Lasten ja nuorten valistuksesta ja hammashoidosta ei saa tinkiä

Ainakin koululaisten hammashuolto oli muutama vuosikymmen sitten paremmalla tolalla kuin tällä hetkellä.
Tätä mieltä on ylöjärveläinen erikoishammaslääkäri Johanna Knuutila, joka toivoisi yhteiskunnan satsaavan nykyistä enemmän lasten ja nuorten keskuudessa tehtävään neuvontaan, ehkäisevään toimintaan sekä hoitoon.
Knuutila sanoo, että hammaslääkäripelko säilyy sitkeästi suomalaisissa. Hänen mukaansa alan ammattilainen kohtaa pelkääviä asiakkaita työssään päivittäin.
Erikoishammaslääkäri Johanna Knuutila on huolissaan lasten ja nuorten hampaiden kunnon huononemisesta. Ylöjärvellä hammaslääkäriasemaa pyörittävä Knuutila toivoo, että yhteiskunta käyttäisi voimavaransa pienten kansalaisten hampaiden hyvinvointiin.

Erikoishammaslääkäri Johanna Knuutila on huolissaan lasten ja nuorten hampaiden kunnon huononemisesta. Ylöjärvellä hammaslääkäriasemaa pyörittävä Knuutila toivoo, että yhteiskunta käyttäisi voimavaransa pienten kansalaisten hampaiden hyvinvointiin.

Ylöjärveläistä hammaslääkäriasemaa Kulmahammasta johtava Johanna Knuutila sanoo, että suomalaisessa hammashuollossa ja -hoidossa ei ole kaikki parhaalla mahdollisella tolalla.
Knuutilan mielestä valtakunnan lainsäädännön jotkin ratkaisut ovat aiheuttaneet kansalaisten arkeen ongelmia.
Ylöjärveläiserikoishammaslääkäri kritisoi, että lainsäädäntö on jopa eriarvoistanut ihmisiä.
Knuutila on erityisesti huolissaan lasten ja nuorten purukaluston kunnosta.

Kahtia jakautuminen selkeää

Lasten kohdalla hampaiden kunto jakaantuu kahteen selkeään kategoriaan.
– On joukko lapsia, joilla ei ole esimerkiksi reikiä tai muita ongelmia hampaissa, Johanna Knuutila toteaa.
Kolikon toinen puoli ei ole yhtä kaunis.
– Kohtaamme ison ryhmän lapsia, joiden hampaat ovat erittäin reikäisiä. Samoilla lapsilla on usein lisäksi muita ongelmia, hän kuvailee.
Johanna Knuutila kertoo huolestuttavan tilanteen johtuvan siitä, että moni kunta on nipistänyt lasten sekä nuorten keskuudessa tehtävästä hammashuollosta.
– Esimerkiksi kouluikäisten hammaslääkärin tarkastukset ovat vähentyneet, hän tarkentaa.

Resurssit menevät aikuisille

Syy siihen, että lasten ja nuorten hampaista ei pidetä enää yhtä hyvää huolta kuin takavuosina, löytyy kuntien saamasta hoitotakuusta. Monella paikkakunnalla voimavarat menevät aikuisten hampaiden hoitoon.
– Moni aikuinen ajattelee, että veronmaksajana on oikeutettu käyttämään yhteiskunnan tuottamia palveluja.
Knuutila huokaa, että useat aikuiset ovat valmiita maksamaan jopa 500 euroa kampaajalla käynnistä mutta eivät ole halukkaita satsaamaan 100:aa euroa esimerkiksi hampaidensa kunnon tarkistamiseen yksityisellä lääkäriasemalla.
Erikoishammaslääkäri soittaa varoituskelloja ja väittää aikapommin tikittävän nousevan sukupolven purukalustoissa.
– Lasten keskuudessa tehtävän hammashoitotyön vähentäminen synnyttää ison laskun tulevaisuudessa, Knuutila ennustaa.

Napostelukulttuuri lisää ongelmia

– Kulttuuriimme juurtunut naposteleminen edesauttaa hampaiden rikkoontumista, Johanna Knuutila huomauttaa.
Erikoishammaslääkäri tietää, että monessa kodissa hampaiden peseminen jää vähälle huomiolle.
– Kiireen varjolla useat äidit ja isät jättävät hampaansa harjaamatta kahdesti päivässä. Lapset seuraavat vanhempiensa huonoa esimerkkiä ja laiminlyövät aamuin ja iltaisin hammasharjaan tarttumisen, Knuutila toteaa.
Hänen mielestään on liian paljon koteja, joissa ei säännöllisesti tarkisteta lapsen hampaanpesun jälkeä. Pelkkä harjan käyttäminen suussa ei riitä, hän muistuttaa.

Vanha hyvä aika saisi palata

1960- ja 1970-luvulla koulua käyneet muistavat hyvin hammaslääkärien tekemät säännölliset hammastarkastukset, hammashoitajien tai terveydenhoitajien toteuttamat fluoraukset sekä tiiviin neuvonnan.
– Tuolloin koululaisille opetettiin liki kädestä pitäen oikeaoppinen hampaiden harjaaminen. Lopputulosta katsottiin väritablettien avulla, Johanna Knuutila muistelee.
Hän uskoo, että suuhygienesteille, hammashoitajille sekä hammaslääkäreille olisi päiväkoti- ja kouluikäisten keskuudessa palkitsevaa työtä.

Hampaita on vaalittava

Vaikka elämme 2000-lukua, kaikki ihmiset eivät suhtaudu vakavasti hampaidensa kunnon vaalimiseen.
– Tässäkin asiassa väki jakaantuu karkeasti ottaen kahteen leiriin, Johanna Knuutila selvittää.
– On ihmisiä, jotka huolehtivat piiruntarkasti jokapäiväisestä hampaiden puhdistuksesta ja käyvät kerran tai kahdesti vuodessa tarkistuttamassa kalustonsa kunnon.
– Äärilaita laiminlyö päivittäisen hampaiden puhdistuksen eikä ole millään tavalla kiinnostunut suunsa hyvinvoinnista, hän toteaa.
Johanna Knuutila korostaa, että moni sairaus saa alkunsa hampaiden ja suun laiminlyömisestä.
– Kohtaamme säännöllisesti muun muassa lonkka- ja sydänleikkauksiin meneviä potilaita, joiden hoito viivästyy hampaiden kehnoon kuntoon. Sitten meidän pitäisi suoriutua liki ihmeistä ja  saada kaikki korjattua tuokiossa.
Knuutila sanoo, että moni jättää käymättä oikea-aikaisesti hammaslääkärillä taloudellisista syistä.
– Todellisuudessa hampaiden hoitaminen esimerkiksi yksityisellä sektorilla ei ole niin hintavaa kuin yleinen mielipide virheellisesti antaa ymmärtää.
– Törmäämme varsin usein tilanteeseen, että asiakas on säästänyt sievoisen summan ja siitä kuluu vain osa hampaiden kuntoon laittamiseen.
Knuutila tietää, että moni hammaslääkäriasema antaa laskulle maksuaikaa eli että kokonaislasku jaetaan eriin.

Pelkääjiä on yllättävän paljon

Poljettavat naruporauskoneet ovat olleet museoissa jo vuosikymmenet, mutta silti kansan keskuudessa elää suuri pelko hammaslääkäreitä kohtaan.
Johanna Knuutilan mielestä hammaslääkäri tapaa liki päivittäin asiakkaan, joka potee pelkoa.
– Pelosta kärsiviä on kaikissa ikäryhmissä, hän tarkentaa.
Knuutila korostaa, että asian esille ottaminen on tärkeää.
– Henkilökunta tekee kaikkensa pelon hävittämiseksi.
– Hoidot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosien aikana. Suomalainen hammashoito on erittäin hellää.

Nukutushoito ei ole enää harvinaisuus

Hampaiden hoitaminen kerralla kuntoon nukutuksessa on yleistynyt.
Hoitomuoto on käytössä myös ylöjärveläisellä hammaslääkäriasemalla.
Johanna Knuutila kertoo, että nukutushoidon hinta on laskenut merkittävästi.
– Jos asiakas käy kymmenen kertaa vastaanotolla, karkeasti otettuna sama summa riittää nukutushoitoon, kun aikaa säästyy.
Knuutila sanoo, että nukutushoidon aikana voidaan tehdä varsin runsaasti toimenpiteitä – juurihoidosta viisaudenhampaiden poistoon.
– Nukutushoitoa edeltää tarkistuskäynti ja hoitosuunnitelman laatiminen. Nukutushoito tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?