suomen ja Venäjän välistä kauppaa lyhytkestoisesti. Mutta niiden strateginen tavoite saattaa ennalta estää Venäjän viime aikoina yleistynyttä tapaa kiristää naapureitaan kauppapoliittisilla toimenpiteillä.
+++++
Venäjän tsaristisen itsevaltiaan hermojen menetys ja irrationaalinen (järjenvastainen) käyttäytyminen voidaan peilata myös parhaillaan Yhdysvaltain ja EU:n välillä käytävään transatlanttisen vapaakaupan (TTIP) neuvotteluihin.
Jos näissä neuvotteluissa onnistutaan, niin kuin näyttää, Yhdysvallat ja Euroopan unioni päättävät keskeisistä standardeista ja säätelyjärjestelmistä, joihin muun maailman, mukaan luettuina Venäjän ja Kiinan, on sopeuduttava.
Yhdysvaltojen ensireaktiot Ukrainan tapahtumiin ovat osa näitä epätavanomaisia keinoja saada aikaan itselle ja liittolaisille myönteisiä geoekonomisia seurauksia.
Maailma on murroksessa. Venäjän rajut liikkeet pitäisi Aaltolan mielestä tulkita työntönä, ja veto puolestaan syntyy tarpeesta löytää Suomelle oikea tapa sopeutua geoekonomian muutoksiin.
On aika ja tilaisuus lopettaa haikailut vanhaan maailmaan, joka ei enää palaa. Kaikkia transatlanttisia rakenteita tulee uudessa maailmantilanteessa vakavasti punnita, mukaan luettuna Nato.
+++++
Aisopoksen moraalifilosofinen satu huipentuu. Kyläläiset naureskelevat paimenen susihuudoille, kunnes eräänä päivänä oikea hallavaturkki lähestyy laumaa.
Paimenpoika huutaa kurkku suorana: ”Susi tulee!”
Kukaan ei usko eikä riennä avuksi.
Heikentynyt susi työntyy hampaitaan väläytellen lammaslaumaan ja ottaa sen minkä siihen nälkäänsä tarvitsee.
Sen pituinen se.

JORMA MARTTALA

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?